Valtuustoinfo

Share |

Maanantai 20.5.2019 klo 21:21


Valtuuston kokousta siivitti tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja siinä esille nostetut valtuuston asettamat tavoitteet, kuten lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut ja vanhustenhoito. Arvioinnissa nähtiin tärkeänä muun muassa perustason mielenterveyspalvelujen sekä lääkäriresurssien vahvistaminen, tiedonkulun parantaminen eri toimijoiden välillä, yhteistyökäytäntöjen ja hoitoketjujen luominen ja intensiivisen avohoidon lisääminen. Nostin esiin, että yhteistyötä HUS:n erikoissairaanhoidon kanssa onkin lisätty. HUSin, Helsingin yliopiston, Espoon kaupungin ja THL:n IPC-hoidon yhteishankkeessa on saatu hyviä tuloksia mielenterveysintervention tuomisessa yläkoulujen opiskeluhuoltoon nuorten lievän ja keskivaikean masennuksen hoitamiseksi. Tänä keväänä on myös käynnistynyt nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon nettiterapia hanke. Sinne ohjataan nuoria suoraan kouluista. Hyvien pilottien tulee päätyä hyviksi pysyviksi toimintamalleiksi.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen nosti puheenvuorossaan, että kaupungin talouden haasteina on hidas verotulojen kasvu sekä väestönkasvun ja väestörakenteen muutoksen aiheuttamat lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet. Espoon väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 283 632. Espoo kasvoi vuoden aikana lähes 4 600 asukkaalla. Kaupungin vuosikate oli 195,5 milj. euroa, mikä oli alhaisempi kuin vuonna 2017. Vuosikate alitti Talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden TATU-2 -ohjelmassa vuodelle 2018 asetetun tavoitteen. Tilikauden tulos 34,4 milj. euroa oli 52,1 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Sekä kaupungin että konsernin lainakanta kasvoivat vuonna 2018. TATU 2 -ohjelman tavoitteiden toteuttaminen on välttämätöntä taloudellisen kestävyyden saavuttamiseksi sekä kaupungin että konsernin talouden tasapainottamiseksi.

Espoon työttömyysaste oli vuoden 2018 lopussa 7,9 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna laskua oli 0,6 prosenttiyksikköä. Nuorisotyöttömyys on laskenut kesäkuusta 2016 alkaen.

Vieraskielisten osuus kasvaa Espoossa vuosittain. Vuonna 2018 Espoossa asui lähes 49 000 vieraskielistä kaupunkilaista. Jatkossa on entistä enemmän kohdistettava toimenpiteitä perheiden kotouttamiseen, lasten varhaiskasvatuksen ja koulunkäynnin sujuvoittamiseen sekä työllistymisen nopeuttamiseen.

Tarkastuslautakunta arvioi ikäihmisten ja vammaisten hoivapalveluiden valvontaa. Espoossa ikäihmisten hoivapalvelujen valvonta on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Puutteita on kuitenkin havaittu muun muassa henkilökunnan mitoituksessa, lääkärille pääsyssä, perushoidossa, lääkeluvissa, henkilökunnan kielitaidossa ja hoitosuunnitelmissa. Valvontaa on päätetty vuonna 2019 tehostaa ja valvontakäyntejä lisätä.

Espoon Asuntojen hallituksen puheenjohtaja Erämaja kertoi, että 400 uuden asunnon rakentamistavoite ja 1600 uuden asunnon aloituksen 4 vuoden aikana on mahdollista toteuttaa, mikäli aikataulut pitää ja urakkahinnat pysyvät kohtuullisina. Erämaja muistutti, että tuotantotavoitteen saavuttaminen edellyttää ennen muuta rakentamiskelpoisten tonttien saatavuutta.

Lisäksi hyväksyimme Jänismäen kaavamuutoksen sekä Hatsinanpuiston kaavan. Hatsinanpuiston asemakaavan muutoksen tavoitteena on Leppävaaran keskustan tiivistyminen laadukkaalla ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella rakentamisella ja monipuolisilla toiminnoilla. Asemakaavan muutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Alueelle osoitetaan korkeatasoista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Valtuutettu Wanne iloitsi siitä, että ympäristöarvot ja Monikonpuro ovat huomioitu valmistelussa.

Kiivasta keskustelua sai myös aikaan valtuustokysymys liittyen seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisystä. Valtuutettu, ministeri Mykkänen piti hyvänä, että asiasta keskustellaan ja muistutti, että ulkomaalaislain muutos törkeisiin rikosten syyllistyneiden karkottamisen nopeuttamiseksi, on tehokas pelote.  

Lopuksi keskustelimme valtuustoaloitteesta kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamiseksi ympärivuotiseksi. Muun muassa valtuutetut Vuornos, Palomäki ja Laiho totesivat, ettei tässä vaiheessa laajentamiselle ole perusteita.

Marika Niemi


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini