Hyvinvoivat lapset ja nuoret varmistavat hyvinvoivan tulevaisuuden

Torstai 5.12.2019 klo 8:04

Haluan kiittää budjettineuvottelutulosta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta tuli kuulluksi. Olisi ollut lyhytnäköistä kohdistaa leikkauksia palveluihin, jotka suoraan tai välillisesti heikentävät koulutuksen tasoa. Laadukas varhaiskasvatus puolestaan antaa hyvät eväät oppimiseen ja kasvuun.

Jokainen lapsi on yksilö ja jokaisen perheen tilanne on erilainen. On tärkeää varmistaa se, että perheillä on vaihtoehtoja valita palvelut vastaamaan perheen omia tarpeita. Näin ollen kotihoidontuen Espoo-lisä, yksityisenhoidontuki ja näillä näkymin elokuussa 2021 käyttöön otettava palveluseteli ovat tärkeitä osia palvelupaletissa.

Kasvavan kaupungin investointitarve on kova. Siitä syystä on tärkeää löytää tilaratkaisuja, jotka mahdollistavat monipuolisen palvelutarjonnan. Uudessa lukiolaissa lukioita velvoitetaan tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Espoossa onkin haettu aktiivisesti mahdollisuuksia toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyölle esimerkiksi Otaniemessä ja Leppävaaran lukion väistötilojen osalta. Näin tulee toimia jatkossakin. Siitä syystä kirjaus siitä, että arvioidaan lukion sijoittamista osaksi Kiviruukin tulevaa koulutuskeskittymään, on erittäin tärkeä. Kivenlahteenhan suunnitellaan koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan bio- ja kiertotalouden Cleantech Garden hanketta.

Palveluketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Yhteisin varoin tuotetuissa tehtävissä ei ole varaa heikkoihin lenkkeihin eikä rikkinäisiin palveluketjuihin, ei etenkään näin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Moni uudistus, jota on tehty erityisesti valtiovallan taholta, ei pohjaa riittävään ymmärrykseen ruohonjuuritason perustehtävästä. Esimerkiksi suuri osa valtion rahoituksesta koulutukseen pohjaa edelleen hankerahoitukseen ei perusrahoituspohjan vahvistamiseen. Hankehumppa jatkuu eikä ainakaan vähennä hallinnollisen työn osuutta.

Investointiohjelmaa käsitellessä, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti erittäin ongelmallisena sitä, että opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden tarpeen arvioinnin pohjalla käytetään 10 vuoden väestöennustetta, joka ei huomioi laajojen kaava-alueiden toteutumista. Näin ollen Suur-Kauklahden ja Suur-Espoonlahden alueet palvelut on mitoitettu lähtökohtaisesti riittämättömiksi ja tilat liian pieniksi väestömäärään ja asuntokantaan nähden. Investointien ajoitus tulee jatkossa olla entistä ennakoivampaa niiden alueiden osalta, joissa on useita kaavoja samanaikaisesti vireillä.

Iloitsen siitä, että yhteistyö sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö oppilashuollon palveluiden osalta on tiivistynyt. Tästä osoituksena esimerkiksi Hansakallion koulun malli. Myös yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa on entistä moninaisempaa.

Hyvinvoivat lapset ja nuoret varmistavat hyvinvoivan tulevaisuuden. 

Jätin seuraavan sisältöisen toivomuksen:

Investointien ajoitus tulee olla entistä ennakoivampaa niiden alueiden osalta, joissa on useita kaavoja samanaikaisesti vireillä. Valtuusto toivoo, että palvelujen järjestämiseen ja niiden toteutuksen ajoitukseen kiinnitetään paremmin huomiota.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää kesää!

Keskiviikko 12.6.2019 klo 23:19

Illan lautakunnan kokous oli kevään viimeinen. Kesäloma Espoon luottamustehtävistä on edessä. Jottei aivan lomailuksi mene, lupauduin Mainingin koulun rehtorin esittämään haasteeseen…ExtremeRun 14.9. Ilman treenausta jää juoksu juoksematta.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi varhaiskasvatussuunnitelman, joka on tarkoitus ottaa käyttöön 1.8.2019 alkaen. Varhaiskasvatuksen arjessa on sen mukaan olennaista oppimisen riemu ja toiminnan perustana ovat kannustaminen, kokeileminen ja osallistaminen.

Hanke uuden yhtenäisen peruskoulun rakentamiseksi Pohjois-Tapiolaan etenee. Hanke on mukana ns. PPP-mallissa (Public-Private-Partnership), jossa on mukana viiden koulun ja neljän päiväkodin rakentaminen Espooseen. Sepon koulun opetus järjestetään Pohjois-Tapiolassa Kivimiehen koulun tiloissa ja Otaniemen lukion tiloissa alkaen 1.1.2020 kunnes Pohjois-Tapiolan uusi peruskoulu valmistuu. Kivimiehen koulun tiloja käytetään opetukseen jo 1.8.2019 lukien. Pohjois-Tapiolan koulun sisäilman laatua seurataan tiheästi ja jos ilmanlaatu heikkenee, siihen reagoidaan heti. Lautakunta pitää tärkeänä, että vanhempia tiedotetaan tehdyistä korjauksista.

Lisäksi lautakunta antoi lausunnon, jossa se suhtautuu Espoon kristillisen koulun- ja päiväkotihankkeeseen myönteisesti. Suomenkielisellä opetuksella on Matinkylä-Olarin alueella tarvetta kannatusyhdistyksen tarjoamiin vuokratiloihin sekä väistötilana että kasvavan oppilasmäärän perusteella.

Vaalikevään jälkeen on aika jäädä odottamaan uuden hallituksen linjausten toimeenpanoa. Mielenkiintoiset ajat edessä... AHyvaa_kesaa.jpgurinkoista kesää!

Kommentoi kirjoitusta.

10-vuotias Vanttilan koulu

Tiistai 28.5.2019 klo 20:16

Hyvät Ystävät

 Kymmenen vuotta on vierinyt siitä, kun sain olla vieraana Vanttilan koulun harjannostajaisissa. Tuolloin erityisesti tilojen avaruus, liikunnan mahdollisuudet ja pyöreän seinän arkkitehtuuri ihastuttivat vieraita. Muistan itse hieman epäröineeni seinän kaarevaa muotoa ja erityisesti sen hintalappua. Muotoa perusteltiin rakennuksen energiatehokkuuden ja kompaktiuden näkökulmasta. En osaa sanoa, onko se seinän kaarevan muodon ansiota, että koulun sähkön kulutus on alhainen, mutta myönnettävä on, että tuohan tämä yksityiskohta rakennuksen arkkitehtuuriin pehmeyttä ja persoonallisuutta. Vanttilan koulun suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena oli siis rakennuksen energiatehokkuus ja elinkaariedullisuus. Hyvä tiiveys varmistettiin lävistysten ja liitosten huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella. Vaipan lämmöneristyskertoimien 30 % parannuksen vaikutuksesta rakennuksen lämmitysenergiankulutus aleni noin 10%. Lisäksi arkkitehti Olli-Pekka Jokela suunnitteli tilat monikäyttöisiksi ja joustaviksi siten että eri-ikäiset oppilaat voivat käyttää tiloja. Tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys ovatkin mielestäni tärkeitä lähtökohtia julkisen rakentamisen suunnittelussa.

 Koulun sijainti Vanttilassa, kylän sisääntulossa on kuin portti suojaisaan ja harmoniseen kyläidylliin. Ei uskoisi, että olemme maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, metropolialueella. Vanttilasta on kehittynyt vuosien saatossa suosittu pientaloalue. Mikä voisikaan olla parempi paikka kasvattaa lapsia? Täällä luonto ja historia ovat vahvasti läsnä. Fantsby on Kauklahteen kuulunut, ruotsalaisten asuttama kylä, johon on 1500-luvulla kuulunut seitsemän taloa. Kylännimi pohjautuu talonnimeen Fanns, jonka taustalla taas on talon isännän lisänimi Fant. Sittemmin nimi Fantsby on saanut rinnalleen suomenkielisen mukaelman Vanttila. Nimipari vahvistettiin kylännimeksi vuonna 1965 ja se on käytössä myös kaupunginosan nimenä.

Edesmennyt Espoon nimistösuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso halusi, että tuoreena kuntavaikuttajana perehdyn kotiseutuni historiaan. Marja asui naapurissani Kattilalaaksossa ja mielellään kertoi tarinoita asuinalueemme historiasta. Kun sain kutsun tulla puhumaan tähän juhlatilaisuuteen, muistin Marjan minulle 1990-luvulla antamat Minä espoolainen ala-ja yläasteen kotiseutukirjat vuodelta 1986. Tuolloin kotiseutuoppi oli siis opetussuunnitelmassa oppiaineena. Olisi hyvä, että tänäkin päivänä lapset tuntisivat ehkä paremmin oman kotiseutunsa, juuret ja asuinalueensa historian. Arvostus asuinaluetta kohtaan kasvaa, kun tietää miten ihmiset aikojen saatossa ovat pala palalta sitä rakentaneet.

Minusta on tärkeää, että kun uusia rakennuksia toteutetaan, ei unohdeta alueen luonnetta ja historiaa. Reilu kymmenen vuotta sitten myös Vanttilan koulu haluttiin liittää joiltain elementein alueen historiaan. Nostettiin esiin mm. mahdollisuus hyödyntää vanhoja tiiliä ja vanhaa lasia tunnelmaa luomaan. Lasia ja tiiltä tähän rakennukseen on käytetty runsaastikin, mutta ne taitavat olla uutta tuotantoa. Lasi nostettiin siitä syystä, että Vanttilassahan sijaitsi Kauklahden vanha lasiteollisuus. Insinööri Claes Norstedt perusti 1923 Kauklahteen lasitehtaan, joka vähän myöhemmin yhdistettiin Riihimäen lasi oy:hyn. Tehdas toimi vuoteen 1952 ja tuotti erityisesti valaistuslasia, mutta myös talous- ja apteekkilasia. Tiili puolestaan muistuttaa meitä Stensvikin tiilitehtaasta. Nykyiseen Kivenlahteen perustettiin 1861 tiilitehdas. Hyvän laatunsa vuoksi Stensvikin tiilet olivat kysyttyä tavaraa Helsingissä. Useat Katajanokan punatiilitaloista ja muun muassa Uspenskin katedraali on muurattu Stensvikin tiilistä. Nämä edellä mainitut tehtaat ovat olleet merkityksellisiä vetureita Espoon teollistumisen ja vaurastumisen kannalta. Tämä seutu tunnetaan myös espoolaisen kuvataideopetuksen kehtona ja taidekäsityön tekijöistä.

Espoo irrottautui Kirkkonummen alaisuudesta omaksi pitäjäkseen keskiajalla, 1400-luvulla. Maalaiskunnasta tuli kauppala 1963. Kaupunki Espoo on ollut vuodesta 1972. Nykyään maamme toiseksi suurimpana kaupunkina, olemme tärkeä osa pääkaupunkiseutua. Läntisen Espoon merkitys tulee jatkossa kasvamaan, kun Länsimetro tuo alueelle yli 70 000 uutta asukasta, lisää palveluita, työpaikkoja ja korkean teknologian yrityksiä. Kun 1900-luvun alussa höyrylaiva S/S Regina kuljetti matkustajia Helsingistä Espoonlahden pohjukkaan, muutaman vuoden kuluttua metro kiidättää ihmisiä muutamassa kymmenessä minuutissa Helsingin keskustaan. Tosin raiteethan täällä ovat jo entuudestaan. Kiitos kunnanisien, jotka kiirehtivät esittämään valtiopäiville, että Turun ja Helsingin välinen rata kulkisi Bembölen ja Kauklahden kylien halki. Junamatka Espoosta Helsinkiin kesti lähes tunnin.

Koulun sijaintia aikoinaan perusteltiin mahdollisuuksien kouluympäristöllä ja mahdollisuuksia tämä ympäristö totisesti tarjoaa. Jo pelkästään ympäristön elementit luovat hyvät edellytykset kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden vahvistamiseen, tutkivaan oppimiseen ja ympäristövastuuseen. Koulurakennus puolestaan toimii innostavana oppimisympäristönä, joka on avoin, joustava ja muunneltava kokonaisuus. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö alkuperäiset tavoitteet eli hyvät edellytykset teknologiseen ja ekologiseen kasvatukseen ja opetukseen toteutuisi.

Vaikka rakennus on hieno ja ympäristö mitä inspiroivin, kuitenkin itse sisältö on tärkeintä – oppilaat, opettajat ja koulun muu henkilökunta, vanhemmat, koulun johto – Te luotte kouluun hengen. Kävin lukaisemassa Vanttilan koulun opetussuunnitelmaa ja erityisesti ilahduin siitä, kuinka tiiviisti Vanttilan koulussa oppilaat ja huoltajat ovat mukana toimintakulttuurin kehittämisessä. Se kehittämistyö on jatkuvaa. Vanttilan koulun omat painopistealueet, joita ovat yhteisöllisyys, ihmisenä kasvaminen, kestävä elämäntapa ja luovuus korostuvat kaikessa tekemisessä. Tästä hyvänä esimerkkinä teidän oma FanttiParlamentti, joka aktiivisesti pyrkii parantamaan oppimisympäristöä ja työtapoja.

Kymmenessä vuodessa Vanttilan koulusta on muodostunut alueen sydän. Huolehtikaamme siitä, niin se säilyy vielä pitkään osana Vanttilan kyläyhteisöä.

Hyvät kuulijat haluan lämpimästi onnitella 10-vuotiasta Vanttilan koulua Espoon kaupungin ja Espoon varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan puolesta.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuustoinfo

Maanantai 20.5.2019 klo 21:21

Valtuuston kokousta siivitti tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja siinä esille nostetut valtuuston asettamat tavoitteet, kuten lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut ja vanhustenhoito. Arvioinnissa nähtiin tärkeänä muun muassa perustason mielenterveyspalvelujen sekä lääkäriresurssien vahvistaminen, tiedonkulun parantaminen eri toimijoiden välillä, yhteistyökäytäntöjen ja hoitoketjujen luominen ja intensiivisen avohoidon lisääminen. Nostin esiin, että yhteistyötä HUS:n erikoissairaanhoidon kanssa onkin lisätty. HUSin, Helsingin yliopiston, Espoon kaupungin ja THL:n IPC-hoidon yhteishankkeessa on saatu hyviä tuloksia mielenterveysintervention tuomisessa yläkoulujen opiskeluhuoltoon nuorten lievän ja keskivaikean masennuksen hoitamiseksi. Tänä keväänä on myös käynnistynyt nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon nettiterapia hanke. Sinne ohjataan nuoria suoraan kouluista. Hyvien pilottien tulee päätyä hyviksi pysyviksi toimintamalleiksi.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen nosti puheenvuorossaan, että kaupungin talouden haasteina on hidas verotulojen kasvu sekä väestönkasvun ja väestörakenteen muutoksen aiheuttamat lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet. Espoon väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 283 632. Espoo kasvoi vuoden aikana lähes 4 600 asukkaalla. Kaupungin vuosikate oli 195,5 milj. euroa, mikä oli alhaisempi kuin vuonna 2017. Vuosikate alitti Talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden TATU-2 -ohjelmassa vuodelle 2018 asetetun tavoitteen. Tilikauden tulos 34,4 milj. euroa oli 52,1 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Sekä kaupungin että konsernin lainakanta kasvoivat vuonna 2018. TATU 2 -ohjelman tavoitteiden toteuttaminen on välttämätöntä taloudellisen kestävyyden saavuttamiseksi sekä kaupungin että konsernin talouden tasapainottamiseksi.

Espoon työttömyysaste oli vuoden 2018 lopussa 7,9 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna laskua oli 0,6 prosenttiyksikköä. Nuorisotyöttömyys on laskenut kesäkuusta 2016 alkaen.

Vieraskielisten osuus kasvaa Espoossa vuosittain. Vuonna 2018 Espoossa asui lähes 49 000 vieraskielistä kaupunkilaista. Jatkossa on entistä enemmän kohdistettava toimenpiteitä perheiden kotouttamiseen, lasten varhaiskasvatuksen ja koulunkäynnin sujuvoittamiseen sekä työllistymisen nopeuttamiseen.

Tarkastuslautakunta arvioi ikäihmisten ja vammaisten hoivapalveluiden valvontaa. Espoossa ikäihmisten hoivapalvelujen valvonta on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Puutteita on kuitenkin havaittu muun muassa henkilökunnan mitoituksessa, lääkärille pääsyssä, perushoidossa, lääkeluvissa, henkilökunnan kielitaidossa ja hoitosuunnitelmissa. Valvontaa on päätetty vuonna 2019 tehostaa ja valvontakäyntejä lisätä.

Espoon Asuntojen hallituksen puheenjohtaja Erämaja kertoi, että 400 uuden asunnon rakentamistavoite ja 1600 uuden asunnon aloituksen 4 vuoden aikana on mahdollista toteuttaa, mikäli aikataulut pitää ja urakkahinnat pysyvät kohtuullisina. Erämaja muistutti, että tuotantotavoitteen saavuttaminen edellyttää ennen muuta rakentamiskelpoisten tonttien saatavuutta.

Lisäksi hyväksyimme Jänismäen kaavamuutoksen sekä Hatsinanpuiston kaavan. Hatsinanpuiston asemakaavan muutoksen tavoitteena on Leppävaaran keskustan tiivistyminen laadukkaalla ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella rakentamisella ja monipuolisilla toiminnoilla. Asemakaavan muutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Alueelle osoitetaan korkeatasoista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Valtuutettu Wanne iloitsi siitä, että ympäristöarvot ja Monikonpuro ovat huomioitu valmistelussa.

Kiivasta keskustelua sai myös aikaan valtuustokysymys liittyen seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisystä. Valtuutettu, ministeri Mykkänen piti hyvänä, että asiasta keskustellaan ja muistutti, että ulkomaalaislain muutos törkeisiin rikosten syyllistyneiden karkottamisen nopeuttamiseksi, on tehokas pelote.  

Lopuksi keskustelimme valtuustoaloitteesta kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamiseksi ympärivuotiseksi. Muun muassa valtuutetut Vuornos, Palomäki ja Laiho totesivat, ettei tässä vaiheessa laajentamiselle ole perusteita.

Marika Niemi

Kommentoi kirjoitusta.

Koululaisia ja lukiolaisia ei pidä asettaa vastakkain Kauklahdessa

Lauantai 16.2.2019 klo 17:51

Muutama väärinymmärrys on syytä oikaista (Markku Lehto LV 16.-17.2):

-          Lautakunta on tehnyt päätöksen EYL:n sijoittamisesta toistaiseksi Kiloon yksimielisesti. Valmistelu on tehty virkamiestyönä.

-          Lukiolaisia ja koululaisia ei pyritä asettamaan vastakkain vaan on pyritty löytämään ratkaisu akuuttiin ongelmaan, jotta koululaiset voivat syksyllä 2019 käydä koulua lähellä kotia.

-          Kiviruukkiin on kaupungin hallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto vahvistanut tonttivarauksen Omnialle joulukuussa 2018. Lisäksi valtuustonneuvottelutoimikunta on budjettikäsittelyn yhteydessä lisännyt pöytäkirjamerkinnän lukiotilojen sijoittamisesta Kiviruukkiin.

-          Espoon yhteislyseon lukion opiskelijoista vain 12,7% asuu Kauklahdessa, itseasiassa 28% kulkee lukioon Espoonlahdesta.

-          5 km matka Kauklahdesta Kiviruukkiin tuskin kestää tuntia. Yläkouluikäisenä tuon matkan kuljin kävellen tai pyörällä päivittäin kouluun, eikä siihenkään mennyt edes puolta tuntia.

-          Kiviruukin koulutuskeskittymän vauhdittaminen todennäköisesti johtaa myös paljon nykyistä tehokkaamman ja kattavamman joukkoliikenneverkoston rakentamiseen, jolloin koko läntinen Espoo pääsee hyötymään sekä metrosta että junasta (myös Kauklahdessa ja Vanttilassa asuvat asukkaat).

-          Missä kohtaa on tapahtunut virhe tai kuntademokratia ei ole toteutunut? Olisi hyvä, että asioihin perehtyy huolella ennen kun aloittaa keskustelun Länsiväylän yleisönosastolla. Minuun Markku Lehto ei ole ollut yhteydessä.

Kommentoi kirjoitusta.

Läntisen Espoon lukio Kiviruukkiin

Lauantai 2.2.2019 klo 10:40

Markku Lehto (LV30.1) kysyy, miksi Kauklahden lukio täytyy siirtää Kiloon. Olen samaa mieltä, että alueellisesti lukioverkon täytyy olla tasapuolinen ja kattava, kaikki Espoon suuralueet huomioiva. Päätöksen myötä koko läntinen Espoo Kauklahdesta (Kauklahti, Vanttila, Kurttila, Lasilaakso, Saunalahti, Tillinmäki, Kattilalaakso, Nöykkiö, Latokaski) Espoonlahteen asti, jää toistaiseksi vaille lukiota, mutta vain toistaiseksi. Lautakunta on pyytänyt pikaisesti tuomaan esityksen lukiotilojen sijoittamisesta Kiviruukin Cleantech Garden bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymän yhteyteen. Kiviruukki, Otaniemen tavoin, on metron varressa. Syöttöliikenne metroon tulee toteuttaa tehokkaaksi, kaikki läntisen Espoon alueet kattavaksi joukkoliikenneverkostoksi. Näin kahden suuralueen asukkaat pääsevät hyödyntämään sekä metroa, että junaa, eikä yksikään välissä olevista asuinalueista jää vaille kunnollisia joukkoliikenneyhteyksiä.

Cleantech Gardeniin suunnitellaan 35 000 k-m2 suuruista osaamisen kehittämisen ja tutkimuksen keskusta, johon sijoittuu korkeakoulu, ammattikorkeakoulu ja ammatillista koulutusta sekä bio- ja kiertotalouden yrityksiä. Näin ollen läntisen Espoon lukio sopii alueelle mainiosti.

Espoon yhteislyseon lukion nykyiset tilat tarvitaan jo syksystä 2019 perusopetuksen käyttöön, joten toistaiseksi lukio siirtyy Kiloon. Palveluverkkoperiaatteiden mukaisesti alueelliset lähipalvelut, kuten perusopetus tulee varmistaa ensisijaisesti. Lukiokoulutus on kaupunkitasoinen palvelu.

Kutojantie sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä ja on siten opiskelijoiden helposti saavutettavissa eri puolilta Espoota. Päätöstä tehdessä lautakunta edellytti, että lukiolaisten piteneviin matka-aikoihin etsitään helpottavia ratkaisuja ja tarvittaessa neuvotellaan tarvittavista joukkoliikenneyhteyksien muutoksista.

Länsi-Espoon alue on yksi Espoon kasvavimmista lapsiperhealueista, joten lukio ja muitakin koulutuspalveluja tarvitaan ehdottomasti lisää. Kiviruukin Cleantech Garden bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymä mahdollistaa laajan koulutus- ja muita palveluja tarjoavan alueen. Alueen toteutusta tulee kiirehtiä, jotta palvelut on käyttöönotettavissa metron jatko-osan valmistuttua.

Marika Niemi

Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj. (kok)

julkaistu LV 2.2.2019

2 kommenttia .

Opettajan asiantuntemukseen kannattaa luottaa

Maanantai 28.1.2019 klo 7:59

Lämmin kiitos kannustavasta palautteesta, jota olen saanut Hesarin (26.1.) mielipidekirjoituksestani. En muista, että koskaan pitkän kunnallispoliittisen uran aikana olisin saanut yhtä paljon viestejä. Palautetta ei ole tullut ainoastaan opettajilta vaan myös muiden ammattikuntien edustajilta. Ihmiset ovat huolissaan siitä, mihin suuntaan Suomea viedään.

Ammatillisen opettajan rooli on yhä enemmän muuttumassa sparraajaksi, raportoijaksi ja projektityöntekijäksi. Opetusta ja kasvatustyötä ollaan siirtämässä työssäoppimispaikoille. Ei ole oikein, että työnantajat joutuvat ottamaan kustannuksellaan kasvatettavaksi ja koulutettavaksi nuoria vailla työelämätaitoja ja osaamista. Oppijoissa on tietysti poikkeuksia, mutta kaikilta 16 vuotiailta nuorilta ei voi edellyttää kykyä laajojen asiasisältöjen itsenäiseen omaksumiseen.

Kun verovaroin rahoitetaan julkisia palveluja, on välttämätöntä kohdistaa resurssit pääasiassa ydintoimintaan, eli tässä tapauksessa opetukseen. Palvelun kehittämistyön tulee tapahtua opettajien toimesta.  He parhaiten tietävät oppijoiden tarpeet ja opetusmenetelmät. Kun tekijöille annetaan valtaa ja vastuuta kehittää omaa työtään, syntyy laatua ja tulosta. Ammatillista opetusta uudistettaessa ei ole luotettu opettajien asiantuntemukseen. Käynnistettiin ministeriön virkamiesvetoinen mittava reformi ja samalla leikattiin ammatillisen koulutuksen perusrahoituksesta 220 miljoonaa. Pian huomattiin, että on tehty isoja virheitä ja päätettiin palauttaa oppilaitoksille rahaa, mutta ei perusrahoitusosaan vaan koulutusvientiin ja hankkeisiin. Ratkaisu on johtanut ”hankehelvettiin”. Rahoituksen toivossa kouluissa keksitään jos jonkinlaista hanketta, joista hyvin pieni osa lopulta nostaa opetuksen laatua ja vaikuttaa pysyvästi oppimistuloksiin. Jokainen hanke edellyttää hankeorganisaatiota, seurantaa ja raportointia. Näin verovaroja ohjataan toisarvoiseen työhön ja hallinnon kasvattamiseen. Sen sijaan pitäisi pikaisesti ratkaista, kuinka saada mahdollisimman moni nuori koulutuksen piiriin ja opetus työelämän tarpeita vastaavaksi.

Näin vaalien alla esitetään erilaisia ratkaisuja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Toivon, että tällä kertaa esitykset pohjaisivat faktatietoon ja opettajien näkemykseen vaikuttavuudesta ja keinoista paikata tehtyjä virheitä. Muutoin lopputuloksena on huono ja kallis kompromissi. Arpakuutiolla ei kannata ratkaista nuortemme tulevaisuutta.

Marika Niemi (kok)

Liiketalouden lehtori

Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj.

Kommentoi kirjoitusta.

Lukiopäätöksiä

Torstai 24.1.2019 klo 6:58


Eilisessä lautakunnan kokouksessa päähuomio kohdistui lukioihin.

Ensinnäkin hyväksyimme Meri-Matin tarveselvityksen muutoksen. Valtuustohan on päättänyt 21.5.2018, että Matinkylän lukio toteutetaan Tynnyripuiston tontille kustannusvaikuttavasti. On perusteltua hakea alueellisia synergiaratkaisuja, joten Matinkylässä toteutetaan School as a service -mallia siten, että toteutuksessa voidaan hyödyntää Mattliden skol -centrumin kampukselle kehitettäviä uusia yhteistiloja sekä muuta Tynnyripuiston tontille soveltuvaa rakentamista, josta varataan riittävät pedagogisesti ja toiminnallisesti suunnitellut ensisijaisesti kaupungin omat tilat lukiota varten. Matinkylän lukion tulee olla käytössä vuonna 2022.

Meri-Mattiin esitetään sijoittuvaksi Matinkylän lukio (840 opiskelijapaikkaa), kunnallinen päiväkoti (kuusi lapsiryhmää), alueelliset liikuntatilat, nuorisotilat huomioiden lukioikäisille tarjottavat palvelut, koulutuskuntayhtymä OMNIA:n ja työväenopiston käyttöön soveltuvia tiloja sekä taiteen perusopetukseen soveltuvia tiloja.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi osaltaan Matinkylän Tynnyripuistoon toteutettavan Meri-Matin oppimis- ja toimintakeskuksen tarveselvityksen muutoksen. Telaniityn liikuntakentän ja huoltorakennuksen toteutus sisältyy Meri-Matin hankkeeseen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta pyytää Tilapalvelut-liikelaitosta selvittämään päiväkodin toteutusmahdollisuudet Meri-Matin oppimis- ja toimintakeskuksessa. Lautakunta pyytää myös kaupunkitekniikan keskusta pilotoimaan Tynnyripuiston ympäristön kehittämistä ja hyödyntämistä tiiviissä kaupunkiympäristössä päiväkodin toiminnan näkökulmasta.

Lautakunta myös päätti, että Espoon yhteislyseon lukio siirtyy 1.8.2019 alkaen toistaiseksi Kutojantie 2:een. Espoon yhteislyseon lukion jalkapallolinja siirtyy Leppävaaran lukioon siten, että nykyiset jalkapallolinjan opiskelijat voivat suorittaa lukio-opintonsa Espoon yhteislyseon lukiossa loppuun asti. Vuonna 2019 jalkapallolinjan uudet opiskelijat otettaisiin Leppävaaran lukioon.Lisäksi Leppävaaran urheilulinjan aloituspaikkojen määrä nostetaan 30:een syksystä 2019 ja näistä paikoista varataan viisi jalkapallolinjoille (nykyinen aloituspaikkamäärä on 25). Samalla yleislinjan aloituspaikkamäärää pienennetään nykyisestä 95:stä 90:een. Aloituspaikkojen kokonaismäärä Leppävaaran lukiossa pysyy 120:ssä.Espoon yhteislyseon lukioon voidaan valita vuoden 2019 yhteishaussa 130 opiskelijaa.

Olen iloinen, että saimme lisättyä yksimielisesti, että päätöksen myötä koko läntinen Espoo Kauklahdesta (Kauklahti, Vanttila, Kurttila, Lasilaakso, Saunalahti, Tillinmäki, Kattilalaakso, Nöykkiö) Espoonlahteen jää toistaiseksi vaille lukiota. Alue on kuitenkin yksi Espoon kasvavimmista lapsiperhealueista. Näin ollen meille tuodaan pikaisesti esitys lukiotilojen sijoittamisesta Kiviruukin Cleantech Garden bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymän yhteyteen.

Cleantech Gardeniin suunnitellaan 35 000 km2 suuruista osaamisen kehittämisen ja tutkimuksen keskusta, johon sijoittuu korkeakoulu, ammattikorkeakoulu, lukio ja ammatillisen koulutus sekä bio- ja kiertotalouden yrityksiä.

Haukilahden lukion nimimuutoksesta, lautakunta pyytää selvittämään muita vaihtoehtoja yhteistyössä Haukilahden lukion kanssa. Haukilahden lukion nimeksi lukio itse esitti Espoon kampuslukio -nimeä, mutta lautakunta toivoi alueellisesti kuvaavampaa nimeä. Hämmennystä herätti, kuinka aktiivisesti naapurilukio pyrki vaikuttamaan nimimuutokseen.

Lisäksi lautakunta sai kattavan selvityksen englanninkielisen perusopetuksen lisäystarpeesta ja toteutusvaihtoehdoista. Koko Espoon tasolla on kova kysynnän nousu englanninkieliselle opetukselle ja pyrimme siihen mahdollisimman nopeasti ja kattavasti vastaamaan.

Englanninkielisen perusopetuksen oppilasmäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa 434 oppilaasta 668 oppilaaseen eli 54 %. Vastaavana aikana kaksikielisen opetuksen oppilasmäärät ovat kasvaneet 575 oppilaasta 790 oppilaaseen eli 37 %. Vastaavana aikana Espoon suomenkielisten peruskoulujen vuosiluokkien 1-9 oppilaiden yhteenlaskettu oppilasmäärä on kasvanut 21 %. Tällä hetkellä 49% englanninkielisen opetuksen oppilaista on äidinkieleltään suomenkielisiä. Kaksikielisessä opetuksessa suomenkielisten osuus on 90 %.

Englanninkielistä varhaiskasvatusta järjestetään lukuvuonna 2018-2019 yhteensä 19 yksityisessä päiväkodissa. Englanninkielinen varhaiskasvatus antaa valmiudet kokonaan englanninkieliseen tai kaksikieliseen opetukseen.

Kommentoi kirjoitusta.

Onnea 40-vuotiaalle Espoon kuvataidekoululle!

Sunnuntai 20.1.2019 klo 10:04

Vuosi on käynnistynyt järkyttävien uutisten siivittämänä. Tosin en ymmärrä, miksi Oulun tapahtumien kaltaisiin ongelmiin puututaan vasta nyt. Vajaan kymmenen vuoden aikana kunnioitus nuorten tyttöjen ja naisten koskemattomuuteen on muuttunut radikaalisti. Opettajana ja kahden nuoren naisen äitinä varsin hyvin tiedän, kuinka peloissaan ja turvattomia niin kantasuomalaiset kuin maahanmuuttajataustaisetkin nuoret tytöt ovat olleet jo vuosia. Ei voi kuin ihmetellä löperöä lainsäädäntöämme ja lain tulkintaa. Rangaistukset ovat naurettavia raiskausrikoksen vakavuuteen nähden ja vastuu lain tiukentamisesta kuuluu eduskunnalle. Suomalaisia moititaan sinisilmäisyydestä, eikä suotta. On sanomatta selvää, ettei Suomi voi olla mukana sopimuksissa, joissa ei ole selkeää mainintaa siitä, että pakolainen voidaan karkottaa maasta vakavaan rikokseen syyllistyessään. Tähän maahan tullessa pitää sitoutua lain noudattamiseen ja kulttuuriin sopeutumiseen.

Onneksi pariin viime viikkoon on mahtunut myös iloisia hetkiä. Espoon kuvataidekoulu juhlii 40-vuotista taivaltaan. Se on Suomen suurin lasten ja nuorten kuvataidekoulu.  Espoon kuvataidekoulu antaa kuvataiteen ja käsityön laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta design & teknologia painotuksella 5–20- vuotiaille lapsille ja nuorille. Kuvataidekoulun viikoittaiseen opetukseen osallistuu yli 1400 oppilasta. Lisäksi kuvataidekoulun lyhytkurssit ja lapsia ja nuoria osallistava avoin ja syrjäytymistä ehkäisevä kurssi- ja tapahtumatoiminta tavoittaa vuosittain yli 6000 lasta ja nuorta. Espoon kuvataidekoulun lyhytkurssitoiminta sisältää esimerkiksi kuvataidekerhoja koulujen iltapäivissä, vauvojen värikylpyjä ja perhekursseja perheen pienimmille.

Kuviksen oivallinen näyttelytila Heikintorilla elävöittää muuten niin hiljaista rakennusta. Toivottavasti Heikintori saadaan vielä vanhaan loistoonsa.  

Torstaina pidin avajaispuheen Espoon kuvataidekoulun 40-vuotisjuhlavuoden nykyisten opettajien näyttelyssä Heikintorilla:

Kun minulta kysytään, kuka edesmennyt ihminen on vaikuttanut minuun eniten vastaan molemmat isoäitini. Erilaisina, mutta saman aikakauden suomalaisina naisina, he ovat vahvasti vaikuttaneet siihen, millainen nainen minusta on tullut. Toinen oli vahvasti isänmaallinen ja läheisistä hyvää huolta pitävä äitihahmo, mummo ja toinen isoäiti oli taiteilija, taiteilija todella isolla T-kirjaimella. Molemmat hienoja suomalaisia naisia, jotka rakensivat parempaa tuleville sukupolville eivätkä vähästä valittaneet vaikka välillä olisikin ollut aihetta. Arvannette, että tässä yhteydessä käsittelen heistä vain toista – taiteilija isoäitiäni Kaarinaa, jota ei sopinut kutsua mummoksi. Erehdyin joskus kutsumaan häntä mummoksi ja se oli virhe. Hän oli Kaarina eikä todellakaan mikään mummo.

Kaarinalla oli hämmästyttävä kyky nähdä kauneutta myös siellä missä moni meistä näkee ainoastaan kurjuutta, köyhyyttä ja rumuutta. Asuin hetken Englannissa lukion jälkeen, jonne Kaarina ja mummo matkustivat minua katsomaan. Lontoon matkallamme välillä hieman turhauduin, kuinka outoihin asioihin Kaarina kiinnitti huomiota. Minä kierrätin katsomassa nähtävyyksiä, museoita ja muotiliikkeitä. Kaarina raapusti luonnoslehtiöönsä kuvia syrjäkujien laitapuolenkulkijoista ja minulle vieraista, jopa pelottavista asioista. Vasta vuosia myöhemmin olen ymmärtänyt, kuinka paljon hän opetti minua tuon matkan aikana – tosin ehkä tietämättään.

Kun Kaarina vietti viimeiset elämänsä vuodet Lahden sairaalassa, hän nautti suunnattomasti siitä, että vierailuillani kiersimme sairaalan käytäviä katsomassa taidetta. Jokaisen taulun kohdalla hän kysyi aina, mitä tunteita ja ajatuksia kyseinen teos minussa herättää. Erään taulun kohdalle pysähdyimme hieman pidemmäksi ajaksi, jolloin kysyin häneltä, mitä hänelle teoksesta tulee mieleen. Taulu ei varsinaisesti ollut mikään iloisten kirkkaiden sateenkaaren eri sävyjen värittämä vaan valtava lähinnä harmaiden ja sinisävyisten erikokoisten neliöiden peittämä kangas, jota mausti muutama pieni musta laatikko.  Hän vastasi, että teos muistuttaa minua. Myönnän, että hieman loukkaannuin. Sairaalan kaikista tauluista synkin, oman isoäitini mielestä, esittää minua. Tämän jälkeen ehdin ainoastaan kerran näkemään isoäitini. Viimeisimpiä sanoja, mitä hän sanoi minulle ”muista säilyttää tuo hyvä vahvuus itsessäsi”.  Tietysti yhdistin tuon lauseen aikaisemmin tapahtuneeseen. Kai se on uskottava, kun oma isoäiti niin toteaa. Jälkikäteen noin reilut viisitoista vuotta myöhemmin, elämää enemmän kokeneena, olen ymmärtänyt sanojen syvällisen sanoman. En usko, että hän halusi kertoa minulle, että olen synkkä kovistelija vaan uskon, että hän omalla tavallaan valmensi minua elämän eri tilanteisiin ja vastoinkäymisiin. Elämä on sinisen ja harmaan eri sävyjen ajanjaksojen kokonaisuus, jossa mustilta laatikoilta ei voi välttyä. Kun musta jakso osuu kohdalle, tarvitaan vahvuutta raskaan jakson läpikäyntiin. Olen äärimmäisen kiitollinen Kaarinalle siitä, että hän opetti minua arvostamaan taidetta, elämään persoonana sekä näkemään asioissa ja ihmisissä myös niitä puolia, joita pelkällä silmällä ei havaitse.

Taide moninaisuudessaan tekee elämästä rikasta ja saattaa pitkään vaikuttaa kokijansa elämään. Isoäitini teokset kodissani muistuttavat hänen vaiheikkaasta elämästään, myönteisestä elämän asenteestaan ja arvoista, joiden pohjalle on meidän nuorempien sukupolvien ollut hyvä rakentaa.

Taidekasvattajat jakavat lapsille ja nuorille sitä maailmaa, jolla elämästä tulee paljon rikkaampaa. Kiitos siitä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon kuvataidekoulu

Valtuuston budjettikokous 3.12.2018

Keskiviikko 5.12.2018 klo 20:40

Kiitos valtuustonneuvottelutoimikunnalle ansiokkaasta neuvottelutuloksesta, jossa painopisteenä on opetus- ja varhaiskasvatus. ”Sivistysbudjetti” ja siihen täytyy olla tyytyväinen. Neuvottelutuloksella vältämme massiiviset tuntikehysleikkaukset. Tosin minusta oli aika hämmentävää, että ylipäätään koulutukseen oli osoitettu säästötoimia eli juurikin siihen palveluun, jolla olemme saavuttaneet kilpailuetua. On lyhytnäköistä kohdistaa säätötoimia siihen ryhmään, joille tulevaisuutta rakennamme. Tosin surullista, että se tapahtuu velkarahalla.

Kun seuraa viimeisen syksyn, tai oikeastaan koko vuoden uutisointia, eniten palstatilaa ja suurimmat otsikot Espoosta ovat hyvin joukkoliikenne painotteisia. Yksittäiset valtuutetut ja poliittiset ryhmät, jotka ponnekkaimmin ovat olleet velkaannuttamassa kaupungin kassaa ylikalliilla investoinnilla, ovat viimeisen vuoden ajan myös äänekkäimmin kritisoineet metroa ja vaatineet päällekkäisiä joukkoliikenneratkaisuja. Koska olen ollut bussivaihtoehdon kannattaja, katson oikeudekseni vaatia suoria linjoja Kamppiin kunnes metron jatkopätkä on valmis. Vyöhykerajat HSL:n alueella idässä ja lännessä tulee ulottaa samoilla periaatteilla.

Miten tämä palvelut jatkossa rahoitetaan, kun kuntien talous heikkenee entisestään, mutta palvelutarpeet jatkavat kasvuaan? Espoon koko konsernin lainakantaa nousee 5 miljardiin euroon tämän valtuustokauden aikana.

Talouden tasapainottaminen edellyttää menojen kasvun taittamista ja tilojen tehokkaampaa käyttöä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan mielestä tilat tulee olla tehokkaassa käytössä. Tilojen yhteiskäyttöä on järkevää lisätä muun muassa digitalisaatiota hyödyntämällä. Tilojen yhteiskäyttö ja muuntojoustavuus tuovat uusia mahdollisuuksia maksimoida käyttöastetta. Lisäksi organisaation pitää paremmin taipua toimintojen kehittämiseen. Niin opetuksessa kuin muussakin julkisin varoin rahoitetuissa palveluissa tulee keskittyä ydintoimintaan ja sen kehittämiseen yhteistyössä alansa parhaiden asiantuntijoiden eli tekijöiden kanssa.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta painotti budjettikäsittelyn aikana, että koulu- ja päiväkotitilojen osalta on syytä tehdä vaihtoehtotarkastelua eri toteutustavoista ja niiden kustannusvaikutuksista. Tyyppikoulu ja koulu palveluna -mallin tulee olla lisävaihtoehtoina, jotta investointiohjelmaan voidaan sisällyttää mahdollisimman monta koulu-, päiväkoti-, uudisrakennus- ja peruskorjauskohdetta. Lisäksi yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta tulee kasvattaa lisäämällä Y-tontteja yksityisten päiväkotien käyttöön.

Lautakunta tukee monipuolisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Espoossa. Lautakunta piti tärkeänä, että Espoo-lisä säilyy ja yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta kasvatetaan. Lautakunnan budjettikäsittelyn jälkeen, Espoo on päättänyt nostaa varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkoja. Tämä vääjäämättä asettaa korotuspaineen yksityisen hoidon tuen kuntalisään. Esitin budjettineuvotteluihin, että yksityisen hoidon tukea pitää nostaa vastaamaan palkankorotusta, koska yksityisissä päiväkodeissa opettajien palkkoihin tulee vastaavasti korotuspaine. Valitettavasti tätä esitystä ei huomioitu budjettisovussa. Yksityiset palveluntuottajat ovat haasteellisessa tilanteessa, koska he eivät voi nostaa varhaiskasvatusmaksuja menolisäyksen kattamiseksi, etenkään tilanteessa, jossa kunnan omissa päiväkodeissa maksuja pienennetään tai jopa poistetaan.

On hyvä, että englanninkielen opetusta varhaistetaan. Espoo on kansainvälinen kaupunki ja kansainvälistyy entisestään. Kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaiden osuus kasvaa. Yli 18 % lapsista ja nuorista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Opetusryhmät ovat yhä heterogeenisempia ja opetuksellisesti vaativampia kuin aikaisemmin. Opetustyö on entistä haasteellisempaa ja yksilöllisen ohjaamisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Opettajan kasvatuksellista ja pedagogista läsnäoloa ei voi korvata koneilla. Kehittämistoimilla tulisi helpottaa opetustyötä ei kuormittaa sitä.

Suomen talous rakentuu yhä enemmän yrittäjyyden varaan. Siitä syystä yrittäjyyskasvatustyö tulee integroida osaksi koko koulupolkua varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Olin jättänyt neuvottelijallemme asiaan liittyvän esityksen, joka valitettavasti taisi unohtua kirjauksista. Esitän sen nyt toivomuksena: 

Toivomus: Espoo käynnistää yhteistyön Nuori Yrittäjyys ry:n opetussuunnitelman tavoitteita tukeviin ohjelmakokonaisuuksiin liittyen.

Toivomus: Varmistetaan mahdollisuudet varhaiskasvatuksen monipuolisen palvelutuotannon toteutumiselle.  

Kommentoi kirjoitusta.

Lautakuntailta päättyi sirkkapatukkaan

Keskiviikko 21.11.2018 klo 21:30

Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälän viimeinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokous jää monella tavalla mieleen.

Päätimme, että Haukilahden lukion jää pysyväisluonteisesti Otaniemeen. Haukilahden lukio on toiminut syksystä 2016 alkaen Otaniemen yliopistokampuksella ja osallistunut Koulu Palveluna –konseptin (School as a Service) kokeiluun. Kokeiluhanke on ollut määräaikainen ja yhteinen Aalto yliopiston kanssa.

Lautakunta päätti, että Otaniemen lukioita kehitetään osana Espoon lukioverkon moninaisuutta siten, että niiden elinvoimaisuutta ja profiloitumista tuetaan.

Nuorisovaltuusto on esittänyt huolensa heikkouksista yhteisöllisyyden muodostumisessa uudenlaisissa toimintakehyksissä ja siitä syystä Henna Kajava teki asiassa esityksen. Toin kokouksessa esiin, etten itse ilmiötä tunnistanut lainkaan vieraillessani Haukilahden lukiossa. Päin vastoin lukion yhteisöllisyys nousi nimenomaan erittäin hyvänä ja tiiviinä esiin keskusteluissamme oppilaskunnan puheenjohtajan kanssa. Tuskin missään koulussa voidaan välttyä yksittäistapauksilta ja kaikissa espoolaisissa koulussa on tärkeää tehdä työtä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Onko tämä klausuuli siis jatkossa syytä lisätä koskemaan jokaista espoolaista koulua…

Lisäksi päätimme, että Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukioista 1.8.2019 muodostettavan lukion nimeksi tulee Otaniemen lukio.

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen osavuosikatsaus toi esiin sen, että tammi - lokakuussa 2018 varhaiskasvatuksessa on ollut 337 lasta enemmän kuin vuoden 2017 tammi - lokakuussa. Kasvu on kohdistunut kunnallisiin ja yksityisen hoidon tuen päiväkoteihin. Henkilöstön rekrytoinnissa on ollut haasteita koko vuoden ajan. Erityisesti sijaisuuksia sekä osittain myös vakinaisia tehtäviä on ollut vaikea täyttää.

Yksityinen perhepäivähoito on hyvä ajatus lisätä hoitopaikkoja erityisesti pienille lapsille. Tämä malli on syytä selvittää.  Malli on käytössä Jyväskylässä ja Oulussa. Näistä lautakunnalle tuodaan selvitys.

Suomenkielisen opetuksen osavuosikatsaus kertoo, että perusopetuksessa on 797 oppilasta enemmän kuin viime syksynä. Erityisoppilaiden määrä on lisääntynyt 183 oppilaalla. Lukion opiskelijamäärä kasvoi tänä syksynä 200 opiskelijalla.

Valtuustokauden tavoite Koulut kuntoon on erittäin keskeinen suomenkieliselle opetukselle. Tällä hetkellä koulun peruskorjauksen tai sisäilman takia väistössä omasta koulurakennuksestaan on noin 3700 oppilasta ja opiskelijaa.

Päätimme myös autismin opetuksen lakkauttamisesta Mankkaan ja Niittykummun kouluissa. Opetus siirtyy Sepon alakoulusta ja Pohjois-Tapiolan yläkoulusta muodostettavaan uuteen yhtenäiseen peruskouluun. Nykyisten koulurakennusten tilalle on tarkoitus tulla korvaava uudisrakennus, jonka valmistuminen ajoittuu tämän hetken arvion mukaan vuoteen 2022 tai 2023.

Lautakunta kiitti sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälää hyvästä yhteistyöstä ja toivotti hänelle hyviä eläkepäiviä. Auliksella on pitkä, monipuolinen ja merkityksellinen ura koulutuksen kentällä.

Kokous päättyi Bugman`s bestillen lahjaan - tänä iltana maistellaan sirkkapatukkaa.

 


 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuuston kokous 19.11.2018 - Kaavoituksesta nuorten harrastustoimintaan

Maanantai 19.11.2018 klo 21:59

Valtuuston kokouksen alussa vietimme hiljaisen hetken muistamalla Länsiväylän pitkäaikaista kaupunkitoimittaja Seppo Korkmania. Lämmin osanotto Seppo Korkmanin läheisille.

Valtuusto päätti kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Espoonkartanon alueen Espoonkartanonmäen sekä Jaakkolanpelto, Holkenin, Mynttilän sekä Finnsinmäki I -kaavoja.

Vihreiltä tuli esitys Mynttilän ja Holkenin asemakaavojen hylkäämisestä. Mikko Laakso totesi, että Kokoomus kannattaa pientaloalueiden kaavoittamista myös alueille, jotka eivät ole joukkoliikenteen varassa. Laakson mielestä Vihreiden näkemys pientaloalueihin on vähän sama kuin, että ”kannattaisi urheilua, mutta vastustaisi hikoilua” eli pientaloja ei vastusteta sinänsä, mutta pientalokaavat vesitetään kuitenkin järjestelmällisesti vetoamalla puutteellisiin joukkoliikenneyhteyksiin, joiden saaminen pientaloalueille ei ole aina realismia. Markku Markkula muistutti, että kaupunginhallitustasolla kaavakokonaisuutta on käsitelty kohta kymmenen vuotta. Merkittävänä etuna kokonaisuuden osalta on raideliikenteen ja Mankin aseman kehittäminen.

Valtuusto myös hyväksyi Finnoonkallion asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.

Valtuustokysymyksissä kysyttiin muun muassa, miten Espoossa saa apua mielenterveydellisiin ongelmiin akuutissa hädässä? Terveysasemien päivystys toimii virka-aikana; päivystykseen mennään joko suoraan aikaa varaamatta tai ajan voi varata etukäteen netissä tai puhelimitse, ilman lähetettä. Kiireelliseen hoitoon pääsee arkisin samana päivänä. 

Neljällä isoimmalla terveysasemalla (Tapiola, Leppävaara, Espoonlahti ja Samaria) on mielenterveys- ja päihdehoitajien kriisiaikoja päivystyksen tukena.

Jorvin päivystys toimii 24/7; kiireelliseen hoitoon pääsee samana päivänä. Mielenterveys- ja päihdehoitajien vastaanottoa on järjestetty arkisin ilman ajanvarausta nuorille ja aikuisille Ison Omenan palvelutorilla. Vastaanotolle on päässyt saman päivän aikana. Palvelutorin aukiolojen laajentuessa näiden vastaanottojen määrää lisätään.

Terveysasemilla kiireettömään hoitoon pääsee keskimäärin 2-3 viikossa. Kiireettömään hoitoon HUS psykiatriaan (aikuiset ja nuoret) mennään lähetteellä.

Nuorisovaltuutettu Joel Vanhanen nosti hyvässä puheenvuorossaan esiin monta muun muassa Nupolin toiminnan kehittämiseen tähtäävää ajatusta. Lisäksi Vanhanen muistutti, että kynnys nuoren hakeutumiseen koulupsykologille on aivan liian korkea. Koulupsykologilla pitäisi voida käydä samaan tapaan kuin terveystarkastuksessa.

On hyvä, että Nupoliin ja kouluterveydenhuoltoon saatiin uusia vakansseja vuoden 2017 lopulla. Nupoliin saatiin yhteensä viisi uutta sairaanhoitajaa. Tämä on lisännyt saatavuutta merkittävästi ja mahdollistanut koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja Nupolin tiiviimmän yhteistyön. Vielä on tärkeää hioa toimintatapoja ja hoitoketjuja sujuvammiksi.

Valtuustoaloite Urhea-kouluyhteistyön lisäämisen yhteydessä kulttuurilautakunnan pj. Anitra Ahtola muistutti, kuinka tärkeää on varmistaa, että myös muille kuin kilpaurheilijoille löytyy riittävästi mielekästä toimintaa. Lisäksi tasapuolisuus niin eri lajien välillä, kuin alueellisestikin tulee varmistaa.

Ahtolan mukaan puitteiden luomisen lisäksi tulee puhua siitä, miten lapsia ja nuoria kohdellaan harrastusten parissa. Vanhempien, valmentajien ja muiden harrastusten parissa toimivien aikuisten on tärkeä toimia niin, että lasten ja nuorten motivaatio kasvaa ja itsetunto kohenee.

Kimmo Oila kysyi valtuutetuilta: ”Oletteko koskaan lukeneet, että harrastukset ovat kalliita? Jos ei ole tukea, eikä ole tiloja niin meidän päätösten johdosta seurat, joutuvat nostamaan maksuja.” Kaupunginjohtaja Mäkelä kertoi, että Espoo liikkuu -strategia tuodaan valtuustolle lähetekeskusteluun. Siinä voidaan nostaa epäkohtia esiin.

Espoon Asunnot Oy:n hallituksen pj. Elias Erämaja nosti esiin, ettei Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi ole päästy tuotantotavoitteeseen. Tuotantotavoitteen saavuttamiseksi tontteja tulee olla reservissä riittävästi.

Kokoomusryhmän pj. Henrik Vuornos ja Mia Laiho vastustivat palautusta, koskien Täyttä elämää ikääntyneenä -ikääntymispoliittisen ohjelman korjaamiseksi yksityisen kotihoidon lisäämisen osalta. Espoon kotihoidon yksikkökustannukset ovat huomattavasti kalliimmat kuin muissa kunnissa. ”Tavoitteena laadukas kotihoito, mutta edullisemmin”, totesi Vuornos. Toimialajohtaja Metso totesi, että kotihoidossa on työvoimapula. Kun palautusta vaativat valtuutetut perustelivat palautusta sillä, että aloitevastaus on ristiriidassa valtuuston aiemmin tekemien päätösten kanssa, valtuustokaveri Markus Torkki vieressä tuskasteli turhaa keskustelua asiasta. Nythän valtuusto sai itse arvioida, onko ehdotettu ulkoistus aiempien valtuuston päätösten mukainen. Kysymykseen saatiin selvä vastaus äänestyksessä, jossa vasemmiston vaatimus asian palauttamisesta kaatui murskalukemin.

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä käsittelimme Diana Ponkkalan ja Elina Wanteen aloitetta, jossa pyritään Espoon kaupungin omissa rakennushankkeissa teettämään jo hankesuunnitteluvaiheessa elinkaaren hiilijalanjäljenlaskenta. Valtuutettu Pirjo Kemppi-Virtanen peräsi tavoitteita, mutta samalla toivoi, ettei mestaroida keinoja. Vihreiltä tuli toivomuksia asian laajentamiseksi tontinluovutusehtoihin ja maankäyttösopimukseen, johon Kai Lintunen napakasti muistutti, että laajentamalla toivomuksia luovutetaan valtaa virkamiehille. Ulla Palomäki toivoi maamassakoordinaattorin tointa.

Valtuuston kokouksessa ennakoitiin jo budjettikokousta, joten odotettavissa on kiivas keskustelu ja pitkä ilta.

Marika Niemi

Kommentoi kirjoitusta.

Tapahtumarikas viikko

Perjantai 16.11.2018 klo 23:02

Tapahtumarikas työviikko takana ja se päättyi mieluisasti OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen (EKPY) yhteistyöiltaan Villa Pentryyn. Vapaamuotoisen ja avoimen keskustelun merkittävin huoli kohdistui budjettineuvotteluihin ja luonnollisesti lähinnä opetukseen esitettäviin säästöesityksiin. Lisäksi keskustelimme opetuksen kehittämisestä, yhä heterogeenisimmista opetusryhmistä, tilaongelmista sekä tietysti päivän uutisesta, että Espoossa vaihtuu sivistystoimenjohtaja. Aulis Pitkälä siirtyy eläkkeelle joulukuun alussa.

Maanantaina HUSin hallituksessa käsittelimme esitystä vuoden 2019 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 2019-2021. Lisäysesitykseni, että Jorvin uudisrakennushanketta aikaistetaan Investointiohjelmassa vuosille 2019-2021 (K-tornien tilalle), hyväksyttiin yksimielisesti. Jorvin sairaalasta tulee koko läntistä Uuttamaata palveleva päivystyssairaala. Sen kehittäminen tulee olla lähivuosina yksi keskeisimmistä HYKS:n alueen kohteista. Sairaalan peruskorjaus ja uudisrakennus saadaan etenemään, sen sijaan apteekkia vielä odotellaan…

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa hyväksyimme suomenkielisen opetustoimen arviointiraportin 2018. Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Espoolaisoppilasta suurin osa voi hyvin ja tulee kouluun mielellään. Tila- ja sisäilmaongelmiin vastataan Koulut kuntoon -hankkeella. Siihen liittyen saamme PPP- hankkeina toteutettavina Nauriskasken koulun, Pohjois-Tapiolan koulun, Kuitinmäen alakoulun, Perkkaan koulun ja nuorisotilan sekä Perkkaan päiväkodin ja asukaspuiston sekä Nöykkiönniityn päiväkodin. Leppävaaran lukion tilojen kunnosta ja eri ratkaisuvaihtoehdoista raportoidaan lautakuntaa säännöllisesti.

Vanhemmilta on tullut paljon viestejä liittyen englanninkielisen opetuksen lisäystarpeeseen. Haluamme tarkastella tarvetta kokonaisuutena ja siitä syystä emme tässä vaiheessa Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntana ottaneet kantaa New Nordic School Oy:n opetuksen järjestämislupahakemukseen. Lautakunnalle tuodaan selvitys englanninkielisen opetuksen lisäystarpeesta ja toteutusvaihtoehdoista vuoden 2018 loppuun mennessä.

At this stage the Education and Early Education Committee of Espoo will not comment on the petition of authorizing teaching at New Nordic School Oy. The board will be informed of the need for additional English language teaching and possible implementation options by the end of 2018.

Tänä vuonna olimme etuoikeutettuja saadessamme juhlistaa vuosittain järjestettäviä Ahtisaari-päiviä. Päivien tavoitteena on lisätä tietoa konfliktinratkaisusta, rauhanvälityksestä ja sovinnon merkityksestä – olipa kyse sitten kansainvälisestä konfliktista tai vaikka riidasta koulun pihalla. Dipolin avoimeen yleisötilaisuuteen olisin toivonut nuoria kuulijoita. Miksi ihmeessä nämä tilaisuudet aina suunnataan vain tietylle kohderyhmälle?  

Vaikka paljon hyvää mahtui viikkoon niin kyllä yksi asia jäi isona menetyksenä mieleen, yhteistyö me-säätiön kanssa päättyi - surullista.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lapsiperheystävällisempää politiikkaa

Keskiviikko 14.11.2018

Erkka Railo (LV0311) kirjoitti artikkelissaan ”Vauvat loppuvat” huolesta, että suomalaisia syntyy vähemmän kuin sataan vuoteen. Jopa kasvavalla Uudellamaalla synnytysten kokonaismäärä jatkaa laskua. Tämän vuoden aikana HUS:n synnytysten määrä on laskenut 4% viime vuoteen verrattuna.

Jaan Railon kanssa huolen, ettei ongelma ole siinä, että ihmiset eivät sinänsä haluaisi lapsia, vaan siinä, että lapsia on hankala yhdistää muuhun elämään tai muuta elämää lapsiin. Nuoret aikuiset kokevat liian haasteellisena lasten yhdistämisen epävarmaan elämäntilanteeseen. Opintoaikojen venyminen, työelämän turbulenssi, elämisen kalleus, asuntojen hintataso jne. luovat epävarmuutta elämään. Lasten yhdistäminen nuoren aikuisen elämään on tänä päivänä haasteellista. Kun vielä tiedossa on, että joka toinen avioliitoista päätyy eroon, ei ole ihme, että riskikynnys lasten hankkimiseen kasvaa.

Suomessa kulttuurin on muuttuva lapsiystävällisemmäksi ja kaikki keinot nuorten lapsiperheiden aseman parantamiseksi on otettava käyttöön, jotta nuoret rohkaistuvat hankkimaan lapsia. Espoo-lisään esitettävät leikkaukset, opetukseen kohdistettavat säästöt tai asuntopolitiikan linjaukset keskittyen mini-asuntotuotannon kasvattamiseen eivät millään tavalla rohkaise lapsiperhemyönteisempään kehitykseen.

Korkea elintaso vaatii, että ihmiset panostavat työhönsä, mutta mahdollisuus valita lasten hoitaminen kotona pitää olla mahdollista ilman riskiä, että putoaa työelämästä tai joutuu kantamaan merkittävän taloudellisen vastuun menettämällä eläke-etuuden vuosilta, jolloin vanhempana hoitaa lapsia kotona. Lapsiperheissä yhteisverotus, vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta tehtävä vähennysoikeus verotuksessa ja avioerotilanteissa molempien vanhempien yhteisvastuu lapsista, tukevat lapsiystävällisemmän politiikan aikaansaamista.

Mikäli syntyvyyden osuus halutaan saada kasvuun, tulee lapsiperheiden valintoja tukea ja mahdollistaa lasten hankkiminen myös nuorena, jolloin lasten saaminen on biologisesti todennäköisintä.

Marika Niemi (kok)

Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj.

HUS:n hallituksen jäsen

Kommentoi kirjoitusta.

Koulutus on kestävä sijoitus

Torstai 1.11.2018 klo 20:52

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys ensi vuodelle 2019 pitää sisällään panostuksia investointeihin. Koulut kuntoon -linjaus nostaa investointitasoa, mutta myös Länsimetro kasvattaa koko konsernin lainakantaa 4,8 miljardiin euroon, mikä on lähes 16 000 euroon/asukas vuoteen 2023 mennessä. Talouden tasapainottaminen edellyttää menojen kasvun taittamista ja tilojen tehokkaampaa käyttöä. Tilojen yhteiskäyttöä on järkevää lisätä muun muassa digitalisaatiota hyödyntämällä. Erityisesti lukiotilojen osalta yhteiskäyttö on järkevää. Viime päivinä otsikoihin päätyneen Leppävaaran heikkokuntoisten lukiotilojen osalta on perusteltua hakea tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia esimerkiksi Laurean ja Metropolian kanssa.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta painotti budjettikäsittelyn aikana, että koulu- ja päiväkotitilojen osalta on syytä tehdä vaihtoehtotarkastelua eri toteutustavoista ja niiden kustannusvaikutuksista. Tyyppikoulu ja koulu palveluna -mallin tulee olla lisävaihtoehtoina, jotta investointiohjelmaan voidaan sisällyttää mahdollisimman monta koulu-, päiväkoti-, uudisrakennus- ja peruskorjauskohdetta. Lisäksi yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta tulee kasvattaa lisäämällä Y-tontteja yksityisten päiväkotien käyttöön.

Lautakunta tukee monipuolisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Espoossa. Tämä tarkoittaa, ettei Espoo-lisän suuruuteen tule kohdistaa heikennyksiä ja yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta kasvatetaan ottamalla käyttöön palveluseteli vaiheittain vuoden 2019 aikana. Lautakunnan budjettikäsittelyn jälkeen, Espoo on päättänyt nostaa varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkoja. Tämä vääjäämättä asettaa korotuspaineen yksityisen hoidon tuen kuntalisään. Yksityisen hoidon tukea tulee nostaa vastaamaan palkankorotusta, koska yksityisissä päiväkodeissa opettajien palkkoihin tulee vastaavasti korotuspaine. Palveluntuottajat eivät voi nostaa varhaiskasvatusmaksuja menolisäyksen kattamiseksi. Ei etenkään tilanteessa, jossa kunnan omissa päiväkodeissa maksuja pienennetään tai jopa poistetaan.

Kaupunginjohtajan esityksessä kohdennetaan yli 10 miljoonan euron säästöt opetukseen. Kasvavassa ja yhä kansainvälisemmässä kaupungissa opetukseen kohdistettavat säästöt eivät voi olla missään tapauksessa perusteltuja. Kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaiden osuus kasvaa. Yli 18 % lapsista ja nuorista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Oman äidinkielentunteja annetaan 40 kielessä ja opetusta seitsemässä eri katsomusaineessa. Opetusryhmät ovat yhä heterogeenisempia ja opetuksellisesti vaativampia kuin aikaisemmin. Ryhmäkokojen kasvattaminen tekee opetustyöstä entistä haasteellisempaa ja supistaa yksilöllisen ohjaamisen mahdollisuuksia. Opettajan kasvatuksellista ja pedagogista läsnäoloa ei voi korvata koneilla.

Säästöjä tulee hakea tilojen yhteiskäyttöä lisäämällä, hallintoa karsimalla sekä hankintamenettelyä tehostamalla. Sitä vastoin opetuksesta ei tule leikata. Suomen kehityksen kannalta on kestävää panostaa lapsiin ja nuoriin.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulustus, varhaiskasvatus, Espoon talousarvio 2019, Espoo lisä, yksityisen hoidon tuki, kuntalisä

Johtaminen näkyy koulun arjessa

Tiistai 2.10.2018 klo 10:49

Kaupunginhallitus päätti eilisessä kokouksessaan hylätä esityksen Saunalahden rehtorin irtisanomisesta, koska irtisanomiskynnys ei ylittynyt. Päätös, yhteydenotot koulun sisältä ja vanhemmilta sekä asian saama laaja julkinen huomio, vääjäämättä nostavat kysymyksen ”Miten johtamista Espoossa tulisi kehittää?” Miten saadaan Espoon arvot aidosti jalkautettua arkeen, jotta jokainen kaupungin työntekijä toimii niiden pohjalta? Ylevät tavoitteet ovat pelkkää sanahelinää, mikäli ne eivät aidosti ohjaa toimintaa. Espoo-tarinassa olemme sitoutuneet siihen, että:

  • Johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella ylläpidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu.
  • Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti.
  • Espoossa on avoin ja toimiva päätöksenteko. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden keskinäinen luottamus sekä verkostoissa toimiminen ja yhteistyö edistävät Espoon tavoitteiden saavuttamista.
  • Valtuustokauden tavoitteina ovat mm. seuraavat:

- Espoon oppimistulokset ovat Suomen parhaat.

- Espoossa jokainen vanhempi voi luottaa, että lähikoulusta saa laadukasta opetusta.

- Lähikouluperiaatteesta pidetään kiinni.

- Espoon palvelut järjestetään ja tuotetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti.

  • Toimenpiteissä valtuusto korostaa mm. että tuetaan kouluyhteisöjen keinoja yhteenkuuluvuuden, osallisuuden ja sosiaalisten taitojen sekä motivaation edistämiseksi.

Pieni kansa pärjää vain ja ainoastaan osaavilla tekijöillä. Yhteisenä tehtävänämme on luoda mahdollisimman hedelmällinen alusta espoolaisen osaamisen kasvulle. Vastuu on iso, mutta niin on palkintokin. Kun varmistamme parhaat mahdolliset lähtökohdat lasten ja nuorten elämälle, voimme olla tyytyväisiä tekemäämme työhön.

Poliittisen päätöksenteon tehtävänä on varmistaa mahdollisimman hyvät puitteet tämän työn tekemiselle. Laadukas opetus ei synny itsestään, ja aina on varaa parantaa. Kannustava ja onnistumista tukeva johtaminen näkyy koulun arjessa.

Kaiken kaikkiaan niin opetuksessa kuin muussakin julkisin varoin rahoitetuissa palveluissa tulee keskittyä ydintoimintaan ja sen kehittämiseen yhteistyössä alansa parhaiden asiantuntijoiden eli tekijöiden kanssa. Hyvä johtajuus antaa tilaa ja mahdollisuudet kehittämiselle.

Saunalahden koulun tapaus osoitti, että johtamiskulttuuria on kehitettävä kaikilla tasoilla entistä avoimemmaksi, kannustavammaksi ja luottamusta synnyttävämmäksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Päätöksiä ja aplodeja

Keskiviikko 22.8.2018 klo 22:30

Tämän iltainen kokous oli tehokas startti syksyyn. Budjettineuvotteluja silmällä pitäen on hyvä tiedostaa, että varhaiskasvatus- ja opetustoimi jatkaa kasvuaan. Suomenkielisen opetuksen oppilasmäärä jatkaa kasvuaan. 1.8.2018 tilanteen mukaan perusopetuksessa on 28 800 oppilasta eli edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kasvua on 800 oppilasta. Oppilaat sijoittuvat nykyisiin koulutiloihin eikä uusia koulutiloja valmistu syksyksi. Tilankäyttö tehostuu näin 3 %. Tilapäisissä ja väistötiloissa opiskelee lukuvuonna 2018-2019 yhteensä 3400 oppilasta ja opiskelijaa. Kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaiden osuus kasvaa edelleen vuosittain noin 10% ja on nyt 5200 oppilasta ja opiskelijaa. Valmistavassa opetuksessa on 530 oppilasta, mutta määrä kasvaa koulun alun aikaan viikoittain. Kaikkiaan yli 18 % lapsista ja nuorista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Oman äidinkielentunteja annetaan 40 kielessä ja opetusta 7 eri katsomusaineessa.

Lautakunta myös hyväksyi lausunnon Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2019-2030. Esityksestäni lautakunta lisäsi lausuntoon, että tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesitys on riittämätön. Lautakunta edellyttää tilojen osalta vaihtoehtotarkastelua eri toteutustavoista ja niiden kustannusvaikutuksista. Tyyppikoulumalliratkaisujen ja koulu palveluna -mallin tulee olla lisävaihtoehtoina, jotta investointiohjelmaan voidaan sisällyttää mahdollisimman monta koulu-, päiväkoti-, uudisrakennus- ja peruskorjauskohdetta. Lisäksi lautakunta toisti viime kevään hankelistansa.

Lisäksi lautakunta esitti toivomuksen, että Y-tontteja tulee olla riittävästi tarjolla mm. päiväkotien käyttöön.

Kielikylpyopetuksen englanninkielen opetuksen osuus ja Espoon tulkinta opetushallituksen linjauksiin on herättänyt kritiikkiä vanhempien keskuudessa. Pyysimme, että lautakunnalle  tuodaan selvitys kielikylpyopetuksen englanninkielen opetuksesta ja opetustuntien lisäämisestä tuntikehykseen. Lautakunta pyytää myös opetushallituksen virallista kantaa Espoon kielikylpyopetuksen englanninkielen osuuden tulkintaan. Lisäksi lautakunta pyytää vertailua Vantaan ja Helsingin linjoihin asiassa.

Bugman´s Best NY -firman toimitusjohtaja Toivo Hursti, nuorisovaltuuston edustaja lautakunnassa sai meiltä kaikilta raikuvat aplodit. Yritys on palkittu Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelman parhaana toisen asteen NY-yrityksenä. Kesällä yhtiö voitti lukiolaisten kansainvälisen Genius Olympiad -kilpailun New Yorkissa ja sijoittui kolmanneksi NY-yritysten EM-kilpailuissa Serbiassa. YES! Nuorissa yrittäjissä on draivia.

Kommentoi kirjoitusta.

Syyskauden avaus

Tiistai 21.8.2018 klo 7:56

Syyskauden avaus

Syksyn ensimmäinen valtuusto kävi kiivaan keskustelun Länsimetron ja sen liityntälinjaston aiheuttamista ongelmista. Matka-aikojen pidentyminen oli tiedossa jo metropäätöstä tehtäessä, toisin kuin useiden valtuutettujen puheista voisi päätellä. Nyt kuitenkin on etsittävä ratkaisuja – ratkaisuja, jotka ovat taloudellisia, toiminnallisesti järkeviä ja asiakaslähtöisiä. Valtuusto hyväksyi toivomukseni siitä, että selvitetään uusia mahdollisuuksia järjestää koululaisten koulumatkoja joukkoliikenteellä käyttämällä hyväksi palvelulinjatyyppisiä kutsuohjattuja tai muita uusia ratkaisuja. Ratkaisu voisi olla osa myös ruuhka-ajan työmatkaliikennettä esimerkiksi Nöykkiö-Latokaski-Kattilalaakso-Tillinmäki -alueella. Vastaavan kaltaisia alueita Espoossa riittää useita ja toivoisinkin valtuutetuilta luovempia ratkaisuehdotuksia kuin lisämiljoonat tyhjästä pussista.

Lisäksi listalla oli minun ja Elias Erämajan tekemä valtuustoaloite liittyen Jorvin maankäytön suunnitteluun. Yleiskaavoituksen yhteydessä on syytä varautua Jorvin täydennysrakentamiseen. Jorvin alue tulee olemaan jatkossa entistä merkittävämpi koko läntistä Uuttamaata palveleva sairaala-alue. Jo pelkästään työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää saada alueelle monipuolista asuntotuotantoa.

Kommentoi kirjoitusta.

Päätöksillä on seuraukset

Tiistai 14.8.2018 klo 21:43

Päätöksillä on seuraukset

Vaalit lähestyvät hyvää vauhtia. Sen huomaa erityisesti siitä, että poliitikot lupaavat ummet ja lammet äänien kalastelemiseksi. Hyvä esimerkki oli asukastilaisuus Latokaskessa, jossa aivan aiheellisesti heikot joukkoliikenneyhteydet olivat keskustelun ytimessä. Metron myötä heikentyneet joukkoliikenneyhteydet aiheuttavat harmia monen perheen arkeen. Niin myös oman perheeni. Kaupunginhallituksessa olemme yksimielisesti linjanneet, että suorat bussiyhteydet Kamppiin on saatava ainakin siihen asti kunnes metron jatko Kivenlahteen valmistuu. Asukkaille nämä linjat ovat ensiarvoisen tärkeitä, mutta kukaan poliitikoista ei ollut valmis kertomaan, mistä rahat linjoille osoitetaan. Sitä vastoin oltiin valmiita lupaamaan pysyviä päällekkäisiä joukkoliikennemuotoja ja lisämiljoonia, kunhan vaan saadaan yleisö tyytyväiseksi. Joku poliitikoista, taisipa olla kansanedustaja, lupasi Espoon luopuvan HSL:stä. Sinänsä harkitsemisen arvoista, mutta ei kertonut, miten jatkossa seudullisen joukkoliikenteen järjestäsi. Länsimetron hintalappu ylittää reippaasti 2 miljardia euroa!!! Kuinka paljon rahaa ollaan valmiita käyttämään joukkoliikenteeseen, kun samaan aikaan painitaan rapistuvien koulutilojen, opetuksen resurssien, vanhusten kotihoidon, terveydenhuollon haasteiden, teiden kunnossapidon jne. kanssa.

On turha ihmetellä, miten ihmeessä tämä maa on ajautunut näin surkeaan taloudelliseen tilaan. Päätöksillä on seuraukset.

Kommentoi kirjoitusta.

Lastentarhanopettajien työn arvostus tulee näkyä

Tiistai 12.6.2018 klo 8:15

Siitä, kun viimeksi toimin lautakunnan puheenjohtajana, on varhaiskasvatus kokenut suuria muutoksia. Päivähoito on muuttunut normipohjaiseksi suunnitelmalliseksi varhaiskasvatukseksi.  Varhaiskasvatuksessa korostuu pedagogiikan merkitys, osallisuus sekä toiminnan arviointi. Vasu-perusteet pohjautuvat varhaiskasvatuslakiin, joka määrittelee raamit kaikille yhtenäisen ja tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. Varhaiskasvatus on osa koulutusjärjestelmää ja edellyttää pedagogista osaamista. Työ on vaativaa ja sen vaativuutta on myös lisännyt se, että joka neljäs lapsi varhaiskasvatuksen piirissä on maahanmuuttajataustainen ja vieraskielisten osuus kasvaa. Näille lapsille varhaiskasvatuksella varhennettu koulupolku on erityisen tärkeää jo pelkästään suomen kielen oppimisen kannalta.

Poliittisilla linjauksilla on taloudellisia ja henkilöstöpoliittisia seurauksia. Yllätyksenä ei liene kenellekään tullut, ettei koulutettuja lastentarhanopettajia ole riittävästi vaikkakin yliopistot ovat nostamassa sisäänottomääriä. Palkkaus ei ole kannustava (kuten ei muuten monella muullakaan hoito-/kasvatusalalla), mutta eikö tämäkin kysymys olisi pitänyt nostaa esille ennen palkkasopimuskierrosta? Tässä vaiheessa itse toivon kaupunkikohtaisen järjestelyerän neuvotteluiden osalta myönteistä suhtautumista lastentarhanopettajien palkkaukseen.

Kilpailu osaavista tekijöistä pääkaupunkiseudulla on kova. Espoon ei kannata jäädä seuraamaan sivusta vaan osoittaa arvostuksensa koulutettuja ammattilaisia kohtaan niin taloudellisilla, koulutuksellisilla, työolosuhteellisilla kuin työnjohdollisilla keinoilla. 

Kaiken kaikkiaan kasvatustoiminnassa kuin muussakin julkisin varoin rahoitetussa toiminnassa tulisi keskittyä ydintoimintaan ja toiminnan kehittämiseen yhteistyössä alansa parhaiden asiantuntijoiden eli tekijöiden kanssa.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »