Omikronin tartuntahuippu edessä - missä viipyy suomalainen rokote?

Maanantai 17.1.2022 klo 11:59

Tänään HUSin hallituksessa saimme kattavan esityksen koronatilanteesta. Viime viikolla HUS-alueella todettiin HUSin PCR-testeissä yli 25 000 tartuntaa eli 44% testatuista. Omikronin tartuntahuippu on vasta edessä. Koronakuormitus ruuhkauttaa yhä enemmän perusterveydenhuoltoa ja päivystystä, ei ainoastaan erikoissairaanhoidon tehohoitoa. On myös paljon potilaita, joilta löytyy sivulöydöksenä korona. Kun itse vuosi sitten sairastin koronan, kysyin missä viipyy suomalainen rokote? Kotimaisen rokotteen ensimmäiset ihmiskokeet ovat ajankohtaiset kevään aikana. Hämmentävää, ettei valtiolta löytynyt 10 miljoonan euron rahoitusta rokotteen tuotekehitykseen heti pandemian alkuvaiheessa. Jatkossa jo huoltovarmuudenkin takaamiseksi, olisi hyvä luottaa suomalaiseen osaamiseen – myös tässä asiassa!

Kommentoi kirjoitusta.

Varmistetaan lapsillemme terve ja turvallinen arki

Keskiviikko 12.1.2022

Viime vuoden kouluterveystutkimuksen tulokset julkistettiin vuoden vaihteessa. Elämäänsä tyytyväisten nuorten osuus on laskenut. Jopa 24 prosenttia tytöistä tuntee itsensä yksinäiseksi ja yli 30 prosenttia kokee ahdistuneisuutta. Turvallisuuden tunne on heikentynyt. Syrjintää, seksuaalista häirintää ja henkistä väkivaltaa kokee yhä useampi nuori. Tilanteeseen on reagoitava konkreettisilla toimilla heti.

Valtaosa nuorista kokee, että on saanut apua ongelmiinsa ja kokee terveystarkastuksen laadun hyväksi. Hoito on hyvää ja sen saatavuus tulee varmistaa myös jatkossa, mutta se ei yksin riitä. Aikuisten läsnäoloa niin kotona kuin koulussa tulee lisätä tuntuvasti. Jopa puolet lapsista ja nuorista kokee, ettei koulussa ole aikuista, jonka kanssa keskustella mieltä painavista asioista. Kouluissa työskentelevät aikuiset työskentelevät jatkuvasti kasvavan työmäärän ja yhä moninaisimpien haasteiden parissa, jolloin aikaa ei ole riittävästi yksittäiselle oppilaalle.

Jatkuva uudistaminen ja hallinnollisen työn lisääminen vailla kokonaiskuvaa koulutyön arjesta, uuvuttaa niin opettajat ja rehtorit kuin oppilashuollon henkilöstön. Lainsäädäntöä on uudistettava siten, että opettajien kirjaamisvelvoitteet pienenevät ja aikaa jää siten oppilaille enemmän.

Koulupsykologit ja kuraattorit, jotka ovat tärkeä osa kouluyhteisöä, ovat uuden edessä. Jälleen uusi hallintouudistus, jossa hyvin vähäiselle huomiolle on jäänyt arjen haasteet ja niiden ratkaiseminen. Ristiriidat perheissä ovat kasvaneet. Miten kodissa voidaan, näkyy oppilashuollon työssä.

Iloa herättää se, että lähes kaikki lapset ja nuoret harrastavat jotakin ainakin kerran viikossa. Vaikkakin nettiriippuvuus on lisääntynyt, niin on myös liikkuminen. Tätä myönteistä kehitystä tulee pitää yllä. Kannustetaan lapsia ja nuoria liikuntaharrastusten pariin. Liikunta lisää niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia. Mielestämme jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla vähintään yksi liikunta tai kulttuuriharrastus elämässään.

Kasvatetaanko hallintoa entisestään vai varmistetaanko lapsillemme ja nuorillemme mahdollisimman terve ja turvallinen arki – näissä vaaleissa siihen on mahdollisuus vaikuttaa.

Marika Räf, ent. Niemi (kok)

Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan pj.

Ira Hietanen-Tanskanen (kok)

Eero Kling (kok)

Vanessa Kurri (kok)

Joel Vanhanen (kok)

Kommentoi kirjoitusta.

Sote-uudistus on säästöuudistus

Tiistai 11.1.2022 klo 20:49

Yli 470 000 asukkaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on yksi Suomen suurimmista. Nyt näyttää siltä, että asukasta kohden osoitettu sosiaali- ja terveystoimen rahoitus tulee olemaan maan pienin. Leikkauksia on vääjäämättä luvassa.

Toimenpide-ehdotuksia kaikkein tärkeimmän, eli korkeatasoisen terveydenhuollon turvaamiseksi:

1.     Asiakastyö keskiöön. Hoitohenkilöstö tulee ottaa tiiviimmin mukaan toiminnan kehittämiseen ja uudistustyöhön.

2.     Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä on tehostettava ja hoitoprosesseista luotava mahdollisimman saumattomia.

3.     Yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa on lisättävä mm. palveluseteliä ja laitekapasiteettia hyödyntäen

4.     Päällekkäistä hallintoa on karsittava ja hankintaosaamista parannettava.

5.     Korkeatasoinen lääketieteellinen tutkimus ja tuotekehitys on turvattava.

6.     Tietojärjestelmien yhteensopivuudesta ja helppokäyttöisyydestä on huolehdittava paremmin.

Veroja ei saa korottaa, eikä lainamäärää kasvattaa. Taloudellista ja toiminnallista säästöä on saavutettava toimintoja yhdistelemällä ja päällekkäisyyksiä karsimalla.

Kokemus on osoittanut, että ylimääräiset hallintoportaat lisäävät kuluja ja jäykistävät järkevien muutosten läpivientiä. Toivottavasti ei tällä kertaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Nuoret tulee saada rokotettua!

Tiistai 21.12.2021 klo 8:31

Kaikki nuoret tulee saada rokotettua!

Koronaviruspotilaiden hoidon keskikustannus HUSissa on ollut 16 338 euroa (ennen Omikron-varianttia). HUSin arvio (ennen Omikron-varianttia) on, että rokottamattomien suomalaisten koronavirustaudin sairaalahoidon kustannukset tulevat olemaan noin miljardi euroa. Hoitohenkilökunta on jo venynyt äärirajoille ja pula sairaalapaikoista uhkaa sairaaloiden kykyä hoitaa kaikkia apua tarvitsevia. Koronapassin teho on riittämätön, tartuntojen jäljittäminen kulkee pahasti jälkijunassa eikä talous kestä sulkutoimia. Nuorten keskuudessa covid-19 leviää nopeasti.

Kysymys kuuluukin, miksi täysin rokottamattomia nuoria on edelleen paljon? Miten nuoret saadaan ottamaan edes ensimmäinen rokote?

Opettajalta muutama vinkki:

-         Rokotuspisteet kaikkiin oppilaitoksiin. Palvelut sinne, missä ovat asiakkaat!

-         Porkkana toimii tässäkin tapauksessa. Suklaapatukka tai kahvi ja pulla kummasti houkuttelevat ottamaan rokotuksen, mikäli rokotevastaisuus ei ole ideologinen.

-         Kun maskipakko päättyi, viesti vastaanotettiin siten, että vaara on väistynyt. MASKIPAKKO takaisin!!!

-         Jos ei ole rokotetta, ei ole asiaa julkisiin tiloihin, edes kouluun. Opetus on näissä tilanteissa järjestettävä etänä.

-         Nuorille on viestittävä nuorten kielellä ja sanoman tulisi olla mielellään nuorten tuottamana.

Kommentoi kirjoitusta.

HUS valtuuston talousarviokokous

Torstai 16.12.2021 klo 11:25

Husin valtuusto hyväksyi esityksen ensi vuoden talousarvioksi. Ohessa Kokoomus ryhmän puheenjohtajana pitämäni ryhmäpuheenvuoro

Hyvät HUS:n valtuutetut olemme päättämässä Husin ensi vuoden talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosiksi 2022-24 tilanteessa, jossa moni asia on avoimena. Sote-/ hyvinvointialuemuutosta ei ole huomioitu valmistelussa, koska perussopimusta ei ole päätetty, eikä rahanjaon perusteistakaan ole vielä tietoa. Lisäksi covid-19 epidemiatilanne aiheuttaa sairaaloiden ylikuormitusta, hoitohenkilökunnan venymistä äärirajoille ja mittavaa hoito- ja palveluvelkaa, jonka paikkaamiseen kuluu vuosia.

Joudumme tekemään päätöksiä hyvin poikkeuksellisessa ja epävarmassa ajassa. Uudenmaan tilanne on monin tavoin haasteellinen niin HUS:lle kuin jäsenkunnille. Väestön kasvun ja ikääntymisen aiheuttamat palvelutarpeet lisääntyvät, taloudelliset resurssit heikkenevät ja sote-valmistelu sekä siihen liittyvät linjaukset ovat hyvin keskeneräisiä.

Hyvät valtuutetut kokoomusryhmän huoli kohdistuu hoitohenkilökunnan jaksamiseen, saatavuuteen ja työn mielekkyyteen. Pidämme tärkeänä henkilöstön osaamista ja jaksamista, osallistamista oman työnsä kehittämiseen sekä kannustamista työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Henkilöstölle annettava 400 euron liikunta- ja kulttuuriseteli, työterveyshuollon palveluiden lisääminen sekä rahalliseen palkitsemiseen osoitetut 20 miljoonaa euroa, sisältyvät talousarvoesitykseen. Henkilöstöpula on todellinen ja hoitohenkilökunnan rekrytointi erittäin haasteellista. Husin työnantajakuva on viime päivinä saanut negatiivista julkisuutta palkitsemiseen liittyvän uutisoinnin myötä. Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää tärkeänä oikeudenmukaista palkitsemisjärjestelmää sekä selkeää ja avointa viestintää.

Vuosien 2022-2025 investoinneista merkittävin osa kohdistuu Siltasairaalan, Tammisairaalan ja Jorvin uuden vuodeosastorakennuksen toteuttamiseen. Pohjoismaiden investointipankin (NIB) mahdollinen osallistuminen Jorvin vuodeosaston uudisrakennuksen osittaiseen rahoittamiseen on mielestäni toivottavaa, mutta Jorvin hankkeen eteneminen ei voi olla kyseisestä rahoituspäätöksestä kiinni.

Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää erittäin tärkeänä tuottavuuden parantamista ja sen saavuttamiseksi etävastaanottojen määrän kasvattamista, hoitoprosessien sujuvoittamista ja toiminnan kehittämistä niin hoito kuin tukitoimissa. On myös perusteltua luopua tarpeettomasta kiinteistöomaisuudesta ja siten karsia niistä aiheutuvia ylläpitokuluja.

Myös esitetty menettely nollatulostavoitteen saavuttamiseksi on perusteltua.

Vaikka meistä suuri osa, minä mukaan lukien, ei ole suhtautunut myönteisesti sote-uudistukseen, on toimittava lain edellyttämällä tavalla ja pystyttävä sopeutumaan muuttuvaan tilanteeseen.

HUSin rooli maan johtavana erikoissairaanhoidon palveluja tarjoavana yliopistosairaalana tulee entisestään korostumaan suunnan viitoittajana. Keskeistä on yhtenäisten prosessien ja hoitoketjujen luominen yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sote-kumppaneiden kanssa. Tiivis yhteistyö, potilaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, hoitotulosten aktiivinen seuraaminen sekä kokonaistuottavuuden kehittäminen nousevat keskisiksi teemoiksi. Unohtamatta tutkimus-, kehitys- ja opetustyötä.

Alueellisesti erikoissairaanhoidon palveluja tulee jatkossakin olla riittävän kattavasti.

HUSilla tulee olemaan entistä merkittävämpi rooli ERVA-alueella. Moni hyvinvointialueista on hyvin pieni ja tulee tukeutumaan yhä tiiviimmin HUSin palvelutarjontaan. Iso organisaatio on suuren muutoksen edessä, jossa meiltä jokaiselta husilaiselta odotetaan kykyä reagoida nopeasti ja joustavasti yllättäviinkin tilanteisiin.

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta & rauhallista Joulua!

 

Kommentoi kirjoitusta.

Talousarviokokous

Keskiviikko 8.12.2021 klo 19:46

Aivan aluksi haluan kiittää neuvottelutulosta, jossa kasvun ja oppimisen lautakunnan ääni tuli jälleen kerran kuulluksi, jopa niin hyvin, että neuvottelutulos on samansisältöinen lautakunnan lausunnon kanssa. Lautakunnan puheenjohtajana iloitsen, että Espoo on koulutusmyönteinen kaupunki ja sellaisena sen tulee olla myös jatkossa.

Erityisesti lukiokoulutuksen suosio on Espoossa korkea. Yhä useampi peruskoulun päättävä nuori valitsee ensisijaiseksi hakutoiveekseen lukiokoulutuksen.

Lukion aloituspaikkoja varattiin lukuvuodelle 2021–2022 opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksen mukaisesti 66 prosentille peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Opetustoimi esittää, että vuonna 2022 lukiopaikkoja tarjotaan edellisvuoden tapaan 66 %:lle peruskoulun päättävästä ikäluokasta.  Keväällä 2021 alin lukioon vaadittava sisäänpääsykeskiarvo oli 7,83.

Kasvun ja oppimisen lautakunnalla ei ole mahdollisuutta nostaa lukioiden aloituspaikkamäärää, koska lukiotiloista on huutava pula. Erityisen kriittinen tilanne on läntisessä Espoossa, koska Espoon yhteislyseon lukio toimii väliaikaisissa tiloissa Kilossa. Näin ollen olenkin jättänyt järjestelmään toivomuksen (3.19), että Kiviruukin ja Leppävaaran lukiohankkeita kiirehditään ja kaupunkisuunnittelulautakunta tekee kaavoituksessa tarvittavat tonttivaraukset.

Korona-aika on ollut lapsille ja nuorille vaikea monella tavalla. Mikäli lisärahaa ei olisi osoitettu kasvun ja oppimisen toimialalle, edessä olisi ollut leikkauksia opetukseen ja oppimisen tukeen. Säästötoimet lasten ja nuorten palveluihin olisivat kurjistaneet olemassa olevaa tilannetta entisestään.

Ensi vuosi selvitään. Suuri huoleni kohdistuukin tuleviin vuosiin. Espoon velkataso on suuri ja velvoitteet moninaiset. Kasvavan Espoon palvelu- ja investointitarve tulee jatkossakin olemaan korkea. Kysynkin, miten kasvu tullaan rahoittamaan?

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntavero säilyy nykytasolla ja Espoo-tarinassa oppiminen kärkitavoitteena

Tiistai 26.10.2021 klo 8:33

Espoon valtuusto kokousti eilen valtuustotalolla. Päätimme yksimielisesti säilyttää kuntaveron nykytasolla. Kerrankin valtuusto oli asiasta yksimielinen.

Käytin seuraavan puheenvuoron liittyen Espoo-tarinaan: Kiitos hyvän vuoropuhelun, Espoo-tarina on nykymuodossa kannatettava ja painopisteiden osalta muuttunut selkeästi siitä, mitä pohjaesitys oli.

”Espoo on oppimisen ja sivistyksen kärkikaupunki” on lisätty tavoitteeksi ja nostettu järjestyksessä ykköstavoitteeksi. Kiitos siitä! 

Tämä on tärkeää jo siitäkin syystä, että koulutus, kasvatus ja sivistys tulevat jäämään peruskunnan tehtäviksi sote-uudistuksen jälkeen. On selvää, että näiden tehtävien merkitys tulee selkeästi nostaa Espoo-tarinassa, joka myös ohjaa kehyksen ja taloussuunnitelman valmistelua.

Valtuuston on hyvä tiedostaa, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittävät taloudelliset resurssit. Tilanne sivistystoimessa on haastava. Kasvun ja oppimisen lautakunta omassa lausunnossaan, koskien talousarviota, nosti esiin koronapandemian aiheuttaman mittavan oppimisvelan. Ainoastaan tämän vajeen purkaminen edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia tulevina vuosina. Tämän lisäksi Espoo-tarinassa mainittuna oppimistulosten laatuvaatimukset, lisätunnit, erityinen tuki jne. eivät toteudu ilman riittävää taloudellista panostusta.

Valtuuston neuvottelutoimikunta on lisännyt pöytäkirjamerkinnän koskien lukioverkkosuunnitelman päivittämistä ja nostanut Leppävaaran ja Kiviruukin lukiot esiin. Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti lausunnossaan vuosien 2022-2031 investointiesityksen osalta, että opetustoimen virkamiehistö yhdessä tilapalveluiden kanssa huolehtii siitä, että Kiviruukin lukio lisätään investointiohjelmaan ja kaavoituksessa varataan lukiolle y-tontti, kuten lautakunta on jo vuosi sitten edellyttänyt. Näin ollen pöytäkirjamerkintä on lautakunnan kannan mukainen.  

Nostaisin vielä erittäin hyvänä tavoitteena, että Espoo on kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja innovaatiopääkaupunki. Jonkin verran tarinaan onkin lisätty konkreettisia esityksiä, miten tavoite tullaan saavuttamaan. Erityisesti poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Toivon, että jatkossa kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä mm. yrittäjäjärjestöjen kanssa, jotka tuntevat toimintakentän ja haasteet

Lopuksi vielä pidän hyvänä pöytäkirjamerkintänä, että Espoo edellyttää, että HSL käynnistää toimenpiteet, joilla Kehä3:n sisäinen Espoo siirretään A-B vyöhykkeeseen. Nykyinen vyöhykejako asettaa läntisen Espoon hyvin eriarvoiseen asemaan mm. Matinkylän ja Tapiolan suuralueiden kanssa. Lisäksi vyöhykejako ei kannusta joukkoliikenteellä matkustamiseen.

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti toivomukseni, että vammaisia kuullaan Espoo-tarinan linjauksia toteutettaessa. Tämä toivomus syntyi keskusteltuani näkövammaisen rouvan kanssa ennen kokouksen alkua.

Kommentoi kirjoitusta.

Oikaisu erityisopetukseen liittyen

Torstai 17.6.2021 klo 22:43

Tänään hämmennystä on herättänyt Hesarin artikkeli, jossa toimittaja väittää, että erityisluokista luovutaan ja oppilaat siirretään osaksi muita opetusryhmiä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli asiaa maaliskuun lopussa. Olimme jo 9.12.2020 edellyttäneet, että erityisen tuen lähikoulupilotti tuodaan lautakunnalle asiapykälänä ja että asian valmistelussa kuullaan laajalti koulujen rehtoreita, opettajia, vanhempia ja oppilaita. Asia oli lautakunnalle valmisteltu ja siitä päätettiin maaliskuun lopussa. Totesimme, ettei väliarviointiraportin pohjalta ei ole mahdollista tehdä päätöstä lähikoulupilotin jatkosta tai laajentamisesta.
 
Esillä olevasta raportista jää uupumaan mm. seuraavat asiat:

-       riittävän laaja kuuleminen, otanta ja tulosten analysointi

-       johtopäätökset ja toimenpide-esitykset jatkon osalta

-       resurssointi pilottirahoituksen jälkeen

Lautakunta toteaa, että tutkimus tulisi ulottaa koskemaan myös niitä pienryhmäopetusta tarjoavia kouluja, jotka eivät ole pilotissa mukana.

Lisäksi lautakunta nosti esille, että koronatilanteesta aiheutunut oppimisvaje ja tuen tarve ovat lisääntyneet merkittävästi, eivätkä näin ollen puolla pienryhmäopetuksesta vähentämistä saatikka luopumista.

Lisäksi mahdollisen sote-uudistuksen myötä oppilashuollon siirtyminen maakuntaan tulee aiheuttamaan lisähaasteita lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Mikä kohta tässä päätöksessä on jäänyt epäselväksi vai onko niin, ettei lautakunnan päätöksiin tutustuminen kuulu nykypäivän hyviin journalistisiin tapoihin?

Kommentoi kirjoitusta.

Viihtyisä, turvallinen ja taloudellisestikin terve Espoo

Lauantai 12.6.2021 klo 9:16

Moni äänestäjä on kysynyt minulta, mitä mieltä olen Espoon kaupunkikuvasta. Aamulla lukiessani Länsiväylä-lehden tekemää Martin "Iso-Masa" Saarikankaan haastattelua, huomaan olevani hänen kanssaan samaa mieltä. Espoota ei tule rakentaa kopioimalla Helsingin urbaania kaupunkikuvaa. Helsingin helmet sijaitsevat siellä missä kaunis vanha kaupunki huokuu historiaa eri aikakausilta sulassa sovussa. Espoolla ei ole tarjota samaa. On tunnettava syyt, miksi espoolaisuus vetää puoleensa ja pyrittävä vastaamaan asukkaiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla, tervelle taloudelliselle pohjalle rakentaen.

Miksi minä olen viihtynyt Espoossa senkin jälkeen, kun muutin pois lapsuudenkodistani? Siitä syystä, että Espoo on viihtyisä, peruspalvelut ovat lähellä ja elinympäristö tuntuu turvalliselta. Minulle viihtyisyys ja vehreys ovat tärkeitä kriteereitä asuinympäristöä valittaessa. Espoon kaupunkipuistot tarjoavat mahdollisuuden olla lähellä luontoa, merellisyys ja saaristo ruokkivat mielenrauhaa.

Kuntapoliitikan alkuaikoinani 1990-luvun alussa, Espoo päätti rakentaa metron. Vastustin metron tuloa, koska näin ongelmia, joita se toisi mukanaan. Ja näin kävikin; Kiireellä rakennettua, liian tiivistä kaupunkikuvaa, aikaisempaa pidempiä joukkoliikenteen matka-aikoja, useita vaihtoja kulkuvälineestä toiseen, sekä erittäin, erittäin kalliin investoinnin.  Metro rasittaa kaupungin kassaa vielä vuosikymmeniä. En pidä ajatuksesta, että joukkoliikenneväline sanelee, mitä ja minne rakennetaan. Nyt, kun metro kuitenkin tulee, täytyy katsoa eteenpäin, eli sitä mitä se mahdollistaa. Minusta metron varrelle tulee varata tilaa palveluille ja yrityksille. Espoon on nostettava työpaikkaomavaraisuusastetta, jotta jatkossakin Espoo on kaupunki, jossa espoolaisten on hyvä elää, asua, yrittää ja tehdä työtä.

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuusto 7.6.

Tiistai 8.6.2021 klo 11:01

Eilinen valtuuston kokous venyi tämän vuorokauden puolelle, mutta ei ihme sillä listalla oli tärkeitä asioita. Kauan valmistelussa ollut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava hyväksyttiin useiden palautus- ja hylkäysesitysten jälkeen. Espoolaiset ovat odottaneet pientalotontteja ja niitä alueelle tulee nyt sijoittumaan.

Tämän vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä pääsin aloittamaan puheenvuoroni kiitoksin:

Haluan aluksi kiittää kaupungin hallitusta, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ääni tuli kuulluksi. Korona-aika on aiheuttanut lapsille ja nuorille mittavaa oppimisen vajetta, jonka korjaamiseen menee kauan. Sivistystoimen mukaan 25%:lla peruskoululaisista on jonkinasteista oppimisen vaikeutta. Tosin uskonpa osuuden olevan huomattavasti suurempi ainakin yhteydenottojen perusteella.

Lautakuntahan esitti jo 3.3. lisätalousarviota opetustoimeen: perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja tokaluokkalaisten iltapäivätoiminnan jatkumiseen. Lisäksi edellytimme päätöksessämme, että syntyvät säästöt muun muassa kouluruokailusta, siivouksesta sekä kuljetuksista, kohdistetaan täysimääräisesti vuoden 2021 aikana oppilashuollollisiin palveluihin. Mikäli lautakunnan tahtotila tällä järjestelyllä ratkeaa, olen tyytyväinen.

Valtiovarainministeriön julkaiseman kolmannen lisätalousarvion perusteella esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen ehdotetaan 40 miljoonaa euroa. Jos tämä raha jaetaan väestön suhteessa, se tarkoittaa Espoon osalta 2-2,5 milj. euroa. Huomattavasti alle tarpeen. Huolestuttavaa, jos tukea ei tulla kohdentamaan sinne, missä koronan vaikutukset ovat suurimmat.

Selvää on, että koronan aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen valtiolta saatava raha on myös kohdennettava niihin. Tämähän tarkoittaa sitä, että sivistystoimen budjettiin tulee tehdä ylitys siltä osin, kun koronarahaa myönnetään. Tämä tulee huomioida 2. osavuosikatsauksessa.

Kouluissa tarvitaan kipeästi henkilökuntaa oppimisen tueksi. Tästä syystä on välttämätöntä saada täyttölupa määräaikaisten samanaikaisopettajien työsuhteen jatkamiseen. Tämä menettely koskee noin 50 työntekijää.

Lukion viime syksynä aloittaneille vuosi on ollut erityisen haasteellinen. He ovat opiskelleet pidempään etäopetuksessa kuin lähiopetuksessa. Entistä useamman lukioaika tulee venymään neljään vuoteen.

Espoon lukiot ovat kilpailukykyisiä ja lukio-koulutukseen hakeudutaan aktiivisesti. Keväällä 2021 suomenkielisiin lukioihin on 2527 ensisijaista hakijaa, kun edellisvuonna hakijoita oli 2170. Kun viime keväänä yhtä lukiopaikkaa kohden oli 1,19 hakijaa, tänä vuonna tulee olemaan 1,28 hakijaa. Keskiarvoraja lukioon tulee olemaan jopa 8.

Paine lisätä 10-luokkia jo ensi syksystä ja lukiopaikkoja tulevaisuudessa tulee kasvamaan. Pitäisin hyvänä, jos lukion kursseja olisi mahdollista suorittaa jo 10-luokalla, jotta siirtyminen lukioon on mahdollisimman jouhevaa.

Lopuksi haluan noin yleisenä kantana todeta, että poliittisessa järjestelmässämme on isoja valuvikoja, jotka nousevat esiin erityisesti silloin, kun tehdään isoja uudistuksia. Tahtotila ja tavoite voivat olla hyviä, mutta lopputulos jää heikoksi, jos riittävä kokemusasiantuntijuus puuttuu. Kun uudistuksia tehdään, olisi tärkeää ottaa valmisteluun mukaan arjen asiantuntijat eli ne ihmiset, joiden työhön uudistukset vaikuttavat. Oli sitten kyse sotesta, koulutuksesta, rakentamisesta tai tietoteknisistä ratkaisuista, tulee olla kirkkaana näkemys siitä, mitä ja ketä varten uudistetaan ja miten. Ei olisi myöskään haitaksi miettiä etukäteen realistista rahoitustarvetta.

Tässä yhteydessä viittaan päätökseen oppivelvollisuusiän pidentämisestä ja toisen asteen maksuttomuudesta, jotka tulevat huomattavasti maan hallituksen ennakkoarviota kalliimmaksi. Espoossa lisärahan tarve näillä näkymin ylittyy 1,7 miljoonalla eurolla.

Uudella valtuustolla ei tule olemaan helppo syksy edessä.

Kommentoi kirjoitusta.

Opetuksesta ei saa säästää ja tokaluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminta on turvattava!

Torstai 3.6.2021 klo 15:54

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 3.3. esittää lisätalousarviota Kokoomusryhmän aloitteesta. Lautakunta totesi, että vallitsevassa maailmanlaajuisessa koronapandemiatilanteessa, jossa opetustoimen on kurottava umpeen mittavaa oppimisen vajetta, ei ole mahdollista kohdistaa säästötoimia opetukseen. Vuosi lapsen ja nuoren elämässä on pitkä. Korona ei ole vain terveydellinen ongelma, vaan se on myös sosiaalinen ja taloudellinen ongelma! Tämän ongelman korjaamiseen menee kauan, eikä sitä korjata säästämällä opetuksesta.

Ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavat myös psyykkisen pahoinvoinnin hoito, toisen asteen maksuttomuus ja tilakustannusten nousu. Lisäpaineita aiheuttaa mahdollinen päätös sote-maakuntauudistuksesta, joka tulee viemään kunnan rahoituspohjan lisäksi kuraattorit ja psykologit kauaksi koulun arjesta.

Olemme esittäneet lisätalousarviota opetustoimeen: suomenkieliseen perusopetukseen 2,9 milj. euroa sekä lukiokoulutukseen 700 000 euroa. Lisäksi tulee varmistaa tokaluokkalaisten iltapäivätoiminnan jatkuminen. Pienet koululaiset tarvitsevat turvallisen iltapäivän.

Espoon Kokoomuksen lautakuntaryhmä edellyttää lisärahoitusta opetukseen ja tokaluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminnan jatkumiseen.

Marika Niemi 

Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj.

Tuomas Aho

Erika Granfelt

Jarmo Nieminen

Joel Vanhanen

Elina Wanne

Julkaistu Länsiväylässä 29.5.

Kommentoi kirjoitusta.

Espoonlahden terveyspalvelut terveysaseman peruskorjauksen aikana

Torstai 27.5.2021 klo 12:54

Näin vaalien alla minulta on kysytty Espoonlahden terveyspalvelujen järjestämistä Espoonlahden terveysaseman remontin aikana. Olen keskustellut asiasta sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Sanna Svahnin kanssa ja esittänyt toiveen, että espoonlahtelaiset saavat edes osan palveluista omalla alueella esimerkiksi Lippulaivan yhteyteen sijoitettavasta palvelupisteestä. Suur-Leppävaaran alueella on selvitetty ns. liikkuvien palvelujen mahdollisuus. Samaan ideaa voisi soveltaa myös Suur-Espoonlahden alueella.

Jätimme valtuutettu Paula Viljakaisen kanssa valtuustokysymyksen valtuustossa 12.5. Toivottavati saamme vielä tämän valtuuston aikana asian käsiteltäväksemme.

Valtuustokysymys

Espoonlahden terveysasema on ollut keväästä 2020 sattuneen vesivahingon vuoksi osittaisessa käyttökiellossa. Tämä on heikentänyt merkittävästi terveyspalvelujen saantia koronan aiheuttaman hoitoviiveen lisäksi. Espoossa hoitoon pääsy terveyspalveluihin ja varsinkin suun terveydenhoitoon on jo ennen koronaakin ollut osin haastavaa.

Tilojen peruskorjauksen on suunniteltu alkavan vuonna 2022. Remontoidut tilat voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2024. Tänä aikana espoonlahtelaisten terveyspalvelut mahdollisesti siirrettäisiinn Matinkylään, joko Ison Omenan terveysasemalle tai Oma lääkärisi Matinkylä-terveysasemalle. On lisäksi kaavailtu, että palveluita voisi siirtyä väistötiloihin Matinkylän vanhalle terveysasemalle. On kysyttävä, olisiko vanha terveysasema oikea vaihtoehto, koska sieltä aikanaan siirrettiin pois Matinkylän terveyspalvelut sisäilmaongelmien vuoksi? Lisäksi Espoonlahdesta ei olisi suoraa julkisen liikenteen yhteyttä Matinkylän vanhalle terveysasemalle. Väistötilojen pitäisi olla hyvien kulkuyhteyksien päässä, mielellään omalla Espoonlahden suuralueella.

Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme seuraavaa:

  1. Miten espoonlahtelaisten terveyspalvelut turvataan Espoonlahden terveysaseman peruskorjauksen aikana?
  2. Onko Matinkylän vanhan terveysaseman sisäilmaongelmat korjattu?
  3. Voitaisiinko Sitran kehittämää terveyskioski-mallia kokeilla Espoonlahden ostoskeskuksissa peruskorjauksen aikana?
  4. Voitaisiinko Espoonlahden terveyspalveluissa lisätä palvelusetelin käyttöä ja ostopalveluja?

 

       Espoossa 12.5.2020

       Paula Viljakainen     Marika Niemi

Kommentoi kirjoitusta.

Lautakuntakuulumisia

Keskiviikko 5.5.2021 klo 21:48

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksen lista oli lyhyt, mutta sitäkin enemmän sai aikaan keskustelua. 

Tiistilän koulun väistö jäi pöydälle. Lautakunta pitää tärkeänä, että Tiistilän koulun väistö toteutetaan siten, että mahdollisimman suuri osa oppilaista sijoitetaan alueelle ja että koulumatkat ovat turvalliset. Lautakunnalle tuodaan vaihtoehtoistarkastelu kustannusvaikutuksineen. 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 3.3. esittää lisätalousarviota lautakunnan puheenjohtajan aloitteesta. Lautakunta totesi, että valitsevassa maailmanlaajuisessa koronapandemiatilanteessa, jossa opetustoimen on kurottava umpeen mittavaa oppimisen vajetta, ei ole mahdollista kohdistaa sopeutustoimia opetukseen. Koronapandemian aiheuttamat haasteet, toisen asteen maksuttomuus ja tilakustannusten nousu pakottavat kohdistamaan säästötoimia suoraan opetukseen. 

Lautakunta esitti lisätalousarviota opetustoimeen: suomenkieliseen perusopetukseen 2,9 milj. euroa sekä lukiokoulutukseen 700 000 euroa.

Mikäli etäopetus jatkuu ja sen seurauksena syntyy säästöjä muun muassa kouluruokailusta, siivouksesta sekä kuljetuksista, lautakunta edellyttää, että syntyneet säästöt kohdistetaan täysimääräisesti vuoden 2021 aikana oppilashuollollisiin palveluihin.

Lisäksi lautakunta esittää 600 000 euroa kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoimintaan. Vastoin lautakunnan syksyllä 2020 käsittelemää talousarviota, kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminta rajattiin ulos talousarviosta. Iltapäiväkerhotoiminnan mahdollistaminen on tärkeää pienten koululaisten turvallisen iltapäivän varmistamiseksi ja vanhemmille työssäkäynnin helpottamiseksi.

Lautakunta edellyttää, että lautakunnalle tuodaan selvitys 1. osavuosikatsauksen käsittelyn yhteydessä, mihin toimenpiteisiin lautakunnan päätöksen pohjalta on ryhdytty ja miten puuttuva rahoitus on tarkoitus järjestää.

Kommentoi kirjoitusta.

Koulussa tulee olla riittävästi aikuisia ja aikaa kohdata lapsi

Tiistai 27.4.2021 klo 6:37

Valtuusto keskusteli eilen kokouksessaan koulukiusaamisen ehkäisystä, nuorten pahoinvoinnista ja katuväkivallasta.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja työrauhaan. Espoossa lähdetään siitä, että parasta kiusaamisen ja väkivallan vastaista työtä on ennaltaehkäisevä työ. Tämä tarkoittaa kouluissa toimintakulttuuria, joka tukee avointa vuorovaikutusta, kiusaamista koskevien teemojen käsittelyä, tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttamista, ripeää puuttumista kiusaamistilanteisiin sekä selkeää viestintää siitä, ettei kiusaamista koulussa hyväksytä. Ennen kaikkea se tarkoittaa tiivistä yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Opetustoimessa on panostettu eri toimenpitein kiusaamisen vastaiseen ennalta ehkäisevään työhön, esimerkkinä mainittakoon koulun kiusaamiseen puuttumisen portaat. Koulun sopima toimintamalli on luettavissa myös jokaisen koulun nettisivuilta.

Vaikka kouluissa tehdään valtavan paljon kiusaamisen vastaista työtä, valitettavasti nämä toimet eivät aina riitä. Viranomaisyhteistyö mm. Länsi-Uudenmaan poliisin, sosiaalitoimen ja lastensuojeluviranomaisten kanssa on tiivistä. Sivistystoimi on myös aloittanut yhteistyön Aseman Lapset ry:n kanssa. Asiaa viedään eteenpäin opetuksen, opiskeluhuollon ja nuorisopalvelujen yhteistyössä. Yhteinen näkemys on, että tarvitaan henkilöitä, jotka toimivat kaupungin työntekijöiden apuna erilaisten pitkittyneiden, vakavien, moniammatillista yhteistyötä vaativien kiusaamis- ja konfliktitilanteiden ratkaisemisessa. Usein nämä kiusaamistapaukset ulottuvat myös vapaa-ajalle ja sosiaalisen median. 

Aseman Lapset ry. kouluttaa Espoon kaupungin henkilöstöä katusovitteluun. Se on nuorisoystävällinen ja nopeaan reagointiin pyrkivä rikosten ja riitojen sovittelumenettely alaikäisiä osallisia sisältävissä asioissa. Erityisesti on koulutettu nuorisopalvelujen henkilöstöä. Aseman Lapset ry:ltä saadaan myös tarvittaessa konsultaatiota liittyen monimutkaisiin kiusaamis-/konfliktitilanteisiin.

Sivistystoimessa nyt seurataan olisiko Aseman Lapset ry.:n kehittämä K-0-toimintamalli sopiva malli silloin, kun on tarpeen ratkoa pitkittyneitä vakavia kiusaamistilanteita. K-0-toiminnalla ei ole tarkoitus korvata jo olemassa olevia toimintamalleja vaan vahvistaa niitä ja tuoda kouluihin aiempaa enemmän muun muassa nuorisotyön ja perhetyön osaamista. Helsingissä, Järvenpäässä, Lohjalla ja Rovaniemellä on erityiset K-0-työntekijät, jotka voivat tulla esim. koulun opiskeluhuollon avuksi.

Paljon on olemassa hyviä toimintamalleja ja -ohjelmia koulukiusaamisen ehkäisemiseksi, nyt tarvitsee huolehtia siitä, että kouluissa on riittävästi aikuisia ja aikaa lasten kohtaamiseen. Tulee myös muistaa, että vanhemmilla on vastuu lapsestaan, eikä sitä vastuuta pidä sivuuttaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Lautakunta päätti mm. Niipperin liikuntatilasta ja Aarnivalkean kahdesta ekaluokasta

Torstai 22.4.2021 klo 8:29

Tämän opetus ja varhaiskasvatuslautakunnan kausi on päättymässä, mutta asiat ovat painavia.  Eilinen kokous venyi myöhään iltaan. Päätimme muun muassa Niipperin koulun hankesuunnitelmasta. Niipperiin on tulossa siirtokelpoinen liikuntasali, mikä on erittäin odotettu ja mielenkiintoinen hanke.

Lisäksi päätimme, ettei taiteen perusopetuksen oppilaitoksille ja muille taiteen perusopetuksen oppilaitoksille vuodelle 2022 myönnettyjä toiminta-avustuksia peritä takaisin, mikäli avustusperiaatteiden noudattamatta jättäminen johtuu koronaviruksen vuoksi opetus- ja harrastustoiminnalle asetetuista virallisista rajoituksista.

Päätimme myös lukuvuoden 2021-2022 yleisopetuksen ensimmäisen vuosiluokan enimmäisoppilasmäärät kouluittain sekä vuosiluokille 1-6 perustettavat erityisluokat ja perusopetukseen valmistavat luokat. Paljon keskustelua aiheuttanut Aarnivalkean koulu saa säilyttää kaksi ensimmäistä luokkaa. Tämä oli esittelijän muutoesitys ja päätettiin yksimielisesti.

Lautakunta edellyttää, että jatkossa oppilaspaikoista päätettäessä lautakunnalle tuodaan tieto lähikoulutoiveista. Lautakunta pitää tärkeänä, että perheiden toiveet huomioidaan koulupaikkaa osoitettaessa.

Tiistilän koulun perusopetuksen siirto väistötiloihin jätettiin pöydälle. Haluamme kuulla tilapalvelut liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtisen näkemyksen väistötilakysymyksiin.

Lisäksi päätimme siirtää 2-luokkalaisten hakuaikaa iltapäivätoimintaan.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on esittänyt lisätalousarviota opetukseen sekä 2-luokkalaisten iltapäivätoimintaan. Koska valtuusto ei ole vielä asiaa käsitellyt, lautakunta esittää 2-luokkalaisten iltapäivätoimintaan hakuajan siirtämistä päivämäärälle 10.6.2021.

Kommentoi kirjoitusta.

Hoidetaan nuorten pahaa oloa

Sunnuntai 18.4.2021 - Marika Niemi ja Pia Pakarinen

Koronakriisi on lisännyt nuorten pahoinvointia. Niin Helsingissä kuin Espoossakin korona-aika ei ole ainoastaan heikentänyt oppimista, vaikuttanut työmahdollisuuksiin, lisännyt epävarmuutta tulevaisuuden suhteen vaan myös evännyt mahdollisuuden normaaliin nuoren elämään.

Helsingin kaupungin toisen asteen opiskelijoille teettämän kyselyn mukaan lukiolaisten hyvinvointi on heikentynyt. Lukiolaisten yksinäisyyden kokemukset sekä alakuloisuuden ja toivottomuuden tunteet ovat kasvaneet voimakkaasti kevään 2020 ja edelleen nykyisen etäopiskelujakson aikana suhteessa vastaaviin kysymyksiin vuoden 2019 kouluterveyskyselyssä. Hyvinvointi ja oppiminen ovat yhteydessä toisiinsa: opiskelijat, jotka voivat huonosti myös kokevat oppivansa heikommin. Nuorilta saadun palautteen pohjalta, tulokset ovat samansuuntaiset Espoossa.

Ammatillisen koulutuksen kyselyyn vastanneista noin 70 prosentilla opintojen eteneminen on vaikeutunut paljon tai jonkin verran. Ammattiin liittyvien käytännön taitojen oppiminen etänä koetaan monella alalla hyvin vaikeaksi. Myös negatiivisten keskeyttämisten määrä vuonna 2020 kasvoi edelliseen vuoteen nähden Helsingin kaupungin ammatillisessa. Vaikka opintojen keskeyttämisten taustalla on monenlaisia syitä, koronakriisi on heikentänyt etenkin muutoinkin haavoittuvassa asemassa olevien ja yhteiskunnan palveluja laajasti tarvitsevien opiskelijoiden tilannetta ja opiskelukykyä.

Koronakriisin jälkihoito ei ole vielä päässyt edes alkuun, eikä kukaan tiedä kuinka kauan epävarmuus jatkuu nuorten elämässä. Tässä yhteydessä apua ja vakauttavia tekijöitä pitäisi lisätä. Sen sijaan hallitus vie eteenpäin sote-uudistuksen osana mallia, jossa koulupsykologit ja -kuraattorit siirtyvät pois kouluyhteisöistä maakuntiin.

Kouluissa lähes kaikki yhteisöllisyyttä rakentavat tapahtumat on jouduttu perumaan. Etäopiskelun aiheuttamaa pahaa oloa ja yksinäisyyttä pitää päästä hoitamaan mahdollisimman pian ja siinä työssä tarvitaan monialaista yhteistyötä mukaan lukien opiskelijahuolto.

Hallituksen kaavailema uusi hallintoporras ja uudistukseen liitetty koulupsykologien ja -kuraattorien siirtäminen kouluyhteisöstä maakuntiin, ei korjaa koronan aiheuttamia kolhuja eikä paranna palveluiden saatavuutta. Lapset ja nuoret tarvitsevat välittäviä aikuisia lähellä, joustavasti ja nopeasti.

(Julkaistu Helsingin uutisissa 14.4.21 ja Länsiväylässä 24.4.21)

Kommentoi kirjoitusta.

Nuori tarvitsee yksilöllisempää ja tiiviimpää uraohjausta läpi koulupolun

Keskiviikko 7.4.2021 klo 11:55

Toisen asteen tehtävä on valmentaa kouluvuosien jälkeiseen elämään, joko jatko-opintoihin tai työelämään. Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon. Jotta lakimuutoksen tavoitteet oppivelvollisuuden laajentamisesta täyttyvät, on käynnistettävä keskustelu nuorten ohjaamisesta läpi koulupolun.  

Lukion tulee säilyä yleissivistävänä opinahjona, joka pääsääntöisesti valmentaa yliopisto- tai korkeakoulupolulle, ammattilukio ammattikorkeakoulupolulle. Ammatillinen koulutus puolestaan ohjaisi vahvasti työuralle, ammatilliseen erikoistumiseen tai mikäli riittävät teoreettiset valmiudet saavutetaan, ammattikorkeakouluun. Ainahan on myös mahdollisuudet ylempään korkeakoulututkintoon alemman tutkinnon pohjalta. 
Jotta jokaisella perusopetuksen päättävällä on toisen asteen opintoihin riittävät valmiudet, on mahdollistettava oppiminen omassa tahdissa. Heille, jotka tarvitsevat esimerkiksi matematiikassa tai kielissä tukea, tulisi sitä myös tarjota. Vastaavasti nopeasti eteneville tulisi mahdollistaa motivaation säilyttävä tahti.   

Yhä useamman nuoren tulisi päästä opiskelemaan haluamaansa alaa ilman turhia välivuosia. Soveltuvuus ja motivaatio alalle kuin alalle ilmenevät ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, jonka jälkeen voidaan uudelleen arvioida valintoja.   

Opinto-ohjauksen tulee olla ennakoivaa ja suunnitelmallista jo peruskoulussa ja jatkua läpi toisen asteen. Tänä päivänä valinnat, joita nuori toisen asteen ensimmäisenä syksynä tekee, ratkaisevasti rajaavat jatko-opiskelupaikan valintaa. Kuinka moni meistä on 15-vuotiaana tiennyt eri uravaihtoehdoista? Kuinka moni olisi kaivannut enemmän ohjausta ja tukea?   
Nuorten koulupolun ohjaamiseen on kiinnitettävä huomiota, jotta oppivelvollisuusiän nostamisella ehkäistään syrjäytymistä ja nostetaan nuorten työllisyysastetta. 


Kommentoi kirjoitusta.

Toipilaana

Lauantai 27.3.2021 klo 12:07

Nyt, kun olen reilun viikon sairastanut koronaa, ajattelin hieman turhautuneena jakaa muutamia mietteitä

1.      Kun viimein maahan saatiin aikamoisen hankintasotkun seurauksena maskeja, miksi ihmeessä niiden käyttöä julkisissa sisätiloissa ei asetettu sakon uhalla pakolliseksi? Nyt vasta vuoden kuluttua tätä edes harkitaan.

2.     Rajat vuotavat edelleen, mutta hallitus haluaa rajoittaa liikkumista maan sisällä. Eikö olisi maan edun mukaista, että jo lähtömaassa matkustajan tulee osoittaa olevansa koronanegatiivinen tai rokotettu? Onneksi edes Finnair vaatii testitodistusta.

3.     Ulkomailta kotiin palaavilta edellytettävä karanteenia.

4.     Koronarokotteita olemme joutuneet odottamaan kohtuuttoman kauan. Suomella on valmiudet olla omavarainen myös testausten ja rokotteiden osalta. Eikö tuotekehitysrahaa olisi kannattanut suunnata siihen suuntaan?

5.     Rokotteet tulee jakaa ensin riskiryhmiin kuuluville ja terveydenhuollon henkilöstölle. Sen jälkeen niille ryhmille, jotka joutuvat työnsä puolesta olemaan ihmiskontakteissa eikä etätyömahdollisuutta ole.

6.     Tartuntatautiketjujen jäljittäminen. Jos kaksi viikkoa sitten olen saanut tartunnan ja viikon sairastanut, on hyödytöntä ilmoittaa minulle tässä vaiheessa, että olen altistunut koronalle. Resurssit menevät soittamiseen, kun pitäisi rokottaa ihmisiä.

7.     Ovatkohan koronarahat yrityksille jakautuneet reilusti? Tuliko tuettua yrityksiä, jotka työllistävät? Hallituksen linjauksin ruokaravintolat joutuivat sulkemaan ovensa, kulttuuritoimijat perumaan lähes kaikki tilaisuutensa ja valtaosa pienyrittäjistä kamppailee edelleen olemassaolostaan.

8.     Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeät harrastusmahdollisuudet evättiin samaan aikaan, kun kaljakuppilat saivat pitää ovensa avoinna.

9.     Missä on suunnitelma koronan jälkeiselle ajalle? Onko hallituksella selkeä näkemys ja uskottava toimenpideohjelma, miten maa saadaan terveelle pohjalle? Minusta tämä keskustelu on jäänyt käymättä.

Nyt olisi viimein aika hyödyntää monialaista asiantuntijaryhmää ja esittää konkreettisia toimia tämän hetkisen jahkailun sijaan.

Lopuksi haluan esittää kiitokset terveydenhuollon henkilökunnalle ja Espoon tartuntatautiyksikön osaajille. Tuntuu hyvältä, että huolehditte.

Kommentoi kirjoitusta.

Lautakuntakuulumiset 10.3.

Keskiviikko 10.3.2021 klo 21:36

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tämän iltainen kokous sisälsi paljon ja monipuolista keskustelua muun muassa kiusaamista ehkäisevistä toimista, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta kuin koulupsykologien vajauksesta.

Puheenjohtajana esitin, että lautakunnalle valmistellaan toimenpide-esitys yrittäjyyskasvatuksen vahvistamiseksi espoolaisissa kouluissa. 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta pitää tärkeänä, että espoolaisissa kouluissa lisätään positiivista asennetta yrittäjyyttä kohtaan. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys elämänhallintaan, yrittäjämäiseen asenteeseen ja toimintatapaan korostuu tulevaisuudessa, kun työelämän muutos ja -vaatimukset edellyttävät yksilön herkkyyttä sopeutua ympäristön muutoksiin. Lautakunta pitää tärkeänä, että yhteistyötä espoolaisten yrittäjien, yrittäjäjärjestöjen ja yhdistysten, kuten Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa tiivistetään. Lautakunta edellyttää, että lautakunnalle valmistellaan toimenpide-esitys, jolla yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan espoolaisissa kouluissa. 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta merkitsi tiedoksi sivistystoimen lausunnon Kiviruukin osayleiskaavaehdotuksesta. Lautakunta toivoo lisäksi, että Kiviruukin palveluverkon aluevaraukset ovat riittävät huomioimaan läntisen Espoon päiväkoti, koulu ja lukiotarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Jo tällä hetkellä julkisten palveluiden osuus on alimitoitettu tarpeeseen nähden. Alueelle tulee varata myös tiloja kulttuurille. Taiteen talon mahdollisuutta sijoittua Kiviruukkiin tulee selvittää. 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta antoi lausunnon valtuustoaloitteeseen koulujen yhtenäisestä toimintamallista kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn, tilanteiden hoitoon ja viranomaisyhteistyöhön. 

Kiusaamiseen on Espoon kouluissa nollatoleranssi. Yhdessä vahvaksi yhteisöksi - Ei kiusaamiselle -suunnitelma yhdenmukaistaa kiusaamisen ja väkivallan vastaista toimintaa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Suunnitelmassa on 14 toimintatapaa, joilla ehkäistään kiusaamista ja väkivaltaa. Henkilöstöä tuetaan koulutuksilla ohjelman toimeenpanossa.

Kommentoi kirjoitusta.

Lautakuntakuulumisia 3.3.

Keskiviikko 3.3.2021 klo 21:24

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa päätimme esittää lisätalousarviota. Lautakunta totesi, että valitsevassa maailmanlaajuisessa koronapandemiatilanteessa, jossa opetustoimen on kurottava umpeen mittavaa oppimisen vajetta, ei ole mahdollista kohdistaa sopeutustoimia opetukseen. Koronapandemian aiheuttamat haasteet, toisen asteen maksuttomuus ja tilakustannusten nousu pakottavat kohdistamaan säästötoimia suoraan opetukseen.

Lautakunta esitti lisätalousarviota opetustoimeen: suomenkieliseen perusopetukseen 2,9 milj. euroa sekä lukiokoulutukseen 700 000 euroa.

Mikäli etäopetus jatkuu ja sen seurauksena syntyy säästöjä muun muassa kouluruokailusta, siivouksesta sekä kuljetuksista, lautakunta edellyttää, että syntyneet säästöt kohdistetaan täysimääräisesti vuoden 2021 aikana oppilashuollollisiin palveluihin.

Lisäksi lautakunta esittää 600 000 euroa kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoimintaan. Vastoin lautakunnan syksyllä 2020 käsittelemää talousarviota, kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminta rajattiin ulos talousarviosta. Iltapäiväkerhotoiminnan mahdollistaminen on tärkeää pienten koululaisten turvallisen iltapäivän varmistamiseksi ja vanhemmille työssäkäynnin helpottamiseksi.

Muilta osin lautakunta hyväksyy suomenkielisen opetuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle 2021. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia.

Lisäksi lautakunta päätti, että Kilon koulun perusopetus järjestetään 1.8.2021 alkaen tilapäisissä opetuksen järjestämiseen soveltuvissa tiloissa esittelijän esityksen mukaisesti, siten ettei millekään koulussa jatkavalle luokka-asteelle ei tule opetuspisteen vaihtoa sekä kesällä 2022 että kesällä 2023.

Esitimme kuitenkin syvän huolemme väistöratkaisun vaikutuksista koulun ja koululaisten arjen sujuvuuteen ja velvoitimme virastoa selvittämään ja tarpeen mukaan tuomaan lautakunnan päätettäväksi uuden väistöratkaisun, mikäli väistöaikana voidaan taloudellisten resurssien puitteissa ottaa käyttöön muita väistö- tai siirtotiloja, jotka vähentävät väistöjen määrää tai muutoin helpottavat koulun ja koululaisten arjen sujuvuutta esimerkiksi lyhentämällä kuljettavaa koulumatkaa.

Lisäksi lautakunnalle tuodaan selvitys nykyisen Kristillisen koulun tilojen (Karapellontie 11) käyttötarkoituksen jatkamisesta väistötilana. Selvityksen tulee sisältää arvio kohteen kunnosta, rakennusvalvonnan lausunnon sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunnon.

Kokouksen alussa sivistystoimen johto avasi etäopetukseen liittyviä kysymyksiä. Hämmennystä on herättänyt opettajille toimitettu viesti, että opettajat olisi velvoitettu työskentelemään koulun tiloissa etäopetuksen aikaan. Sivistystoimenjohdolta tulee oikaisu asiaan heti huomisaamusta. Opettajien työturvallisuudesta tulee huolehtia.

Pysykää terveinä!

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »