Valtuuston budjettikokous 3.12.2018

Share |

Keskiviikko 5.12.2018 klo 20:40


Kiitos valtuustonneuvottelutoimikunnalle ansiokkaasta neuvottelutuloksesta, jossa painopisteenä on opetus- ja varhaiskasvatus. ”Sivistysbudjetti” ja siihen täytyy olla tyytyväinen. Neuvottelutuloksella vältämme massiiviset tuntikehysleikkaukset. Tosin minusta oli aika hämmentävää, että ylipäätään koulutukseen oli osoitettu säästötoimia eli juurikin siihen palveluun, jolla olemme saavuttaneet kilpailuetua. On lyhytnäköistä kohdistaa säätötoimia siihen ryhmään, joille tulevaisuutta rakennamme. Tosin surullista, että se tapahtuu velkarahalla.

Kun seuraa viimeisen syksyn, tai oikeastaan koko vuoden uutisointia, eniten palstatilaa ja suurimmat otsikot Espoosta ovat hyvin joukkoliikenne painotteisia. Yksittäiset valtuutetut ja poliittiset ryhmät, jotka ponnekkaimmin ovat olleet velkaannuttamassa kaupungin kassaa ylikalliilla investoinnilla, ovat viimeisen vuoden ajan myös äänekkäimmin kritisoineet metroa ja vaatineet päällekkäisiä joukkoliikenneratkaisuja. Koska olen ollut bussivaihtoehdon kannattaja, katson oikeudekseni vaatia suoria linjoja Kamppiin kunnes metron jatkopätkä on valmis. Vyöhykerajat HSL:n alueella idässä ja lännessä tulee ulottaa samoilla periaatteilla.

Miten tämä palvelut jatkossa rahoitetaan, kun kuntien talous heikkenee entisestään, mutta palvelutarpeet jatkavat kasvuaan? Espoon koko konsernin lainakantaa nousee 5 miljardiin euroon tämän valtuustokauden aikana.

Talouden tasapainottaminen edellyttää menojen kasvun taittamista ja tilojen tehokkaampaa käyttöä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan mielestä tilat tulee olla tehokkaassa käytössä. Tilojen yhteiskäyttöä on järkevää lisätä muun muassa digitalisaatiota hyödyntämällä. Tilojen yhteiskäyttö ja muuntojoustavuus tuovat uusia mahdollisuuksia maksimoida käyttöastetta. Lisäksi organisaation pitää paremmin taipua toimintojen kehittämiseen. Niin opetuksessa kuin muussakin julkisin varoin rahoitetuissa palveluissa tulee keskittyä ydintoimintaan ja sen kehittämiseen yhteistyössä alansa parhaiden asiantuntijoiden eli tekijöiden kanssa.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta painotti budjettikäsittelyn aikana, että koulu- ja päiväkotitilojen osalta on syytä tehdä vaihtoehtotarkastelua eri toteutustavoista ja niiden kustannusvaikutuksista. Tyyppikoulu ja koulu palveluna -mallin tulee olla lisävaihtoehtoina, jotta investointiohjelmaan voidaan sisällyttää mahdollisimman monta koulu-, päiväkoti-, uudisrakennus- ja peruskorjauskohdetta. Lisäksi yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta tulee kasvattaa lisäämällä Y-tontteja yksityisten päiväkotien käyttöön.

Lautakunta tukee monipuolisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Espoossa. Lautakunta piti tärkeänä, että Espoo-lisä säilyy ja yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta kasvatetaan. Lautakunnan budjettikäsittelyn jälkeen, Espoo on päättänyt nostaa varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkoja. Tämä vääjäämättä asettaa korotuspaineen yksityisen hoidon tuen kuntalisään. Esitin budjettineuvotteluihin, että yksityisen hoidon tukea pitää nostaa vastaamaan palkankorotusta, koska yksityisissä päiväkodeissa opettajien palkkoihin tulee vastaavasti korotuspaine. Valitettavasti tätä esitystä ei huomioitu budjettisovussa. Yksityiset palveluntuottajat ovat haasteellisessa tilanteessa, koska he eivät voi nostaa varhaiskasvatusmaksuja menolisäyksen kattamiseksi, etenkään tilanteessa, jossa kunnan omissa päiväkodeissa maksuja pienennetään tai jopa poistetaan.

On hyvä, että englanninkielen opetusta varhaistetaan. Espoo on kansainvälinen kaupunki ja kansainvälistyy entisestään. Kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaiden osuus kasvaa. Yli 18 % lapsista ja nuorista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Opetusryhmät ovat yhä heterogeenisempia ja opetuksellisesti vaativampia kuin aikaisemmin. Opetustyö on entistä haasteellisempaa ja yksilöllisen ohjaamisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Opettajan kasvatuksellista ja pedagogista läsnäoloa ei voi korvata koneilla. Kehittämistoimilla tulisi helpottaa opetustyötä ei kuormittaa sitä.

Suomen talous rakentuu yhä enemmän yrittäjyyden varaan. Siitä syystä yrittäjyyskasvatustyö tulee integroida osaksi koko koulupolkua varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Olin jättänyt neuvottelijallemme asiaan liittyvän esityksen, joka valitettavasti taisi unohtua kirjauksista. Esitän sen nyt toivomuksena: 

Toivomus: Espoo käynnistää yhteistyön Nuori Yrittäjyys ry:n opetussuunnitelman tavoitteita tukeviin ohjelmakokonaisuuksiin liittyen.

Toivomus: Varmistetaan mahdollisuudet varhaiskasvatuksen monipuolisen palvelutuotannon toteutumiselle.  


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini