Valtuusto 7.6.

Share |

Tiistai 8.6.2021 klo 11:01


Eilinen valtuuston kokous venyi tämän vuorokauden puolelle, mutta ei ihme sillä listalla oli tärkeitä asioita. Kauan valmistelussa ollut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava hyväksyttiin useiden palautus- ja hylkäysesitysten jälkeen. Espoolaiset ovat odottaneet pientalotontteja ja niitä alueelle tulee nyt sijoittumaan.

Tämän vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä pääsin aloittamaan puheenvuoroni kiitoksin:

Haluan aluksi kiittää kaupungin hallitusta, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ääni tuli kuulluksi. Korona-aika on aiheuttanut lapsille ja nuorille mittavaa oppimisen vajetta, jonka korjaamiseen menee kauan. Sivistystoimen mukaan 25%:lla peruskoululaisista on jonkinasteista oppimisen vaikeutta. Tosin uskonpa osuuden olevan huomattavasti suurempi ainakin yhteydenottojen perusteella.

Lautakuntahan esitti jo 3.3. lisätalousarviota opetustoimeen: perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja tokaluokkalaisten iltapäivätoiminnan jatkumiseen. Lisäksi edellytimme päätöksessämme, että syntyvät säästöt muun muassa kouluruokailusta, siivouksesta sekä kuljetuksista, kohdistetaan täysimääräisesti vuoden 2021 aikana oppilashuollollisiin palveluihin. Mikäli lautakunnan tahtotila tällä järjestelyllä ratkeaa, olen tyytyväinen.

Valtiovarainministeriön julkaiseman kolmannen lisätalousarvion perusteella esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen ehdotetaan 40 miljoonaa euroa. Jos tämä raha jaetaan väestön suhteessa, se tarkoittaa Espoon osalta 2-2,5 milj. euroa. Huomattavasti alle tarpeen. Huolestuttavaa, jos tukea ei tulla kohdentamaan sinne, missä koronan vaikutukset ovat suurimmat.

Selvää on, että koronan aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen valtiolta saatava raha on myös kohdennettava niihin. Tämähän tarkoittaa sitä, että sivistystoimen budjettiin tulee tehdä ylitys siltä osin, kun koronarahaa myönnetään. Tämä tulee huomioida 2. osavuosikatsauksessa.

Kouluissa tarvitaan kipeästi henkilökuntaa oppimisen tueksi. Tästä syystä on välttämätöntä saada täyttölupa määräaikaisten samanaikaisopettajien työsuhteen jatkamiseen. Tämä menettely koskee noin 50 työntekijää.

Lukion viime syksynä aloittaneille vuosi on ollut erityisen haasteellinen. He ovat opiskelleet pidempään etäopetuksessa kuin lähiopetuksessa. Entistä useamman lukioaika tulee venymään neljään vuoteen.

Espoon lukiot ovat kilpailukykyisiä ja lukio-koulutukseen hakeudutaan aktiivisesti. Keväällä 2021 suomenkielisiin lukioihin on 2527 ensisijaista hakijaa, kun edellisvuonna hakijoita oli 2170. Kun viime keväänä yhtä lukiopaikkaa kohden oli 1,19 hakijaa, tänä vuonna tulee olemaan 1,28 hakijaa. Keskiarvoraja lukioon tulee olemaan jopa 8.

Paine lisätä 10-luokkia jo ensi syksystä ja lukiopaikkoja tulevaisuudessa tulee kasvamaan. Pitäisin hyvänä, jos lukion kursseja olisi mahdollista suorittaa jo 10-luokalla, jotta siirtyminen lukioon on mahdollisimman jouhevaa.

Lopuksi haluan noin yleisenä kantana todeta, että poliittisessa järjestelmässämme on isoja valuvikoja, jotka nousevat esiin erityisesti silloin, kun tehdään isoja uudistuksia. Tahtotila ja tavoite voivat olla hyviä, mutta lopputulos jää heikoksi, jos riittävä kokemusasiantuntijuus puuttuu. Kun uudistuksia tehdään, olisi tärkeää ottaa valmisteluun mukaan arjen asiantuntijat eli ne ihmiset, joiden työhön uudistukset vaikuttavat. Oli sitten kyse sotesta, koulutuksesta, rakentamisesta tai tietoteknisistä ratkaisuista, tulee olla kirkkaana näkemys siitä, mitä ja ketä varten uudistetaan ja miten. Ei olisi myöskään haitaksi miettiä etukäteen realistista rahoitustarvetta.

Tässä yhteydessä viittaan päätökseen oppivelvollisuusiän pidentämisestä ja toisen asteen maksuttomuudesta, jotka tulevat huomattavasti maan hallituksen ennakkoarviota kalliimmaksi. Espoossa lisärahan tarve näillä näkymin ylittyy 1,7 miljoonalla eurolla.

Uudella valtuustolla ei tule olemaan helppo syksy edessä.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini