Nuori tarvitsee yksilöllisempää ja tiiviimpää uraohjausta läpi koulupolun

Keskiviikko 7.4.2021 klo 11:55

Toisen asteen tehtävä on valmentaa kouluvuosien jälkeiseen elämään, joko jatko-opintoihin tai työelämään. Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon. Jotta lakimuutoksen tavoitteet oppivelvollisuuden laajentamisesta täyttyvät, on käynnistettävä keskustelu nuorten ohjaamisesta läpi koulupolun.  

Lukion tulee säilyä yleissivistävänä opinahjona, joka pääsääntöisesti valmentaa yliopisto- tai korkeakoulupolulle, ammattilukio ammattikorkeakoulupolulle. Ammatillinen koulutus puolestaan ohjaisi vahvasti työuralle, ammatilliseen erikoistumiseen tai mikäli riittävät teoreettiset valmiudet saavutetaan, ammattikorkeakouluun. Ainahan on myös mahdollisuudet ylempään korkeakoulututkintoon alemman tutkinnon pohjalta. 
Jotta jokaisella perusopetuksen päättävällä on toisen asteen opintoihin riittävät valmiudet, on mahdollistettava oppiminen omassa tahdissa. Heille, jotka tarvitsevat esimerkiksi matematiikassa tai kielissä tukea, tulisi sitä myös tarjota. Vastaavasti nopeasti eteneville tulisi mahdollistaa motivaation säilyttävä tahti.   

Yhä useamman nuoren tulisi päästä opiskelemaan haluamaansa alaa ilman turhia välivuosia. Soveltuvuus ja motivaatio alalle kuin alalle ilmenevät ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, jonka jälkeen voidaan uudelleen arvioida valintoja.   

Opinto-ohjauksen tulee olla ennakoivaa ja suunnitelmallista jo peruskoulussa ja jatkua läpi toisen asteen. Tänä päivänä valinnat, joita nuori toisen asteen ensimmäisenä syksynä tekee, ratkaisevasti rajaavat jatko-opiskelupaikan valintaa. Kuinka moni meistä on 15-vuotiaana tiennyt eri uravaihtoehdoista? Kuinka moni olisi kaivannut enemmän ohjausta ja tukea?   
Nuorten koulupolun ohjaamiseen on kiinnitettävä huomiota, jotta oppivelvollisuusiän nostamisella ehkäistään syrjäytymistä ja nostetaan nuorten työllisyysastetta. 


Kommentoi kirjoitusta.

Toipilaana

Lauantai 27.3.2021 klo 12:07

Nyt, kun olen reilun viikon sairastanut koronaa, ajattelin hieman turhautuneena jakaa muutamia mietteitä

1.      Kun viimein maahan saatiin aikamoisen hankintasotkun seurauksena maskeja, miksi ihmeessä niiden käyttöä julkisissa sisätiloissa ei asetettu sakon uhalla pakolliseksi? Nyt vasta vuoden kuluttua tätä edes harkitaan.

2.     Rajat vuotavat edelleen, mutta hallitus haluaa rajoittaa liikkumista maan sisällä. Eikö olisi maan edun mukaista, että jo lähtömaassa matkustajan tulee osoittaa olevansa koronanegatiivinen tai rokotettu? Onneksi edes Finnair vaatii testitodistusta.

3.     Ulkomailta kotiin palaavilta edellytettävä karanteenia.

4.     Koronarokotteita olemme joutuneet odottamaan kohtuuttoman kauan. Suomella on valmiudet olla omavarainen myös testausten ja rokotteiden osalta. Eikö tuotekehitysrahaa olisi kannattanut suunnata siihen suuntaan?

5.     Rokotteet tulee jakaa ensin riskiryhmiin kuuluville ja terveydenhuollon henkilöstölle. Sen jälkeen niille ryhmille, jotka joutuvat työnsä puolesta olemaan ihmiskontakteissa eikä etätyömahdollisuutta ole.

6.     Tartuntatautiketjujen jäljittäminen. Jos kaksi viikkoa sitten olen saanut tartunnan ja viikon sairastanut, on hyödytöntä ilmoittaa minulle tässä vaiheessa, että olen altistunut koronalle. Resurssit menevät soittamiseen, kun pitäisi rokottaa ihmisiä.

7.     Ovatkohan koronarahat yrityksille jakautuneet reilusti? Tuliko tuettua yrityksiä, jotka työllistävät? Hallituksen linjauksin ruokaravintolat joutuivat sulkemaan ovensa, kulttuuritoimijat perumaan lähes kaikki tilaisuutensa ja valtaosa pienyrittäjistä kamppailee edelleen olemassaolostaan.

8.     Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeät harrastusmahdollisuudet evättiin samaan aikaan, kun kaljakuppilat saivat pitää ovensa avoinna.

9.     Missä on suunnitelma koronan jälkeiselle ajalle? Onko hallituksella selkeä näkemys ja uskottava toimenpideohjelma, miten maa saadaan terveelle pohjalle? Minusta tämä keskustelu on jäänyt käymättä.

Nyt olisi viimein aika hyödyntää monialaista asiantuntijaryhmää ja esittää konkreettisia toimia tämän hetkisen jahkailun sijaan.

Lopuksi haluan esittää kiitokset terveydenhuollon henkilökunnalle ja Espoon tartuntatautiyksikön osaajille. Tuntuu hyvältä, että huolehditte.

Kommentoi kirjoitusta.

Lautakuntakuulumiset 10.3.

Keskiviikko 10.3.2021 klo 21:36

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tämän iltainen kokous sisälsi paljon ja monipuolista keskustelua muun muassa kiusaamista ehkäisevistä toimista, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta kuin koulupsykologien vajauksesta.

Puheenjohtajana esitin, että lautakunnalle valmistellaan toimenpide-esitys yrittäjyyskasvatuksen vahvistamiseksi espoolaisissa kouluissa. 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta pitää tärkeänä, että espoolaisissa kouluissa lisätään positiivista asennetta yrittäjyyttä kohtaan. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys elämänhallintaan, yrittäjämäiseen asenteeseen ja toimintatapaan korostuu tulevaisuudessa, kun työelämän muutos ja -vaatimukset edellyttävät yksilön herkkyyttä sopeutua ympäristön muutoksiin. Lautakunta pitää tärkeänä, että yhteistyötä espoolaisten yrittäjien, yrittäjäjärjestöjen ja yhdistysten, kuten Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa tiivistetään. Lautakunta edellyttää, että lautakunnalle valmistellaan toimenpide-esitys, jolla yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan espoolaisissa kouluissa. 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta merkitsi tiedoksi sivistystoimen lausunnon Kiviruukin osayleiskaavaehdotuksesta. Lautakunta toivoo lisäksi, että Kiviruukin palveluverkon aluevaraukset ovat riittävät huomioimaan läntisen Espoon päiväkoti, koulu ja lukiotarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Jo tällä hetkellä julkisten palveluiden osuus on alimitoitettu tarpeeseen nähden. Alueelle tulee varata myös tiloja kulttuurille. Taiteen talon mahdollisuutta sijoittua Kiviruukkiin tulee selvittää. 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta antoi lausunnon valtuustoaloitteeseen koulujen yhtenäisestä toimintamallista kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn, tilanteiden hoitoon ja viranomaisyhteistyöhön. 

Kiusaamiseen on Espoon kouluissa nollatoleranssi. Yhdessä vahvaksi yhteisöksi - Ei kiusaamiselle -suunnitelma yhdenmukaistaa kiusaamisen ja väkivallan vastaista toimintaa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Suunnitelmassa on 14 toimintatapaa, joilla ehkäistään kiusaamista ja väkivaltaa. Henkilöstöä tuetaan koulutuksilla ohjelman toimeenpanossa.

Kommentoi kirjoitusta.

Lautakuntakuulumisia 3.3.

Keskiviikko 3.3.2021 klo 21:24

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa päätimme esittää lisätalousarviota. Lautakunta totesi, että valitsevassa maailmanlaajuisessa koronapandemiatilanteessa, jossa opetustoimen on kurottava umpeen mittavaa oppimisen vajetta, ei ole mahdollista kohdistaa sopeutustoimia opetukseen. Koronapandemian aiheuttamat haasteet, toisen asteen maksuttomuus ja tilakustannusten nousu pakottavat kohdistamaan säästötoimia suoraan opetukseen.

Lautakunta esitti lisätalousarviota opetustoimeen: suomenkieliseen perusopetukseen 2,9 milj. euroa sekä lukiokoulutukseen 700 000 euroa.

Mikäli etäopetus jatkuu ja sen seurauksena syntyy säästöjä muun muassa kouluruokailusta, siivouksesta sekä kuljetuksista, lautakunta edellyttää, että syntyneet säästöt kohdistetaan täysimääräisesti vuoden 2021 aikana oppilashuollollisiin palveluihin.

Lisäksi lautakunta esittää 600 000 euroa kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoimintaan. Vastoin lautakunnan syksyllä 2020 käsittelemää talousarviota, kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminta rajattiin ulos talousarviosta. Iltapäiväkerhotoiminnan mahdollistaminen on tärkeää pienten koululaisten turvallisen iltapäivän varmistamiseksi ja vanhemmille työssäkäynnin helpottamiseksi.

Muilta osin lautakunta hyväksyy suomenkielisen opetuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle 2021. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia.

Lisäksi lautakunta päätti, että Kilon koulun perusopetus järjestetään 1.8.2021 alkaen tilapäisissä opetuksen järjestämiseen soveltuvissa tiloissa esittelijän esityksen mukaisesti, siten ettei millekään koulussa jatkavalle luokka-asteelle ei tule opetuspisteen vaihtoa sekä kesällä 2022 että kesällä 2023.

Esitimme kuitenkin syvän huolemme väistöratkaisun vaikutuksista koulun ja koululaisten arjen sujuvuuteen ja velvoitimme virastoa selvittämään ja tarpeen mukaan tuomaan lautakunnan päätettäväksi uuden väistöratkaisun, mikäli väistöaikana voidaan taloudellisten resurssien puitteissa ottaa käyttöön muita väistö- tai siirtotiloja, jotka vähentävät väistöjen määrää tai muutoin helpottavat koulun ja koululaisten arjen sujuvuutta esimerkiksi lyhentämällä kuljettavaa koulumatkaa.

Lisäksi lautakunnalle tuodaan selvitys nykyisen Kristillisen koulun tilojen (Karapellontie 11) käyttötarkoituksen jatkamisesta väistötilana. Selvityksen tulee sisältää arvio kohteen kunnosta, rakennusvalvonnan lausunnon sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunnon.

Kokouksen alussa sivistystoimen johto avasi etäopetukseen liittyviä kysymyksiä. Hämmennystä on herättänyt opettajille toimitettu viesti, että opettajat olisi velvoitettu työskentelemään koulun tiloissa etäopetuksen aikaan. Sivistystoimenjohdolta tulee oikaisu asiaan heti huomisaamusta. Opettajien työturvallisuudesta tulee huolehtia.

Pysykää terveinä!

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 16.2.

Tiistai 16.2.2021 klo 23:35

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa käsittelimme mm. Länsi-Espoon lukio- ja koulutilatarpeita, Kilon koulun väistöä ja Leppävaaran asukaspuiston jatkoa

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta pyysi kokouksessaan 20.1.2021 selvityksen läntisen Espoon lukio- ja koulutilatarpeesta. Selvityksen pohjalta, lautakunta teki esityksen, että sivistystoimi paremmin ennakoisi voimakkaasti kasvavan Espoonlahden peruskoulu- ja lukiotilatarpeet. Vuonna 2019 lautakunta joutui siirtämään Espoon yhteislyseon lukion Kauklahdesta Keraan, koska lukion tilat tarvittiin peruskoulun käyttöön. Päätös on johtanut siihen, että koko läntinen Espoo Kauklahdesta (Kauklahti, Vanttila, Kurttila, Lasilaakso, Saunalahti, Tillinmäki, Kattilalaakso, Nöykkiö) Kivenlahteen, on jäänyt vaille lukiota. Alue tulee metron myötä voimakkaasti kasvamaan tulevina vuosina. Alue kehittyy voimakkaasti lapsiperhevaltaisena alueena. Lautakunnalle annetun selvityksen perusteella vasta kymmenen vuotta vanha Vanttilan koulu on osoittautunut alimitoitetuksi. Koulun yhteyteen on kesän 2021 aikana sijoitettava siirtokelpoiset tilat, jotta alueen lapsille voidaan järjestää opetus omalla asuinalueella.

Tällä hetkellä Kiviruukin osayleiskaavasta odotetaan hallintokuntien lausuntoja. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta edellyttää, että kaavassa huomioidaan riittävä määrä y-tonttivarauksia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion tarpeisiin. Lautakunta haluaa lausua Kiviruukin osayleiskaavaluonnoksesta.

Kilon koulun väistösuunnitelma jätettiin uudelleen pöydälle, jotta selvitetään vielä mahdollisuudet järjestää väistö siten, ettei yhdellekään vuosiluokalle tule useita väistöjä. Lautakunnalle tuodaan lisäksi esitys varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja 2.asteen opetuksen tilojen väistöperiaatteiden päivittämiseksi.

Lautakunta päätti, että Leppävaaran asukaspuiston toiminta jatkuu osoitteessa Pikkulinnunreitti 16 ja kehottaa Tilapalveluja tekemään tiloihin selvityksen mukaiset elinkaarta jatkavat toimenpiteet Tilapalveluiden vuosikorjausmäärärahasta. Lautakunta esittää, että Åbergin lastentalon monipuolisesta hyödyntämisestä tuodaan lautakunnalle erillinen esitys.


Kommentoi kirjoitusta.

Kotihoidon tuki säilytettävä

Torstai 21.1.2021 klo 8:33

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama tutkijaryhmä esittää kotihoidon tuen poistamista keskeiseksi keinoksi kohentaa työllisyyttä (HS6.1.21). Työllisyystoimia tulee toki lisätä, mutta onko tämä tosiaan se keino, jolla Suomen kilpailukyky turvataan? Eikö asiantuntijaryhmältä ole lupa odottaa huomattavasti moniulotteisempaa ja analyyttisempaa esitystä? Kotihoito on panostus tulevaisuuteen, eikä sitä pidä nähdä pelkkänä kustannuseränä. Itseasiassa pienten lasten kotihoitoa tulisi tukea riippumatta siitä kuka lapsia kotona hoitaa (esim. isovanhemmat).

Tällä hetkellä kotihoidontukea maksetaan kunnes nuorin lapsi täyttää kolme vuotta. Espoon ohella osa kunnista maksaa kotihoidontuen kuntalisää. Päinvastoin kuin Helsinki, Espoo on päättänyt säilyttää kuntalisän.  Espoo-lisä on 150-190 eur/kk riippuen lapsen iästä, pieni hinta verrattuna kalliisiin päiväkoti-investointeihin. Kotihoito tulee nähdä arvokkaana ja tärkeänä vaihtoehtona kunnan tai yksityisen toimijan tuottamalle varhaiskasvatukselle.

Perheiden tarpeet ja tilanteet ovat yksilöllisiä. Oleellista on tarjota monipuolinen palvelurakenne ja vaihtoehtoja. Tästä syystä Espoon laaja yksityisen varhaiskasvatuksen verkosto on säilytettävä siten, ettei tuleva palvelusetelijärjestelmä uhkaa pienten toimijoiden olemassaoloa. Palveluseteli mahdollistaa yksityisen palvelutuotannon osuuden kasvattamisen, mikä puolestaan vähentää kaupungin omia investointitarpeita.

Pidän tärkeänä, että espoolainen malli, vaihtoehtojen moninaisuudessaan säilyy ja kehittyy jatkossakin. Kotihoito, yksityinen ja julkinen tuotanto, pienet kodinomaiset ja isommat päiväkodit,  vastaavat perheiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Lasten hankkimiseen tulee kannustaa, ei nostaa kynnystä entisestään. Suomen tulevaisuus on jatkajiemme varassa..

Kommentoi kirjoitusta.

Viisautta ja välittämistä tulevalle uudelle vuodelle 2021!

Torstai 31.12.2020 klo 15:30

Kulunut vuosi on ollut raskas ja aiheuttanut inhimillistä kärsimystä monin eri tavoin. Vaikka koronapandemiaa ei ole vielä selätetty, vuoden vaihtuminen tuntuu jotenkin helpottavalta ja herättää toiveen paremmasta uudesta vuodesta.

Kun katsoo taaksepäin mennyttä vuotta, on todettava että moni päätös koronan leviämisen ehkäisemiseksi on ollut viisas ja perusteltu. Toisaalta on tehty ratkaisuja, jotka olisivat kaivanneet huomattavasti laaja-alaisempaa ja  perusteellisempaa näkemystä valtiovallan taholta. Edelleenkin kaupungilla liikkuessa herättää huomiota, kuinka niin monelta puuttuu maski kasvoilta. Kun vihdoin ja viimein maahan saatiin kasvomaskeja, niiden käytön sisätiloissa, esim. kauppakeskuksissa, tulisi olla pakollista?

Miten kävikään avustusten, joita luvattiin ravintoloille, pienyrittäjille ja muille työllistäville yrityksille, jotka joutuivat lomauttamaan ja irtisanomaan henkilökuntaa lainsäätäjän toimesta tehtyjen rajoitusten vuoksi. Rahaa jaettiin avokätisesti yrityksille, jotka osasivat laatia korona-avustuksiin oikein muotoiltuja hakemuksia, tai käyttää hakemuksiin erikoistuneita konsultteja. Monessa perheessä joulun aika on ollut raskas.

Pandemia on osoittanut, että Suomessa terveydenhuolto on maailman parasta. Näytteidenotto on ollut tehokasta, erikoissairaanhoidon kapasiteetti on riittänyt, ja hoitohenkilökunta on venynyt äärirajoille. HUS:n johdon viestintä on ollut erinomaista. Ajantasaisen ja luotettavan tiedon saanti on rauhoittanut ja omalta osaltaan vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen ennaltaehkäisten pandemian leviämistä.

Muistan hyvin HUS:n hallituksen jäsenenä, kuinka maan hallitus keväällä lupasi kompensoida kaikki koronasta aiheutuvat kustannukset 100 prosenttisesti. Kummastuttaakin tieto, ettei valtio lupauksista huolimatta nyt korvaakaan sairaanhoitopiireille kaikkia koronaviruksen aiheuttamia kuluja, vaan esimerkiksi HUS:n osalta 40 miljoonaa jää kuntien maksettavaksi.

Rokotteen myötä toivo ja odotus paremmasta on pikkuhiljaa palautumassa. Normaali arki on erityisesti lapsille ja nuorille ensiarvoisen tärkeää. Kiitollisuus opettajia ja koulujen henkilökuntaa, päiväkodin tätejä ja setiä kohtaan, on suurta. Ilman heidän panostustaan, monen lapsen ja nuoren arki olisi ollut toisenlainen. Hyvästä työstä huolimatta, joudumme kuromaan umpeen koronan aiheuttamaa oppimisen vajetta vielä pitkään. Onneksi Espoossa olemme onnistuneet säilyttämään lasten ja nuorten monipuolisen palvelutarjonnan ja erinomaisen palvelutason.

Kun vuosi vaihtuu, saa esittää toiveen tulevalle vuodelle. Toivon hartaasti, että meistä aikuisista jokainen antaa enemmän aikaa lapsillemme, on aidosti kiinnostunut ja puuttuu herkästi epäkohtiin. Joulun alla Koskelassa tapahtunut 16-vuotiaan nuoren kuolema järkytti syvästi ja sai mielen hyvin surulliseksi. Mitä nuoren ihmisen päässä liikkuu, että voi syyllistyä niin julmaan tekoon? Miten ihmeessä kukaan aikuinen ei ole reagoinut kiusaamiseen? Välinpitämättömyys, ahneus ja itsekkyys ovat arvoja, jotka tuhoavat ja rapauttavat sitä yhteiskuntaa, jonka edeltäjämme ovat uutterasti rakentaneet. Vanha viisaus, että perintö on jätettävä parempaan kuntoon kuin on itse sen saanut, on menettänyt merkityksensä, vai onko?

Viisautta ja välittämistä tulevalle uudelle vuodelle 2021!

Marika

Kommentoi kirjoitusta.

Soten suurimmat häviäjät ovat lapset ja nuoret

Keskiviikko 4.11.2020 klo 12:53

Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit velkaantuvat, verotulot laskevat eikä valtionosuusjärjestelmä tue kestävää kasvua. Palveluiden kysyntä kuitenkin jatkaa kasvuaan. Yhtälö on taloudellisesti mahdoton ja tilannetta kurjistaa entisestään hallituksen kaavailema sote- ja maakuntahallinnon uudistus. Tuoreimman laskelman mukaan 13,26 prosenttiyksikköä kuntaverotuotosta siirtyy uusille hallintoalueille ns. hyvinvointialueille. Espoolle jäisi kuntaveronsa tuotosta tämän jälkeen 4,74 prosenttiyksikköä perusopetuksen ja toisen asteen koulutukseen järjestämiseen, varhaiskasvatukseen, kirjastoihin ja muihin kuntalaisten kannalta välttämättömiin palveluihin sekä tietenkin perusinvestointien rahoittamiseen. Pelkästään Espoon investointiohjelma on 2,5 miljardia euroa vuosina 2021-2030.

Sivistystoimen palvelutarpeet korostuvat, koska Espoo on hyvin lapsiperhevaltainen kaupunki. Sivistystoimen osuus kaupungin toimintamenoista on tällä hetkellä 37 prosenttia. Hallituksen linjaus oppivelvollisuuden laajentamisesta tulee kasvattamaan koulutuksen kustannuksia entisestään. Koska tutkinnon suorittaminen on velvollisuus, opiskelijat saavat myös maksuttomat kirjat ja muun materiaalin verovaroista.

Kasvavien kaupunkien vastuita ja velvoitteita lisätään, mutta samalla viedään realistiset mahdollisuudet hoitaa nämä palvelut. Pääkaupunkiseudun kilpailu- ja investointikyvyn heikentämisestä kärsii koko kansantalous ja maamme tulevaisuus. 

Käytämmekö mieluummin verovarat uusien hallintohimmeleiden rakentamiseen vai laadukkaan koulutuksen varmistamiseen? Minusta valinta on kiistaton!

Marika Niemi

Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj.

Espoon kaupunginvaltuutettu (kok)

Kommentoi kirjoitusta.

Ovala 28.11.

Keskiviikko 28.10.2020 klo 23:00


Lautakunta hyväksyi lukiokoulutuksen aloituspaikkamääräksi esitetyt 1 977 aloituspaikkaa lukuvuodelle 2021-2022. Aloituspaikkoja varataan aikaisempia vuosia enemmän niin määrällisesti kuin suhteessa peruskoulun päättävän ikäluokan kokoon. Lukuvuonna 2021-2022 aloituspaikkoja on 66 prosentille ikäluokasta. Tämä on 158 aloituspaikkaa enemmän kuin vuonna 2020. Lukiokoulutuksen suosio on Espoossa valtakunnallisesti katsoen korkea. Tänä syksynä lukion keskiarvoraja oli 7, 83. Minusta lukioon tulee päästä huomattavasti alhaisemmalla keskiarvolla.

Lautakunta myös päätti, että Keski-Espoon oppilasalue ja Pohjois-Espoon oppilasalue yhdistetään 1.1.2021 lukien. Oppilasalueen nimeksi tulee Keski- ja Pohjois-Espoon oppilasalue. Oppilasalueiden yhdistäminen mahdollistaa lähikoulutoiveiden huomioimisen voimassa olevien oppilaaksiottoa koskevien linjausten puitteissa. Keski- ja Pohjois-Espoon oppilasalueiden yhdistäminen mahdollistaa myös koulujen tilakapasiteetin hyödyntämisen joustavammin. Tämä kannattanee myös huomioida, kun lukuvuoden 2021-2022 oppilaaksiottoa käsitellään Pakankylän ja Nuuksion osalta lautakunnan ylimääräisessä kokouksessa 11.11. Lautakunta nimittäin päätti esityksestäni seuraavan palautuksen: Lautakunta velvoitti opetustoimea käymään läpi Pakankylän ja Nuuksion koulujen tulevaa ensimmäistä luokkaa koskevat oppilasjärjestelyt. Lautakunta pyytää lisäksi selvitystä Haukilahden koulun A1 -ranskan opetuksesta lukuvuonna 2020-21. Lautakunta tekee päätöksen Haukilahden koulun A1 -ranskan jatkosta seuraavassa kokouksessa.  

Lisäksi päätimme Espoonlahden päiväkoti 2 hankesuunnitelmasta sekä Aarrekartan päiväkodin hankesuunnitelmasta. Espoonlahden päiväkoti on tervetullut yhteistyöhanke ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen kanssa ja Aarrekartan päiväkoti puolestaan Kurttilan kasvavaan palvelutarpeeseen odotettu päiväkoti.

Päätimme myös ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttamisesta ja edellytimme, että saamme seuraavaan kokoukseen esityksen kielikylpyopetuksen 7. luokan oppilasvalintakriteereiden mahdollisesta muuttamisesta. 


 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lautakunta päätti eilen kokouksessaan yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon, kertoimet ja hintakaton

Keskiviikko 21.10.2020 klo 6:21

Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteistä varhaiskasvatuspalvelua. Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sitoumusta suorittaa tietty sen ennalta määräämä rahamäärä palveluntuottajalle niiden kustannusten korvaamiseksi, joita palveluntuottajalle on aiheutunut asiakkaalle tuotetusta palvelusta. Palvelusetelin käyttäjällä on oikeus valita haluamansa kunnan hyväksymä palvelusetelipalveluntuottaja. Kunta on velvollinen suorittamaan hyväksymälleen yksityiselle palveluntuottajalle lapsikohtaista korvausta enintään palvelusetelin enimmäisarvoon saakka,

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle päiväkodissa tapahtuvan varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvoksi 870 euroa kuukaudessa lasta kohden.

 

Palveluseteliin liittyviksi kertoimiksi päätettiin esittää seuraavaa

 

  • lapsen iän mukainen kerroin
    •  3 vuotta täyttäneen lapsen kerroin on 1,00  
    • alle 3-vuotiaan lapsen kerroin on 1,45
  • lapsen varhaiskasvatuksen tarpeen mukainen kerroin
    • kokoaikaisen varhaiskasvatuksen kerroin on 1,00
    • osa-aikaisen varhaiskasvatuksen (enintään 25 h/viikko) kerroin on 0,60
    • esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen kerroin on 0,50

 

Lisäksi lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että varhaiskasvatuksen palvelusetelissä otetaan käyttöön hintakatto, joka on 40 euroa/kk.

Puheenjohtajan esitykset alle 3-vuotiaan lapsen kertoimesta 1,55 ja vähintään 70 euron hintakatosta hävisivät äänestyksessä. Kuitenkin esitykseni siitä, että lautakunnalle tuodaan toimenpide-esitys, jolla varmistetaan pienten yksityisten ja yhdistysten ylläpitämien päiväkotien toiminnan jatkuvuus, tuli hyväksytyksi.

Lisäksi lautakunta toivoo, että ennen palvelusetelin käyttöönottoa lautakunnalle tuodaan selvitys siitä, miten nykyisiä ostopalveluyksikköjä tuetaan palvelusetelimalliin siirtymisessä. Lautakunta toivoo erityisesti huomioitavan pienet yksiköt ja saavan selvityksen hallinnollisesta ynnä muusta vastaavasta tuesta siirtymävaiheessa.

Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen palveluseteli on käytössä elokuussa 2021. Koska palvelusetelin käyttöönotosta päättää valtuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä joulukuussa 2020.

Palvelusetelin enimmäisarvo tarkistetaan Espoon varhaiskasvatuksen palvelusetelisääntökirjan mukaisesti vähintään kahden vuoden välein elokuussa samaan aikaan kun kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun tulee valtakunnallisia muutoksia.

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuusto 19.10.20

Maanantai 19.10.2020

Haluan aloittaa kiitoksella. Kiitos neuvottelutuloksesta, jossa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ääni tuli kuulluksi. Valtuuston enemmistön tuki sille, ettei opetukseen kohdisteta leikkauksia, on merkittävä espoolainen arvovalinta.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta lausui yksimielisesti, että on tärkeää saada Espoon tuottavuus ja talous tasapainoon. Lautakunta kuitenkin painotti, ettei lasten ja nuorten palveluita tule heikentää vaan säästötoimet tulee hakea toimintoja uudelleen järjestelemällä, tilojen yhteiskäyttöä lisäämällä sekä naapurikuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistämällä.

Sen lisäksi, ettei opetukseen, avustajapalveluihin ja lukionkurssitarjontaan tule kohdistaa leikkauksia, lautakunta esitti huolensa leikkauksista, jotka kohdistuvat taiteen perusopetukseen. Tässä ajassa näiden palveluiden merkitys korostuu entisestään. Kun perheissä on taloudellisesti tiukkaa, harrastuskuluista joudutaan karsimaan. Minusta olisi lyhytnäköistä, jos Espoo päättää karsia näistä lasten ja nuorten ns. ennaltaehkäisevistä palveluista. Nämä palvelut siis maksavat itsensä takaisin.

Arvoisat valtuutetut, neuvottelusopimus pitää sisällään yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden kasvattamisen. Huomenna lautakunnan ylimääräisessä kokouksessa on käsiteltävänä varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvo, kertoimet ja hintakatto. Olen viime kokouksessa 7.10. esittänyt lautakunnan pohjaesitykseen muutoksia, jotka tulen toistamaan myös huomenna.

Alle 3-vuotiaiden kertoimeksi tulen esittämään 1,55 (1,45)

Palvelusetelin hintakatoksi tulen esittämään vähintään 70 euroa (nyt 40 e)

Lisäksi tulen toistamaan pyynnön, että lautakunnalle tuodaan toimenpide-esitys, jolla varmistetaan pienten yksityisten ja yhdistysten ylläpitämien päiväkotien toiminnan jatkuvuus.

Nämä esitykset olen tehnyt siitä syystä, koska katson ettei pohjaesitys tue valtuustosopimuksen tavoitetta kasvattaa yksityisen palvelun osuutta varhaiskasvatuksessa vaan on nähtävissä, että erityisesti pieniä toimijoita tulee kaatumaan talouden perustan mahdottomuuteen. Tämä huoli on noussut monen palveluntuottajan viestistä. Myös Espoon yrittäjät ovat esittäneet asiaan huolensa. Jos ja kun palvelusetelimalli otetaan käyttöön, sen tulee olla todellinen vaihtoehto kunnallisen varhaiskasvatuksen rinnalla. On myös tärkeää jatkossakin mahdollistaa lasten kotona hoitaminen mm. Espoo-lisän turvin. Säästöä syntyy, kun moni kallis kunnallinen päiväkoti jää rakentamatta.

Vaikuttavien säästötoimien aikaansaamiseksi, lautakunta edellyttää virkamiehistöltä vaihtoehtoisia esityksiä tuottavuuden parantamiseksi. Lisäksi pidämme tärkeänä, että sivistystoimi tiivistää entisestään yhteistyötä tilapalveluiden kanssa, jotta tilakustannukset saadaan nopeasti hallintaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Puhe - EKOAY:n yhteistyötapaaminen 3.10.

Lauantai 3.10.2020 - Marika Niemi


Hyvät ystävät,

Kiitos jälleen kutsusta perinteiseen koulutus- ja vaikuttajaseminaariin. Olen iloinen, että saitte järjestettyä tapaamisemme tässä poikkeuksellisessa ajassa.

Lupasin pitää puheenvuoron lautakunnan ajankohtaisista teemoista. Kuten, ehkä olette huomanneet, Espoossa on päästy neuvottelutulokseen kaupungin talouden tasapainottamisohjelmasta. Sopimuksen mukaan talouden tasapainoa haetaan viiden vuoden aikana hidastamalla käyttömenojen ja henkilöstömäärän kasvua, pienentämällä investointikustannuksia, kasvattamalla tuloja sekä myymällä kaupungin omistamia kiinteistöjä ja toimitiloja.

Käyttötaloutta tasapainotetaan 147 miljoonalla eurolla viiden vuoden aikana. Investointikustannuksia pienennetään vähintään 10 prosenttiyksiköllä investointiohjelman laajuutta ja laatua tarkistamalla ja asettamalla 250 miljoonan euron vuosikatto.

Ennen neuvottelutulosta, lautakunta antoi oman, yksimielisen lausuntonsa talousarvioon.

”Lautakunta pitää tärkeänä, että Espoon tuottavuutta ja talouden tasapainoa parannetaan suunnitelmallisesti tulevina vuosina. Lautakunta kuitenkin painottaa, ettei lasten ja nuorten palveluita tule heikentää vaan säästötoimet tulee hakea toimintoja uudelleen järjestelemällä, tilojen yhteiskäyttöä lisäämällä sekä naapurikuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistämällä.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta painottaa sitä, ettei opetukseen, avustajapalveluihin ja lukionkurssitarjontaan tule kohdistaa leikkauksia. Lautakunta myös edellyttää, että kolmiportaisen tuen piiriin kuuluvien oppilaiden tarvitsema tuki toteutuu tosiasiallisesti myös oppilaiden lähikouluissa, mikäli lähikouluperiaatetta vahvistetaan nykyisestä.

Lautakunta on myös huolissaan esitetyistä leikkauksista, jotka kohdistuvat taiteen perusopetukseen ja toivoo, ettei lasten ja nuorten taiteen perusopetuksesta leikata.

Tutkitaan mahdollisuus oman äidinkielen opetuksen järjestämiseen erilaisin menetelmin.

Lautakunta tukee monipuolisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Espoossa. Yksityisen palvelutuotannon osuutta vahvistetaan palvelusetelin käyttöönotolla sekä yksityisen hoidon tuella. Tämä vähentää kaupungin omaa investointitarvetta varhaiskasvatuksessa. Lautakunta pitää myös tärkeänä kotihoidontuen Espoo-lisän säilyttämistä.

Vaikuttavien säästötoimien aikaansaamiseksi, lautakunta edellyttää virkamiehistöltä vaihtoehtoisia esityksiä tuottavuuden parantamiseksi. Lisäksi lautakunta esittää, että sivistystoimi tiivistää entisestään yhteistyötä tilapalveluiden kanssa, jotta tilakustannukset saadaan nopeasti hallintaan.”

Voimme olla tyytyväisiä, sillä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ääni tuli jälleen kerran kuuluksi. Sillä valtuustoryhmien neuvottelun tuloksena syntyi enemmistön tuki sille, ettei opetukseen kohdisteta leikkauksia, vaikka oikeastaan kaikesta muusta joudutaan säästämään.

Olen erittäin iloinen siitä, että huomattavista taloudellisista paineista, Espoon linja on varmistaa laadukas opetus. Ymmärtänette, että tämä tavoite ei ole mikään itsestään selvyys. Espoo jatkaa kasvuaan ja on hyvin lapsiperhevaltainen kaupunki. Tänä syksynä kouluissa ja lukioissa on yli 1000 oppilasta ja opiskelijaa enemmän kuin vuosi sitten.

Sen lisäksi, että kaupungin kasvun myötä palveluiden tarve nousee, maamme hallituksen linjaukset mm. oppivelvollisuusiän ulottamisesta 18-vuotiaaksi, tulee nostamaan kustannuksia, mutta ei ratkaise niitä ongelmia, joista nuorten opintojen keskeytykset johtuvat. Nämäkin resurssit olisi viisaampaa käyttää oppimisen tukeen ja nuoren elämänhallinnan ohjaukseen.  

Suuri huoli myös kohdistuu suunnitellun sote- ja maakuntauudistuksen rahoitukseen. Jatkossa Espoo osallistuisi entistä merkittävämmällä panostuksella muun Suomen rahoittamiseen. Pelkäämme, etteivät rahat enää riitä velkojen maksuun, rakentamiseen, opetukseen tai kunnan peruspalveluihin. Jo tällä hetkellä Espoon kunnallisveron tuotosta menee vuosittain noin 168 miljoonaa euroa valtionosuuksien tasoitukseen. Sote-lakiehdotuksen laskukaavan mukaan Espoo menettäisi vuosittain noin 26 miljoonaa euroa eli 91 euroa asukasta kohden sellaisia tuloja, jotka eivät liity soteen. Merkittävin osa kohdistuu varhaiskasvatukseen ja opetukseen.

Samalla, kun taloudelta viedään pohja, näillä uudistuksilla heikennetään mahdollisuuksia järjestää palvelut asukaslähtöisesti. Esimerkiksi sote-esitysluonnoksessa oppilashuollon psykologit ja kuraattorit siirretään osaksi sote-organisaatiota. Me koulussa tiedämme, että toimivan oppilashuollon toteutuminen edellyttää, että psykologit ja kuraattorit työskentelevät mahdollisimman lähellä oppilaita ja opettajia, jotta ongelmiin on mahdollista tarttua heti.

Minusta suuntana pitäisi olla hallinnon karsiminen ja päätöksenteon madaltaminen kaikessa julkisen sektorin toiminnassa. On syntynyt liiaksi päätöksenteon portaita, jolloin järkevien ja asiakaslähtöisten ratkaisujen tekeminen on liian jäykkää, liian kaukana asiakkaasta. Minä luotan tekijöihin ja siihen asiantuntemukseen, jota asiakasrajapinnassa työtä tekevillä on. Olen lautakunnan puheenjohtajana peräänkuuluttanut sitä, että kaikessa opetukseen, oppilastyöhön ja koulujen muutoksiin liittyvissä suunnitelmissa, koulujen rehtoreiden ja opettajien tulee olla tiiviinä osana kehittämistyötä. Minusta johdon tehtävä on tukea parhaalla mahdollisella tavalla sitä työtä, jota tehdään asiakkaidemme hyväksi. Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa siis lastemme ja nuortemme parhaaksi.

Espoossa, kuten muissakin isoissa kaupungeissa on tilanne, jossa palvelutarpeen ohella investointipaineet kasvavat, mutta valtiovallan päätökset heikentävät taloudellista pohjaa ja siten myös kykyä investoida riittävästi koulu- ja varhaiskasvatuksen tiloihin.

Sivistystoimi tiiviissä yhteistyössä Tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa on työstänyt esitystä toimitilainvestoinneiksi vuosille 2021-2030. Investointiesitystä hankkeiden ajoitukseksi valmistellaan mm. kaupungin virallisen väestöennusteen perusteella laadittavien asiakasennusteiden ja Tilapalvelut-liikelaitoksen raportoimien peruskorjausten kiireellisyyden perusteella. Hankkeiden ajoitukseen ja laajuuteen vaikuttaa myös investointikatto ja kaupungin kiristyvä taloustilanne. Lausunnossa investointiohjelmaksi, lautakunta esitti huolensa liittyen usean koulun peruskorjauksen siirtämisestä myöhemmäksi.

Yhä tarkemmin tulee arvioida vanhojen tilojen peruskorjauksia ja laajennuksia sekä tilojen käyttötarkoituksen muutoksia. On myös arvioitava mistä tiloista on järkevää luopua kokonaan. Espoossa on toiminnallisesti epätarkoituksenmukaisia, huonokuntoisia tai toiminnan tuottavuutta heikentäviä toimitiloja. Investointitarkastelussa pyritään varmistamaan tarvittavat peruskoulu- ja varhaiskasvatuspaikat lasten ja oppilaiden asuinalueilla sekä terveellinen sisäilma.

Perusopetusta ja varhaiskasvatusta sekä muuta sivistystoimen toimintaa pyritään keskittämään monitoimitaloihin. Kalajärven oppimiskeskus ja Leppävaaran Monikko ovat esimerkkejä investointikustannuksia merkittävästi alentavista hankkeista, joissa yksi rakennushanke korvaa useita erillisiä rakennushankkeita. Myös Espoonlahteen on suunnitteilla päiväkoti, jossa ruotsinkielinen ja suomenkielinen varhaiskasvatus toimivat saman katon alla.

Olen hieman pettynyt siihen, että vasta nyt on herätty tilankäytön järkeistämiseen. Niin kauan kuin muistan (ja se on luottamushenkilöurani osalta hyvin kauan), on asia ollut tapetilla. On traagista, että vasta sitten, kun olemme todellisessa suossa alkaa syntymään luovia ideoita pinnalla pysymiseen.

Minusta on tärkeää, että kaupungin talous saadaan tasapainoon eikä tuleville sukupolville jätetä kohtuutonta velkataakkaa. Tiedostan sen, että osa valtuutetuista on halukas korottamaan kuntaveroa. Ainaisella verojen korottamisella ei näitä ongelmia ratkaista, enkä oikein näe järkevänä tässä muutenkin korkean verotuksen maassa enempää kurjistaa ihmisten kykyä selvitä omasta taloudesta, joka monessa perheessä on muutoinkin tiukka.

Hyvät ystävät, lopuksi haluan kuitenkin todeta, että epävarmassa maailmantilanteessa on tärkeää nähdä valoisaan tulevaisuuteen. Suomen tulevaisuus rakentuu vahvan osaamisen, luovuuden ja ahkeruuden perustalle.

Kommentoi kirjoitusta.

Ovalan käsitteli vuoden 2021 talousarviota

Keskiviikko 16.9.2020

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta teki vuoden 2021 talousarviota koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten.

Lautakunta pitää tärkeänä, että Espoon tuottavuutta ja talouden tasapainoa parannetaan suunnitelmallisesti tulevina vuosina. Lautakunta kuitenkin painottaa, ettei lasten ja nuorten palveluita tule heikentää, vaan säästötoimet tulee hakea toimintoja uudelleen järjestelemällä, tilojen yhteiskäyttöä lisäämällä sekä naapurikuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistämällä.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta painottaa sitä, ettei opetukseen, avustajapalveluihin ja lukion kurssitarjontaan tule kohdistaa leikkauksia. Lautakunta myös edellyttää, että kolmiportaisen tuen piiriin kuuluvien oppilaiden tarvitsema tuki toteutuu tosiasiallisesti myös oppilaiden lähikouluissa, mikäli lähikouluperiaatetta vahvistetaan nykyisestä.

Lautakunta on myös huolissaan esitetyistä leikkauksista, jotka kohdistuvat taiteen perusopetukseen ja toivoo, ettei lasten ja nuorten taiteen perusopetuksesta leikata.

Tutkitaan mahdollisuus oman äidinkielen opetuksen järjestämiseen erilaisin menetelmin.

Lautakunta tukee monipuolisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Espoossa. Yksityisen palvelutuotannon osuutta vahvistetaan palvelusetelin käyttöönotolla sekä yksityisen hoidon tuella. Tämä vähentää kaupungin omaa investointitarvetta varhaiskasvatuksessa. Lautakunta pitää myös tärkeänä kotihoidontuen Espoo-lisän säilyttämistä.

Vaikuttavien säästötoimien aikaansaamiseksi, lautakunta edellyttää virkamiehistöltä vaihtoehtoisia esityksiä tuottavuuden parantamiseksi. Lisäksi lautakunta esittää, että sivistystoimi tiivistää entisestään yhteistyötä tilapalveluiden kanssa, jotta tilakustannukset saadaan nopeasti hallintaan.

Lisäksi lautakunta antoi osaltaan lausunnon Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2021-2030.

Lukioiden opiskelijamäärän arvioidaan kasvavan noin 1200 opiskelijalla vuoteen 2025 mennessä ja vuoteen 2029 mennessä määrä kasvaa noin 400 opiskelijalla lisää. Tästä syystä investointiohjelman on tuotettava lisää lukiopaikkoja kasvavaan paikkatarpeeseen.

Investointiesityksessä ei ole riittävästi huomioitu läntisen Espoon tulevien vuosien kasvavaa palvelutarvetta. Lautakunta edellyttää, että investointiohjelmaan lisätään suunnitelmavaraus Kiviruukin lukiolle ja tilapalveluiden kanssa etsitään tontti Kiviruukin alueelta.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta edellyttää, että Leppävaaran lukion pysyvien tilojen sisällyttämistä investointisuunnitelmaan tarkastellaan investointikauden aikana uudelleen huomioiden asianmukaisesti Leppävaaran urheilukeskuksen toimintojen kehittymisen, alueen kaavoituksen edistymisen ja urheilulukiohankeen.

Lautakunta esittää lisäksi huolensa siitä, että usean koulun peruskorjauksia ollaan siirtämässä myöhemmäksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Esitetty sote-uudistus heikentää espoolaisten palveluita

Maanantai 14.9.2020

Esitetty sote-esitys on huolestuttava ja heikentää jo nykyiselläänkin Uudenmaan haasteellista taloudellista asemaa. Uusi rahoitusmalli ja siihen liittyvä tasausjärjestelmä johtaa merkittävään tulonsiirtoon Uudeltamaalta muualle Suomeen. Kun uusi rahoitusmalli on tullut täysmääräisesti voimaan, on varovainen arvio rahoituksen supistumisesta koko Uudenmaan soten osalta n. 400 M€ vuodessa, mikä HUSin osalta tulee tarkoittamaan yhteensä yli 100 milj. euroa vuodessa. Jos 100 milj. muutetaan henkilötyövuosiksi, tarkoittaisi se HUSissa noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistarvetta, kun henkilötyövuoden keskimääräinen hinta on noin 65 t €.

Tänään HUS:n hallitus käsitteli omaa lausuntoaan ja totesi, että maan hallituksen esitysluonnoksessa on useita sellaisia tekijöitä, jotka olennaisesti vaarantavat esitettyjen tavoitteiden toteutumisen eikä palvelujärjestelmä kykenisi tarjoamaan väestölle riittäviä terveyspalveluja. Rahoitusperusteita on siis muutettava merkittävästi.

Opettajana ja opetuslautakunnan puheenjohtajana katson, että toimivan oppilashuollon toteutuminen edellyttää, että psykologit, kuraattorit ja koko oppilashuolto työskentelee mahdollisimman lähellä oppilaita ja opettajia.

Kynnystä tulisi entisestään madaltaa, ei viedä yhä kauemmaksi lasten ja nuorten arkiympäristöstä. Nykyisen oppilashuollon merkitys ennaltaehkäisevänä työnä on erittäin vaikuttavaa. Ongelmiin tarttuminen silloin kun ne ovat ajankohtaisia, on mahdollista silloin kun henkilökunta on tuttua ja sijaitsee lapsen ja nuoren tutussa toimintaympäristössä.

Esitysluonnoksessa oppilashuollon psykologit ja kuraattorit siirretään osaksi sote-organisaatiota. Pidän tärkeänä, että opiskeluhuollon palvelut tulee olla lähellä asiakasta ja integroituneena koulun toimintaan tiiviisti.

Kommentoi kirjoitusta.

Taiteen talo valtuustoaloite syksyn ensimmäisessä valtuustossa

Maanantai 17.8.2020

Maanantain valtuuston kokous venyi myöhälle yöhön. Keskustelua herätti erityisesti Marika Niemen, Anitra Ahtolan ja Jaana Jalosen valtuustoaloite, koskien Taiteen talo – hanketta Espoonlahteen.

 

Ennen valtuuston kokousta, kaupunginjohtaja Mäkelä antoi tilannekatsauksen liittyen covid-19 tilanteesta. Kaupungilla on tiukka turvallisuusohjeistus. Suosituksena on, että kaikki kokoukset pidetään etäkokouksina.

Valtuusto hyväksyi Niittykumpu I asemakaavamuutoksen, jolla tiivistetään asuinrakentamista metroaseman läheisyydessä. Lisäksi hyväksyi Matinkylän lukion uudisrakennuksen hankesuunnitelman liikuntahallin laajennuksin. Näin kokonaiskustannukseksi muodostui 41,49 milj. euroa.

Valtuusto myös käsitteli liudan valtuustokysymyksiä ja aloitteita, joihin Kokoomus sai lisättyä toivomuksia. Valtuusto hyväksyi muun muassa Ulla Palomäen toivomuksen, koskien kaupunkilaisten mahdollisuuksia harrastaa tennistä.

Erityisesti aloite Taiteen talosta herätti tunteita. Espoonlahden suuralue on Espoon kasvavin alue ja portti läntiselle Uudellemaalle. Mielestämme Espoonlahden keskeistä sijaintia tulee kehittää siten, että palveluverkko kattaa edes osan siitä kysynnästä, jota alueen voimakas kasvu edellyttää.

Ajankohta on reagoida juuri nyt, sillä kaavoituksessa tehdään y-tonttivarauksia myös kulttuuripalveluille. Tällä hetkellä Espoonlahdessa on useita osayleiskaavoja, jotka ovat päivittymässä voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mukaiseksi. Metron myötä täydennysrakentaminen jatkuu ja laajenee Kauklahteen ja Finnooseen mentäessä. Koko Saunalahti, Kurttila ja Vanttila ovat vailla riittäviä palveluita, Soukasta ja Suvisaaristosta puhumattakaan.

Merelliseen Espoonlahteen sopii loistavasti eri toimijoita yhdistävä Taiteen talo, joka palvelee niin lapsia kuin vanhuksia, eri alan taiteilijoita ja taiteen harrastajia, oppilaitoksia ja yrityksiä.

Pitkän väännön jälkeen valtuusto lopulta hyväksyi enemmistön äänin allekirjoittaneen toivomuksen, että Taiteen talon valmistelua jatketaan ja talolle etsitään sopivia sijaintivaihtoehtoja Espoonlahden suuralueelta

Marika Niemi

Kommentoi kirjoitusta.

Poikkeusaika vaatii poikkeuksellisia tekoja

Torstai 2.4.2020

Nimimerkillä Ope (LV28.-29.3) kirjoitti opettajan huolesta ja vetosi huoltajiin, etteivät he laittaisi lastaan kouluun, mikäli ei ole aivan pakko. Tätä toivon myös itse.

Hallitus linjasi, että Suomen koulut siirtyvät 18.maaliskuuta lähtien etäopetukseen. Poikkeuksena lapset, joiden vanhemmat työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. 20.maaliskuuta hallitus muutti linjaustaan, että sittenkin kaikki 1.-3.-luokkaiset saavat osallistua lähiopetukseen, vaikka suositus onkin pitää lapset kotona.  On totta, että vanhemmilla on haasteita huolehtia jälkikasvun oppimisesta ja läksyjen seuraamisesta oman etätyönsä ohella. Suomi on nyt kuitenkin tilanteessa, jota emme osanneet odottaa edes pahimmissa skenaarioissa. Vaikka espoolaisissa kouluissa on jo pitkään rakennettu uudenlaisia digitaalisia tapoja toteuttaa opetusta ja merkittävä osa opettajista kehittänyt verkkopedagogiikkaa lähiopetuksen tueksi, tilanne on kuitenkin uusi ja yllättävä.

Mielestäni espoolaisissa kouluissa on reagoitu hienosti vallitsevaan tilanteeseen. Haluan omalta osaltani kiittää ja tukea koulujen henkilökuntaa siitä luovuudesta ja joustavuudesta, mitä vaikea tilanne edellyttää. Kiitos myös vanhemmille, että ymmärrätte ja tuette, koska mikään ei ole tärkeämpää kuin pitää lapset turvassa ja terveinä sekä huolehtia siitä, että kouluarki jatkuu poikkeusoloista huolimatta.

Tämä ajanjakso toivottavasti jää mieleemme hetkenä, jolloin sopeuduimme, opimme, tuimme toisiamme ja lopulta totesimme, että siitäkin selvittiin yhteistyöllä. Mutta tällä hetkellä poikkeusaika vaatii poikkeuksellisia tekoja.

Marika Niemi

Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj.

(LV 1.4.20)

Kommentoi kirjoitusta.

Kaikki luottamus ammattilaisiin

Keskiviikko 18.3.2020 klo 7:54

Suomi on siirtynyt poikkeustilaan, joka edellyttää poikkeuksellisia toimia jokaiselta suomalaiselta. Jotta korona-virukselle tarjotaan mahdollisimman vähän tilaisuuksia siirtyä ihmisestä toiseen, on välttämätöntä rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä. Yli 10 hengen julkiset kokoontumiset on kielletty ja tästä kiellosta on pidettävä kiinni. Etätöitä tehdään niissä tehtävissä, joissa se suinkin on mahdollista.

Suomen koulut ovat siirtyneet tästä päivästä lähtien etäopetukseen. Hallitus on linjannut: ”Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1.–3. luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin”. Yhteinen etu on, että riskit viruksen laajenemiselle minimoidaan ja vältetään terveydenhuollon ylikuormittuminen.

Nyt jos koskaan tarvitaan joustavuutta meiltä jokaiselta. Johdolta ja työnantajilta vaaditaan luottamusta ja –tekijöiltä moraalia, riippumatta siitä mistä käsin työ tehdään. Tällaisina aikoina punnitaan organisaatiokulttuurin vahvuus, luovuus ja arvot.

Yhdessä tekemällä tästäkin kriisistä Suomi selviää!

Marika Niemi

Espoon opetus- ja
varhaiskasvatuslautakunnan pj.


 

Kommentoi kirjoitusta.

Mihin katosi ammattiylpeys perustyötä kohtaan?

Lauantai 14.3.2020 klo 10:07

Suomi on tilanteessa, jossa osaavista ammattilaisista on huutava pula. Arvostuksen puute perustyötä kohtaan näkyy siinä, ettei löydy hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Ammatilliseen koulutukseen kohdistetut säästöt ja keskenjääneet uudistukset ovat heikentäneet koulutuksen vetovoimaa ja osaltaan edesauttavat negatiivista kehitystä. Ilmiö heijastuu myös heikkenevänä talouskasvuna.

Työ on tärkeä osa elämäämme. Työn tekeminen tuo leivän pöytään, mutta ilman merkityksellisyyttä, työ on kuin ontto puu - kuori vailla sisältöä. Harva haluaa ammattiin, jossa joutuu tinkimään ammattiylpeydestään.

Koulutuksella ei ainoastaan tule varmistaa alalle oikeuttavaa tutkintoa vaan myös rakentaa pohja ammattiylpeydelle. Ammatillinen koulutus tarvitsee konkreettisen ja realistisen tuen, jolla varmistetaan opiskelijoiden riittävä osaaminen ja valmiudet työelämään. Toimenpiteet tulisi aloittaa heti, koska vaikutukset näkyvät viiveellä.

Suomi ikääntyy nopeasti. Samanaikaisesti syntyvyys on ollut pitkään laskussa. Vähenevää työllisten määrää on suunniteltu paikattavan maahanmuuton lisäyksellä. On kuitenkin muistettava, että Suomeen tullaan erilaisilla motiiveilla ja vain harva on suoraan työelämään siirtyvä ammattilainen. Jo kielen ja kulttuurin oppiminen vie aikansa. Ulkomailta saapuva työvoima on toki tervetullutta, mutta samalla tulee varmistaa, että tulijoilla on riittävä koulutus ja osaaminen alalle. Lisäksi on pyrittävä hillitsemään osaamisvuotoa ulkomaille.

Mitä siis tulisi tehdä? Tulisi rakentaa houkuttelevat työmarkkinat, joissa ahkeruudesta palkitaan. Tulisi lisätä työn arvostusta ja kannustaa vastuunottamiseen. Tulisi rakentaa työkulttuuri, jossa jokainen voi tuntea ammattiylpeyttä alalla kuin alalla. Valtiovallan tulisi ohjata ammatillisen koulutuksen muutosta kannustaen, ei jäykistäen. Koulutuksen järjestäjien tulisi ennen kaikkea keskittyä perustehtävään, eli varmistaa riittävä opetuksen määrä ja laatu, jotta ammattiin valmistuva voi olla ylpeä tutkinnostaan ja haluaa hakeutua juuri kyseiselle alalle.

(HS 14.3.2020)

Kommentoi kirjoitusta.

Jorvin apteekki on avannut ovensa

Maanantai 24.2.2020 klo 19:40

Tänään oli ilo ja kunnia olla leikkaamassa Jorvin apteekin avausnauhaa. Kun saimme tiedon, että Jorvin apteekki viimein avaa ovensa ja apteekkiin on löytynyt apteekkari, olin huojentunut.

Avajaiskutsussa minulta toivottiin puheenvuoroa. Olemme yhdessä valtuutettu Leena Luhtasen kanssa ajaneet Jorviin apteekkia. Ajatus apteekista Jorvin alueelle sai alkunsa alkuvuodesta 2016, kun minua pyydettiin kirjoittamaan puheenvuoro Hus:n hallituksen jäsenenä Husariin. Päätin kirjoittaa teemalla ”Lisää palvelua sairaala-alueelle” seuraavasti:

”Kun Jorvin sairaalan uusi päivystysrakennus aukaisi ovensa, muistui mieleeni joulunaika noin parikymmentä vuotta sitten. Korvatulehdusta potevan pienen poikani kanssa odotin lääkärille pääsyä.  Kolkossa odotustilassa, muovituolilla itkevä lapsi sylissä vierähti tunti, jos toinenkin. Lähtö lääkäriin oli käynyt nopeasti, enkä tullut ajatelleeksi, että nälkä pääsisi yllättämään sekä lapsen että äidin. Harmitti, etten ymmärtänyt ottaa evästä mukaan. Päätä alkoi jyskyttää, eikä särkylääkettäkään löytynyt käsilaukun pohjalta. Kun lääkäri viimein oli tutkinut pojan ja määrännyt lääkkeet, matka jatkui Mannerheimintielle Yliopiston Apteekkiin. Pääkaupunkiseudun ainoa apteekki, joka oli auki yöaikaan!

Tammikuun lopussa Jorvin aikuisten ja lasten päivystykset siirtyivät viihtyisämpiin, turvallisempiin ja suurempiin tiloihin. Jorvin peruskorjaus jatkuu ja lisäksi naapuriin nousee uusi Espoon sairaala tämän vuoden loppupuolella. Jotain on kuitenkin jäänyt uupumaan, edelleenkään ei Jorvinmäellä ole apteekkia.

Sairaala-alueiden suunnittelussa tulisi jo lähtökohtaisesti huomioida kokonaisvaltaisemmin asiakkaiden tarpeet. Potilaiden, heidän läheisten kuin henkilöstökin viihtyvyyttä lisää, jos läheltä löytyy pieni apteekki, kauppa, kahvila ja vaikkapa kauneushoitola sekä parturi-kampaamo. Sairaalassa harva vierailee mielellään, eikö olisi hienoa tehdä kokemuksesta mahdollisimman miellyttävä?”

Tuolloin vuonna 2016 istuimme molemmat Leenan kanssa sekä Espoon valtuustossa että Hus:n hallituksessa. Käsittelimme Hus:n hallituksen kokouksessa Jorvin peruskorjaushanketta, jonka aikana sujautin toisella puolella pöytää istuvalle Leenalle kysymyksen ”Lähdetäänkö ajamaan Jorviin apteekkia?”. Jätimme aloitteet Jorviin sijoitettavasta apteekista sekä Hus:n hallituksessa, että Espoon kaupunginvaltuustossa. Kyllä kannatti. Perusturvajohtaja Juha Metso ryhtyi toimeen ja teki valtavan työn, että apteekki saatiin.

Sydämelliset onnen toivotukset uudelle apteekille ja apteekkari Anssi Pulkkiselle!

Kommentoi kirjoitusta.

Pohjois-Tapiolan koulu

Perjantai 13.12.2019

Vuoden viimeinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokous pidettiin poikkeuksellisesti Pohjois-Tapiolan koulussa, koska koulutilojen kunto on herättänyt huolta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana päätin marraskuun kokouksen yhteydessä, että pidämme koulun tiloissa vuoden viimeisen lautakunnankokouksen ja sitä edeltävän keskustelutilaisuuden, johon kutsutaan myös tila-ja asuntojaoston jäsenet sekä ala- ja yläkoulun rehtorit.

Alustavan päätöksen mukaan sekä alakoulu että yläkoulu toimivat Pohjois-Tapiolan koulun tiloissa syksyyn 2022 saakka, jolloin Pohjois-Tapiolan uusi koulurakennus valmistuu. Kuitenkin aluehallintovirasto (AVI) 5.12.2019 päivätyssä tarkastuskertomuksessaan on todennut, ettei oppilasmäärän kasvattamista Pohjois-Tapiolan koulun kiinteistössä voida suositella. Näin ollen sivistystoimi ja tilapalvelut ovat käynnistäneet yhdessä valmistelun, jolla tähdätään siihen, ettei oppilasmäärä kiinteistössä kasvaisi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Pohjois-Tapiolan koulun opetuksen siirtämistä valmistellaan pois Pohjois-Tapiolan tiloista. Eri tilavaihtoehtoja selvitetään parhaillaan. Ratkaisu asiassa pyritään tekemään ennen joulua.

Sepon alakoulun osalta on ehdottoman selvää, että Pohjois-Tapiolan tilojen pitää olla terveet ja turvalliset, ennen kuin alakoululaiset sinne siirtyvät väistöön.  Mikäli näin ei ole, alakoululaisille täytyy osoittaa korvaavat tilat. Sepon koulun siirtoa lykätään hieman, jotta voidaan varmistua tilojen kunnosta. Kiitän yhteydenotoista ja samalla muistutan, että tilojen kunnosta vastaa Tilapalvelukeskus.

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »