Lautakunta päätti eilen kokouksessaan yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon, kertoimet ja hintakaton

Keskiviikko 21.10.2020 klo 6:21

Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteistä varhaiskasvatuspalvelua. Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sitoumusta suorittaa tietty sen ennalta määräämä rahamäärä palveluntuottajalle niiden kustannusten korvaamiseksi, joita palveluntuottajalle on aiheutunut asiakkaalle tuotetusta palvelusta. Palvelusetelin käyttäjällä on oikeus valita haluamansa kunnan hyväksymä palvelusetelipalveluntuottaja. Kunta on velvollinen suorittamaan hyväksymälleen yksityiselle palveluntuottajalle lapsikohtaista korvausta enintään palvelusetelin enimmäisarvoon saakka,

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle päiväkodissa tapahtuvan varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvoksi 870 euroa kuukaudessa lasta kohden.

 

Palveluseteliin liittyviksi kertoimiksi päätettiin esittää seuraavaa

 

  • lapsen iän mukainen kerroin
    •  3 vuotta täyttäneen lapsen kerroin on 1,00  
    • alle 3-vuotiaan lapsen kerroin on 1,45
  • lapsen varhaiskasvatuksen tarpeen mukainen kerroin
    • kokoaikaisen varhaiskasvatuksen kerroin on 1,00
    • osa-aikaisen varhaiskasvatuksen (enintään 25 h/viikko) kerroin on 0,60
    • esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen kerroin on 0,50

 

Lisäksi lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että varhaiskasvatuksen palvelusetelissä otetaan käyttöön hintakatto, joka on 40 euroa/kk.

Puheenjohtajan esitykset alle 3-vuotiaan lapsen kertoimesta 1,55 ja vähintään 70 euron hintakatosta hävisivät äänestyksessä. Kuitenkin esitykseni siitä, että lautakunnalle tuodaan toimenpide-esitys, jolla varmistetaan pienten yksityisten ja yhdistysten ylläpitämien päiväkotien toiminnan jatkuvuus, tuli hyväksytyksi.

Lisäksi lautakunta toivoo, että ennen palvelusetelin käyttöönottoa lautakunnalle tuodaan selvitys siitä, miten nykyisiä ostopalveluyksikköjä tuetaan palvelusetelimalliin siirtymisessä. Lautakunta toivoo erityisesti huomioitavan pienet yksiköt ja saavan selvityksen hallinnollisesta ynnä muusta vastaavasta tuesta siirtymävaiheessa.

Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen palveluseteli on käytössä elokuussa 2021. Koska palvelusetelin käyttöönotosta päättää valtuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä joulukuussa 2020.

Palvelusetelin enimmäisarvo tarkistetaan Espoon varhaiskasvatuksen palvelusetelisääntökirjan mukaisesti vähintään kahden vuoden välein elokuussa samaan aikaan kun kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun tulee valtakunnallisia muutoksia.

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuusto 19.10.20

Maanantai 19.10.2020

Haluan aloittaa kiitoksella. Kiitos neuvottelutuloksesta, jossa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ääni tuli kuulluksi. Valtuuston enemmistön tuki sille, ettei opetukseen kohdisteta leikkauksia, on merkittävä espoolainen arvovalinta.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta lausui yksimielisesti, että on tärkeää saada Espoon tuottavuus ja talous tasapainoon. Lautakunta kuitenkin painotti, ettei lasten ja nuorten palveluita tule heikentää vaan säästötoimet tulee hakea toimintoja uudelleen järjestelemällä, tilojen yhteiskäyttöä lisäämällä sekä naapurikuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistämällä.

Sen lisäksi, ettei opetukseen, avustajapalveluihin ja lukionkurssitarjontaan tule kohdistaa leikkauksia, lautakunta esitti huolensa leikkauksista, jotka kohdistuvat taiteen perusopetukseen. Tässä ajassa näiden palveluiden merkitys korostuu entisestään. Kun perheissä on taloudellisesti tiukkaa, harrastuskuluista joudutaan karsimaan. Minusta olisi lyhytnäköistä, jos Espoo päättää karsia näistä lasten ja nuorten ns. ennaltaehkäisevistä palveluista. Nämä palvelut siis maksavat itsensä takaisin.

Arvoisat valtuutetut, neuvottelusopimus pitää sisällään yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden kasvattamisen. Huomenna lautakunnan ylimääräisessä kokouksessa on käsiteltävänä varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvo, kertoimet ja hintakatto. Olen viime kokouksessa 7.10. esittänyt lautakunnan pohjaesitykseen muutoksia, jotka tulen toistamaan myös huomenna.

Alle 3-vuotiaiden kertoimeksi tulen esittämään 1,55 (1,45)

Palvelusetelin hintakatoksi tulen esittämään vähintään 70 euroa (nyt 40 e)

Lisäksi tulen toistamaan pyynnön, että lautakunnalle tuodaan toimenpide-esitys, jolla varmistetaan pienten yksityisten ja yhdistysten ylläpitämien päiväkotien toiminnan jatkuvuus.

Nämä esitykset olen tehnyt siitä syystä, koska katson ettei pohjaesitys tue valtuustosopimuksen tavoitetta kasvattaa yksityisen palvelun osuutta varhaiskasvatuksessa vaan on nähtävissä, että erityisesti pieniä toimijoita tulee kaatumaan talouden perustan mahdottomuuteen. Tämä huoli on noussut monen palveluntuottajan viestistä. Myös Espoon yrittäjät ovat esittäneet asiaan huolensa. Jos ja kun palvelusetelimalli otetaan käyttöön, sen tulee olla todellinen vaihtoehto kunnallisen varhaiskasvatuksen rinnalla. On myös tärkeää jatkossakin mahdollistaa lasten kotona hoitaminen mm. Espoo-lisän turvin. Säästöä syntyy, kun moni kallis kunnallinen päiväkoti jää rakentamatta.

Vaikuttavien säästötoimien aikaansaamiseksi, lautakunta edellyttää virkamiehistöltä vaihtoehtoisia esityksiä tuottavuuden parantamiseksi. Lisäksi pidämme tärkeänä, että sivistystoimi tiivistää entisestään yhteistyötä tilapalveluiden kanssa, jotta tilakustannukset saadaan nopeasti hallintaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Puhe - EKOAY:n yhteistyötapaaminen 3.10.

Lauantai 3.10.2020 - Marika Niemi


Hyvät ystävät,

Kiitos jälleen kutsusta perinteiseen koulutus- ja vaikuttajaseminaariin. Olen iloinen, että saitte järjestettyä tapaamisemme tässä poikkeuksellisessa ajassa.

Lupasin pitää puheenvuoron lautakunnan ajankohtaisista teemoista. Kuten, ehkä olette huomanneet, Espoossa on päästy neuvottelutulokseen kaupungin talouden tasapainottamisohjelmasta. Sopimuksen mukaan talouden tasapainoa haetaan viiden vuoden aikana hidastamalla käyttömenojen ja henkilöstömäärän kasvua, pienentämällä investointikustannuksia, kasvattamalla tuloja sekä myymällä kaupungin omistamia kiinteistöjä ja toimitiloja.

Käyttötaloutta tasapainotetaan 147 miljoonalla eurolla viiden vuoden aikana. Investointikustannuksia pienennetään vähintään 10 prosenttiyksiköllä investointiohjelman laajuutta ja laatua tarkistamalla ja asettamalla 250 miljoonan euron vuosikatto.

Ennen neuvottelutulosta, lautakunta antoi oman, yksimielisen lausuntonsa talousarvioon.

”Lautakunta pitää tärkeänä, että Espoon tuottavuutta ja talouden tasapainoa parannetaan suunnitelmallisesti tulevina vuosina. Lautakunta kuitenkin painottaa, ettei lasten ja nuorten palveluita tule heikentää vaan säästötoimet tulee hakea toimintoja uudelleen järjestelemällä, tilojen yhteiskäyttöä lisäämällä sekä naapurikuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistämällä.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta painottaa sitä, ettei opetukseen, avustajapalveluihin ja lukionkurssitarjontaan tule kohdistaa leikkauksia. Lautakunta myös edellyttää, että kolmiportaisen tuen piiriin kuuluvien oppilaiden tarvitsema tuki toteutuu tosiasiallisesti myös oppilaiden lähikouluissa, mikäli lähikouluperiaatetta vahvistetaan nykyisestä.

Lautakunta on myös huolissaan esitetyistä leikkauksista, jotka kohdistuvat taiteen perusopetukseen ja toivoo, ettei lasten ja nuorten taiteen perusopetuksesta leikata.

Tutkitaan mahdollisuus oman äidinkielen opetuksen järjestämiseen erilaisin menetelmin.

Lautakunta tukee monipuolisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Espoossa. Yksityisen palvelutuotannon osuutta vahvistetaan palvelusetelin käyttöönotolla sekä yksityisen hoidon tuella. Tämä vähentää kaupungin omaa investointitarvetta varhaiskasvatuksessa. Lautakunta pitää myös tärkeänä kotihoidontuen Espoo-lisän säilyttämistä.

Vaikuttavien säästötoimien aikaansaamiseksi, lautakunta edellyttää virkamiehistöltä vaihtoehtoisia esityksiä tuottavuuden parantamiseksi. Lisäksi lautakunta esittää, että sivistystoimi tiivistää entisestään yhteistyötä tilapalveluiden kanssa, jotta tilakustannukset saadaan nopeasti hallintaan.”

Voimme olla tyytyväisiä, sillä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ääni tuli jälleen kerran kuuluksi. Sillä valtuustoryhmien neuvottelun tuloksena syntyi enemmistön tuki sille, ettei opetukseen kohdisteta leikkauksia, vaikka oikeastaan kaikesta muusta joudutaan säästämään.

Olen erittäin iloinen siitä, että huomattavista taloudellisista paineista, Espoon linja on varmistaa laadukas opetus. Ymmärtänette, että tämä tavoite ei ole mikään itsestään selvyys. Espoo jatkaa kasvuaan ja on hyvin lapsiperhevaltainen kaupunki. Tänä syksynä kouluissa ja lukioissa on yli 1000 oppilasta ja opiskelijaa enemmän kuin vuosi sitten.

Sen lisäksi, että kaupungin kasvun myötä palveluiden tarve nousee, maamme hallituksen linjaukset mm. oppivelvollisuusiän ulottamisesta 18-vuotiaaksi, tulee nostamaan kustannuksia, mutta ei ratkaise niitä ongelmia, joista nuorten opintojen keskeytykset johtuvat. Nämäkin resurssit olisi viisaampaa käyttää oppimisen tukeen ja nuoren elämänhallinnan ohjaukseen.  

Suuri huoli myös kohdistuu suunnitellun sote- ja maakuntauudistuksen rahoitukseen. Jatkossa Espoo osallistuisi entistä merkittävämmällä panostuksella muun Suomen rahoittamiseen. Pelkäämme, etteivät rahat enää riitä velkojen maksuun, rakentamiseen, opetukseen tai kunnan peruspalveluihin. Jo tällä hetkellä Espoon kunnallisveron tuotosta menee vuosittain noin 168 miljoonaa euroa valtionosuuksien tasoitukseen. Sote-lakiehdotuksen laskukaavan mukaan Espoo menettäisi vuosittain noin 26 miljoonaa euroa eli 91 euroa asukasta kohden sellaisia tuloja, jotka eivät liity soteen. Merkittävin osa kohdistuu varhaiskasvatukseen ja opetukseen.

Samalla, kun taloudelta viedään pohja, näillä uudistuksilla heikennetään mahdollisuuksia järjestää palvelut asukaslähtöisesti. Esimerkiksi sote-esitysluonnoksessa oppilashuollon psykologit ja kuraattorit siirretään osaksi sote-organisaatiota. Me koulussa tiedämme, että toimivan oppilashuollon toteutuminen edellyttää, että psykologit ja kuraattorit työskentelevät mahdollisimman lähellä oppilaita ja opettajia, jotta ongelmiin on mahdollista tarttua heti.

Minusta suuntana pitäisi olla hallinnon karsiminen ja päätöksenteon madaltaminen kaikessa julkisen sektorin toiminnassa. On syntynyt liiaksi päätöksenteon portaita, jolloin järkevien ja asiakaslähtöisten ratkaisujen tekeminen on liian jäykkää, liian kaukana asiakkaasta. Minä luotan tekijöihin ja siihen asiantuntemukseen, jota asiakasrajapinnassa työtä tekevillä on. Olen lautakunnan puheenjohtajana peräänkuuluttanut sitä, että kaikessa opetukseen, oppilastyöhön ja koulujen muutoksiin liittyvissä suunnitelmissa, koulujen rehtoreiden ja opettajien tulee olla tiiviinä osana kehittämistyötä. Minusta johdon tehtävä on tukea parhaalla mahdollisella tavalla sitä työtä, jota tehdään asiakkaidemme hyväksi. Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa siis lastemme ja nuortemme parhaaksi.

Espoossa, kuten muissakin isoissa kaupungeissa on tilanne, jossa palvelutarpeen ohella investointipaineet kasvavat, mutta valtiovallan päätökset heikentävät taloudellista pohjaa ja siten myös kykyä investoida riittävästi koulu- ja varhaiskasvatuksen tiloihin.

Sivistystoimi tiiviissä yhteistyössä Tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa on työstänyt esitystä toimitilainvestoinneiksi vuosille 2021-2030. Investointiesitystä hankkeiden ajoitukseksi valmistellaan mm. kaupungin virallisen väestöennusteen perusteella laadittavien asiakasennusteiden ja Tilapalvelut-liikelaitoksen raportoimien peruskorjausten kiireellisyyden perusteella. Hankkeiden ajoitukseen ja laajuuteen vaikuttaa myös investointikatto ja kaupungin kiristyvä taloustilanne. Lausunnossa investointiohjelmaksi, lautakunta esitti huolensa liittyen usean koulun peruskorjauksen siirtämisestä myöhemmäksi.

Yhä tarkemmin tulee arvioida vanhojen tilojen peruskorjauksia ja laajennuksia sekä tilojen käyttötarkoituksen muutoksia. On myös arvioitava mistä tiloista on järkevää luopua kokonaan. Espoossa on toiminnallisesti epätarkoituksenmukaisia, huonokuntoisia tai toiminnan tuottavuutta heikentäviä toimitiloja. Investointitarkastelussa pyritään varmistamaan tarvittavat peruskoulu- ja varhaiskasvatuspaikat lasten ja oppilaiden asuinalueilla sekä terveellinen sisäilma.

Perusopetusta ja varhaiskasvatusta sekä muuta sivistystoimen toimintaa pyritään keskittämään monitoimitaloihin. Kalajärven oppimiskeskus ja Leppävaaran Monikko ovat esimerkkejä investointikustannuksia merkittävästi alentavista hankkeista, joissa yksi rakennushanke korvaa useita erillisiä rakennushankkeita. Myös Espoonlahteen on suunnitteilla päiväkoti, jossa ruotsinkielinen ja suomenkielinen varhaiskasvatus toimivat saman katon alla.

Olen hieman pettynyt siihen, että vasta nyt on herätty tilankäytön järkeistämiseen. Niin kauan kuin muistan (ja se on luottamushenkilöurani osalta hyvin kauan), on asia ollut tapetilla. On traagista, että vasta sitten, kun olemme todellisessa suossa alkaa syntymään luovia ideoita pinnalla pysymiseen.

Minusta on tärkeää, että kaupungin talous saadaan tasapainoon eikä tuleville sukupolville jätetä kohtuutonta velkataakkaa. Tiedostan sen, että osa valtuutetuista on halukas korottamaan kuntaveroa. Ainaisella verojen korottamisella ei näitä ongelmia ratkaista, enkä oikein näe järkevänä tässä muutenkin korkean verotuksen maassa enempää kurjistaa ihmisten kykyä selvitä omasta taloudesta, joka monessa perheessä on muutoinkin tiukka.

Hyvät ystävät, lopuksi haluan kuitenkin todeta, että epävarmassa maailmantilanteessa on tärkeää nähdä valoisaan tulevaisuuteen. Suomen tulevaisuus rakentuu vahvan osaamisen, luovuuden ja ahkeruuden perustalle.

Kommentoi kirjoitusta.

Ovalan käsitteli vuoden 2021 talousarviota

Keskiviikko 16.9.2020

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta teki vuoden 2021 talousarviota koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten.

Lautakunta pitää tärkeänä, että Espoon tuottavuutta ja talouden tasapainoa parannetaan suunnitelmallisesti tulevina vuosina. Lautakunta kuitenkin painottaa, ettei lasten ja nuorten palveluita tule heikentää, vaan säästötoimet tulee hakea toimintoja uudelleen järjestelemällä, tilojen yhteiskäyttöä lisäämällä sekä naapurikuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistämällä.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta painottaa sitä, ettei opetukseen, avustajapalveluihin ja lukion kurssitarjontaan tule kohdistaa leikkauksia. Lautakunta myös edellyttää, että kolmiportaisen tuen piiriin kuuluvien oppilaiden tarvitsema tuki toteutuu tosiasiallisesti myös oppilaiden lähikouluissa, mikäli lähikouluperiaatetta vahvistetaan nykyisestä.

Lautakunta on myös huolissaan esitetyistä leikkauksista, jotka kohdistuvat taiteen perusopetukseen ja toivoo, ettei lasten ja nuorten taiteen perusopetuksesta leikata.

Tutkitaan mahdollisuus oman äidinkielen opetuksen järjestämiseen erilaisin menetelmin.

Lautakunta tukee monipuolisen varhaiskasvatuksen toteuttamista Espoossa. Yksityisen palvelutuotannon osuutta vahvistetaan palvelusetelin käyttöönotolla sekä yksityisen hoidon tuella. Tämä vähentää kaupungin omaa investointitarvetta varhaiskasvatuksessa. Lautakunta pitää myös tärkeänä kotihoidontuen Espoo-lisän säilyttämistä.

Vaikuttavien säästötoimien aikaansaamiseksi, lautakunta edellyttää virkamiehistöltä vaihtoehtoisia esityksiä tuottavuuden parantamiseksi. Lisäksi lautakunta esittää, että sivistystoimi tiivistää entisestään yhteistyötä tilapalveluiden kanssa, jotta tilakustannukset saadaan nopeasti hallintaan.

Lisäksi lautakunta antoi osaltaan lausunnon Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2021-2030.

Lukioiden opiskelijamäärän arvioidaan kasvavan noin 1200 opiskelijalla vuoteen 2025 mennessä ja vuoteen 2029 mennessä määrä kasvaa noin 400 opiskelijalla lisää. Tästä syystä investointiohjelman on tuotettava lisää lukiopaikkoja kasvavaan paikkatarpeeseen.

Investointiesityksessä ei ole riittävästi huomioitu läntisen Espoon tulevien vuosien kasvavaa palvelutarvetta. Lautakunta edellyttää, että investointiohjelmaan lisätään suunnitelmavaraus Kiviruukin lukiolle ja tilapalveluiden kanssa etsitään tontti Kiviruukin alueelta.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta edellyttää, että Leppävaaran lukion pysyvien tilojen sisällyttämistä investointisuunnitelmaan tarkastellaan investointikauden aikana uudelleen huomioiden asianmukaisesti Leppävaaran urheilukeskuksen toimintojen kehittymisen, alueen kaavoituksen edistymisen ja urheilulukiohankeen.

Lautakunta esittää lisäksi huolensa siitä, että usean koulun peruskorjauksia ollaan siirtämässä myöhemmäksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Esitetty sote-uudistus heikentää espoolaisten palveluita

Maanantai 14.9.2020

Esitetty sote-esitys on huolestuttava ja heikentää jo nykyiselläänkin Uudenmaan haasteellista taloudellista asemaa. Uusi rahoitusmalli ja siihen liittyvä tasausjärjestelmä johtaa merkittävään tulonsiirtoon Uudeltamaalta muualle Suomeen. Kun uusi rahoitusmalli on tullut täysmääräisesti voimaan, on varovainen arvio rahoituksen supistumisesta koko Uudenmaan soten osalta n. 400 M€ vuodessa, mikä HUSin osalta tulee tarkoittamaan yhteensä yli 100 milj. euroa vuodessa. Jos 100 milj. muutetaan henkilötyövuosiksi, tarkoittaisi se HUSissa noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistarvetta, kun henkilötyövuoden keskimääräinen hinta on noin 65 t €.

Tänään HUS:n hallitus käsitteli omaa lausuntoaan ja totesi, että maan hallituksen esitysluonnoksessa on useita sellaisia tekijöitä, jotka olennaisesti vaarantavat esitettyjen tavoitteiden toteutumisen eikä palvelujärjestelmä kykenisi tarjoamaan väestölle riittäviä terveyspalveluja. Rahoitusperusteita on siis muutettava merkittävästi.

Opettajana ja opetuslautakunnan puheenjohtajana katson, että toimivan oppilashuollon toteutuminen edellyttää, että psykologit, kuraattorit ja koko oppilashuolto työskentelee mahdollisimman lähellä oppilaita ja opettajia.

Kynnystä tulisi entisestään madaltaa, ei viedä yhä kauemmaksi lasten ja nuorten arkiympäristöstä. Nykyisen oppilashuollon merkitys ennaltaehkäisevänä työnä on erittäin vaikuttavaa. Ongelmiin tarttuminen silloin kun ne ovat ajankohtaisia, on mahdollista silloin kun henkilökunta on tuttua ja sijaitsee lapsen ja nuoren tutussa toimintaympäristössä.

Esitysluonnoksessa oppilashuollon psykologit ja kuraattorit siirretään osaksi sote-organisaatiota. Pidän tärkeänä, että opiskeluhuollon palvelut tulee olla lähellä asiakasta ja integroituneena koulun toimintaan tiiviisti.

Kommentoi kirjoitusta.

Taiteen talo valtuustoaloite syksyn ensimmäisessä valtuustossa

Maanantai 17.8.2020

Maanantain valtuuston kokous venyi myöhälle yöhön. Keskustelua herätti erityisesti Marika Niemen, Anitra Ahtolan ja Jaana Jalosen valtuustoaloite, koskien Taiteen talo – hanketta Espoonlahteen.

 

Ennen valtuuston kokousta, kaupunginjohtaja Mäkelä antoi tilannekatsauksen liittyen covid-19 tilanteesta. Kaupungilla on tiukka turvallisuusohjeistus. Suosituksena on, että kaikki kokoukset pidetään etäkokouksina.

Valtuusto hyväksyi Niittykumpu I asemakaavamuutoksen, jolla tiivistetään asuinrakentamista metroaseman läheisyydessä. Lisäksi hyväksyi Matinkylän lukion uudisrakennuksen hankesuunnitelman liikuntahallin laajennuksin. Näin kokonaiskustannukseksi muodostui 41,49 milj. euroa.

Valtuusto myös käsitteli liudan valtuustokysymyksiä ja aloitteita, joihin Kokoomus sai lisättyä toivomuksia. Valtuusto hyväksyi muun muassa Ulla Palomäen toivomuksen, koskien kaupunkilaisten mahdollisuuksia harrastaa tennistä.

Erityisesti aloite Taiteen talosta herätti tunteita. Espoonlahden suuralue on Espoon kasvavin alue ja portti läntiselle Uudellemaalle. Mielestämme Espoonlahden keskeistä sijaintia tulee kehittää siten, että palveluverkko kattaa edes osan siitä kysynnästä, jota alueen voimakas kasvu edellyttää.

Ajankohta on reagoida juuri nyt, sillä kaavoituksessa tehdään y-tonttivarauksia myös kulttuuripalveluille. Tällä hetkellä Espoonlahdessa on useita osayleiskaavoja, jotka ovat päivittymässä voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mukaiseksi. Metron myötä täydennysrakentaminen jatkuu ja laajenee Kauklahteen ja Finnooseen mentäessä. Koko Saunalahti, Kurttila ja Vanttila ovat vailla riittäviä palveluita, Soukasta ja Suvisaaristosta puhumattakaan.

Merelliseen Espoonlahteen sopii loistavasti eri toimijoita yhdistävä Taiteen talo, joka palvelee niin lapsia kuin vanhuksia, eri alan taiteilijoita ja taiteen harrastajia, oppilaitoksia ja yrityksiä.

Pitkän väännön jälkeen valtuusto lopulta hyväksyi enemmistön äänin allekirjoittaneen toivomuksen, että Taiteen talon valmistelua jatketaan ja talolle etsitään sopivia sijaintivaihtoehtoja Espoonlahden suuralueelta

Marika Niemi

Kommentoi kirjoitusta.

Poikkeusaika vaatii poikkeuksellisia tekoja

Torstai 2.4.2020

Nimimerkillä Ope (LV28.-29.3) kirjoitti opettajan huolesta ja vetosi huoltajiin, etteivät he laittaisi lastaan kouluun, mikäli ei ole aivan pakko. Tätä toivon myös itse.

Hallitus linjasi, että Suomen koulut siirtyvät 18.maaliskuuta lähtien etäopetukseen. Poikkeuksena lapset, joiden vanhemmat työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. 20.maaliskuuta hallitus muutti linjaustaan, että sittenkin kaikki 1.-3.-luokkaiset saavat osallistua lähiopetukseen, vaikka suositus onkin pitää lapset kotona.  On totta, että vanhemmilla on haasteita huolehtia jälkikasvun oppimisesta ja läksyjen seuraamisesta oman etätyönsä ohella. Suomi on nyt kuitenkin tilanteessa, jota emme osanneet odottaa edes pahimmissa skenaarioissa. Vaikka espoolaisissa kouluissa on jo pitkään rakennettu uudenlaisia digitaalisia tapoja toteuttaa opetusta ja merkittävä osa opettajista kehittänyt verkkopedagogiikkaa lähiopetuksen tueksi, tilanne on kuitenkin uusi ja yllättävä.

Mielestäni espoolaisissa kouluissa on reagoitu hienosti vallitsevaan tilanteeseen. Haluan omalta osaltani kiittää ja tukea koulujen henkilökuntaa siitä luovuudesta ja joustavuudesta, mitä vaikea tilanne edellyttää. Kiitos myös vanhemmille, että ymmärrätte ja tuette, koska mikään ei ole tärkeämpää kuin pitää lapset turvassa ja terveinä sekä huolehtia siitä, että kouluarki jatkuu poikkeusoloista huolimatta.

Tämä ajanjakso toivottavasti jää mieleemme hetkenä, jolloin sopeuduimme, opimme, tuimme toisiamme ja lopulta totesimme, että siitäkin selvittiin yhteistyöllä. Mutta tällä hetkellä poikkeusaika vaatii poikkeuksellisia tekoja.

Marika Niemi

Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj.

(LV 1.4.20)

Kommentoi kirjoitusta.

Kaikki luottamus ammattilaisiin

Keskiviikko 18.3.2020 klo 7:54

Suomi on siirtynyt poikkeustilaan, joka edellyttää poikkeuksellisia toimia jokaiselta suomalaiselta. Jotta korona-virukselle tarjotaan mahdollisimman vähän tilaisuuksia siirtyä ihmisestä toiseen, on välttämätöntä rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä. Yli 10 hengen julkiset kokoontumiset on kielletty ja tästä kiellosta on pidettävä kiinni. Etätöitä tehdään niissä tehtävissä, joissa se suinkin on mahdollista.

Suomen koulut ovat siirtyneet tästä päivästä lähtien etäopetukseen. Hallitus on linjannut: ”Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1.–3. luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin”. Yhteinen etu on, että riskit viruksen laajenemiselle minimoidaan ja vältetään terveydenhuollon ylikuormittuminen.

Nyt jos koskaan tarvitaan joustavuutta meiltä jokaiselta. Johdolta ja työnantajilta vaaditaan luottamusta ja –tekijöiltä moraalia, riippumatta siitä mistä käsin työ tehdään. Tällaisina aikoina punnitaan organisaatiokulttuurin vahvuus, luovuus ja arvot.

Yhdessä tekemällä tästäkin kriisistä Suomi selviää!

Marika Niemi

Espoon opetus- ja
varhaiskasvatuslautakunnan pj.


 

Kommentoi kirjoitusta.

Mihin katosi ammattiylpeys perustyötä kohtaan?

Lauantai 14.3.2020 klo 10:07

Suomi on tilanteessa, jossa osaavista ammattilaisista on huutava pula. Arvostuksen puute perustyötä kohtaan näkyy siinä, ettei löydy hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Ammatilliseen koulutukseen kohdistetut säästöt ja keskenjääneet uudistukset ovat heikentäneet koulutuksen vetovoimaa ja osaltaan edesauttavat negatiivista kehitystä. Ilmiö heijastuu myös heikkenevänä talouskasvuna.

Työ on tärkeä osa elämäämme. Työn tekeminen tuo leivän pöytään, mutta ilman merkityksellisyyttä, työ on kuin ontto puu - kuori vailla sisältöä. Harva haluaa ammattiin, jossa joutuu tinkimään ammattiylpeydestään.

Koulutuksella ei ainoastaan tule varmistaa alalle oikeuttavaa tutkintoa vaan myös rakentaa pohja ammattiylpeydelle. Ammatillinen koulutus tarvitsee konkreettisen ja realistisen tuen, jolla varmistetaan opiskelijoiden riittävä osaaminen ja valmiudet työelämään. Toimenpiteet tulisi aloittaa heti, koska vaikutukset näkyvät viiveellä.

Suomi ikääntyy nopeasti. Samanaikaisesti syntyvyys on ollut pitkään laskussa. Vähenevää työllisten määrää on suunniteltu paikattavan maahanmuuton lisäyksellä. On kuitenkin muistettava, että Suomeen tullaan erilaisilla motiiveilla ja vain harva on suoraan työelämään siirtyvä ammattilainen. Jo kielen ja kulttuurin oppiminen vie aikansa. Ulkomailta saapuva työvoima on toki tervetullutta, mutta samalla tulee varmistaa, että tulijoilla on riittävä koulutus ja osaaminen alalle. Lisäksi on pyrittävä hillitsemään osaamisvuotoa ulkomaille.

Mitä siis tulisi tehdä? Tulisi rakentaa houkuttelevat työmarkkinat, joissa ahkeruudesta palkitaan. Tulisi lisätä työn arvostusta ja kannustaa vastuunottamiseen. Tulisi rakentaa työkulttuuri, jossa jokainen voi tuntea ammattiylpeyttä alalla kuin alalla. Valtiovallan tulisi ohjata ammatillisen koulutuksen muutosta kannustaen, ei jäykistäen. Koulutuksen järjestäjien tulisi ennen kaikkea keskittyä perustehtävään, eli varmistaa riittävä opetuksen määrä ja laatu, jotta ammattiin valmistuva voi olla ylpeä tutkinnostaan ja haluaa hakeutua juuri kyseiselle alalle.

(HS 14.3.2020)

Kommentoi kirjoitusta.

Jorvin apteekki on avannut ovensa

Maanantai 24.2.2020 klo 19:40

Tänään oli ilo ja kunnia olla leikkaamassa Jorvin apteekin avausnauhaa. Kun saimme tiedon, että Jorvin apteekki viimein avaa ovensa ja apteekkiin on löytynyt apteekkari, olin huojentunut.

Avajaiskutsussa minulta toivottiin puheenvuoroa. Olemme yhdessä valtuutettu Leena Luhtasen kanssa ajaneet Jorviin apteekkia. Ajatus apteekista Jorvin alueelle sai alkunsa alkuvuodesta 2016, kun minua pyydettiin kirjoittamaan puheenvuoro Hus:n hallituksen jäsenenä Husariin. Päätin kirjoittaa teemalla ”Lisää palvelua sairaala-alueelle” seuraavasti:

”Kun Jorvin sairaalan uusi päivystysrakennus aukaisi ovensa, muistui mieleeni joulunaika noin parikymmentä vuotta sitten. Korvatulehdusta potevan pienen poikani kanssa odotin lääkärille pääsyä.  Kolkossa odotustilassa, muovituolilla itkevä lapsi sylissä vierähti tunti, jos toinenkin. Lähtö lääkäriin oli käynyt nopeasti, enkä tullut ajatelleeksi, että nälkä pääsisi yllättämään sekä lapsen että äidin. Harmitti, etten ymmärtänyt ottaa evästä mukaan. Päätä alkoi jyskyttää, eikä särkylääkettäkään löytynyt käsilaukun pohjalta. Kun lääkäri viimein oli tutkinut pojan ja määrännyt lääkkeet, matka jatkui Mannerheimintielle Yliopiston Apteekkiin. Pääkaupunkiseudun ainoa apteekki, joka oli auki yöaikaan!

Tammikuun lopussa Jorvin aikuisten ja lasten päivystykset siirtyivät viihtyisämpiin, turvallisempiin ja suurempiin tiloihin. Jorvin peruskorjaus jatkuu ja lisäksi naapuriin nousee uusi Espoon sairaala tämän vuoden loppupuolella. Jotain on kuitenkin jäänyt uupumaan, edelleenkään ei Jorvinmäellä ole apteekkia.

Sairaala-alueiden suunnittelussa tulisi jo lähtökohtaisesti huomioida kokonaisvaltaisemmin asiakkaiden tarpeet. Potilaiden, heidän läheisten kuin henkilöstökin viihtyvyyttä lisää, jos läheltä löytyy pieni apteekki, kauppa, kahvila ja vaikkapa kauneushoitola sekä parturi-kampaamo. Sairaalassa harva vierailee mielellään, eikö olisi hienoa tehdä kokemuksesta mahdollisimman miellyttävä?”

Tuolloin vuonna 2016 istuimme molemmat Leenan kanssa sekä Espoon valtuustossa että Hus:n hallituksessa. Käsittelimme Hus:n hallituksen kokouksessa Jorvin peruskorjaushanketta, jonka aikana sujautin toisella puolella pöytää istuvalle Leenalle kysymyksen ”Lähdetäänkö ajamaan Jorviin apteekkia?”. Jätimme aloitteet Jorviin sijoitettavasta apteekista sekä Hus:n hallituksessa, että Espoon kaupunginvaltuustossa. Kyllä kannatti. Perusturvajohtaja Juha Metso ryhtyi toimeen ja teki valtavan työn, että apteekki saatiin.

Sydämelliset onnen toivotukset uudelle apteekille ja apteekkari Anssi Pulkkiselle!

Kommentoi kirjoitusta.

Pohjois-Tapiolan koulu

Perjantai 13.12.2019

Vuoden viimeinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokous pidettiin poikkeuksellisesti Pohjois-Tapiolan koulussa, koska koulutilojen kunto on herättänyt huolta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana päätin marraskuun kokouksen yhteydessä, että pidämme koulun tiloissa vuoden viimeisen lautakunnankokouksen ja sitä edeltävän keskustelutilaisuuden, johon kutsutaan myös tila-ja asuntojaoston jäsenet sekä ala- ja yläkoulun rehtorit.

Alustavan päätöksen mukaan sekä alakoulu että yläkoulu toimivat Pohjois-Tapiolan koulun tiloissa syksyyn 2022 saakka, jolloin Pohjois-Tapiolan uusi koulurakennus valmistuu. Kuitenkin aluehallintovirasto (AVI) 5.12.2019 päivätyssä tarkastuskertomuksessaan on todennut, ettei oppilasmäärän kasvattamista Pohjois-Tapiolan koulun kiinteistössä voida suositella. Näin ollen sivistystoimi ja tilapalvelut ovat käynnistäneet yhdessä valmistelun, jolla tähdätään siihen, ettei oppilasmäärä kiinteistössä kasvaisi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Pohjois-Tapiolan koulun opetuksen siirtämistä valmistellaan pois Pohjois-Tapiolan tiloista. Eri tilavaihtoehtoja selvitetään parhaillaan. Ratkaisu asiassa pyritään tekemään ennen joulua.

Sepon alakoulun osalta on ehdottoman selvää, että Pohjois-Tapiolan tilojen pitää olla terveet ja turvalliset, ennen kuin alakoululaiset sinne siirtyvät väistöön.  Mikäli näin ei ole, alakoululaisille täytyy osoittaa korvaavat tilat. Sepon koulun siirtoa lykätään hieman, jotta voidaan varmistua tilojen kunnosta. Kiitän yhteydenotoista ja samalla muistutan, että tilojen kunnosta vastaa Tilapalvelukeskus.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvinvoivat lapset ja nuoret varmistavat hyvinvoivan tulevaisuuden

Torstai 5.12.2019 klo 8:04

Haluan kiittää budjettineuvottelutulosta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta tuli kuulluksi. Olisi ollut lyhytnäköistä kohdistaa leikkauksia palveluihin, jotka suoraan tai välillisesti heikentävät koulutuksen tasoa. Laadukas varhaiskasvatus puolestaan antaa hyvät eväät oppimiseen ja kasvuun.

Jokainen lapsi on yksilö ja jokaisen perheen tilanne on erilainen. On tärkeää varmistaa se, että perheillä on vaihtoehtoja valita palvelut vastaamaan perheen omia tarpeita. Näin ollen kotihoidontuen Espoo-lisä, yksityisenhoidontuki ja näillä näkymin elokuussa 2021 käyttöön otettava palveluseteli ovat tärkeitä osia palvelupaletissa.

Kasvavan kaupungin investointitarve on kova. Siitä syystä on tärkeää löytää tilaratkaisuja, jotka mahdollistavat monipuolisen palvelutarjonnan. Uudessa lukiolaissa lukioita velvoitetaan tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Espoossa onkin haettu aktiivisesti mahdollisuuksia toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyölle esimerkiksi Otaniemessä ja Leppävaaran lukion väistötilojen osalta. Näin tulee toimia jatkossakin. Siitä syystä kirjaus siitä, että arvioidaan lukion sijoittamista osaksi Kiviruukin tulevaa koulutuskeskittymään, on erittäin tärkeä. Kivenlahteenhan suunnitellaan koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan bio- ja kiertotalouden Cleantech Garden hanketta.

Palveluketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Yhteisin varoin tuotetuissa tehtävissä ei ole varaa heikkoihin lenkkeihin eikä rikkinäisiin palveluketjuihin, ei etenkään näin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Moni uudistus, jota on tehty erityisesti valtiovallan taholta, ei pohjaa riittävään ymmärrykseen ruohonjuuritason perustehtävästä. Esimerkiksi suuri osa valtion rahoituksesta koulutukseen pohjaa edelleen hankerahoitukseen ei perusrahoituspohjan vahvistamiseen. Hankehumppa jatkuu eikä ainakaan vähennä hallinnollisen työn osuutta.

Investointiohjelmaa käsitellessä, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti erittäin ongelmallisena sitä, että opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden tarpeen arvioinnin pohjalla käytetään 10 vuoden väestöennustetta, joka ei huomioi laajojen kaava-alueiden toteutumista. Näin ollen Suur-Kauklahden ja Suur-Espoonlahden alueet palvelut on mitoitettu lähtökohtaisesti riittämättömiksi ja tilat liian pieniksi väestömäärään ja asuntokantaan nähden. Investointien ajoitus tulee jatkossa olla entistä ennakoivampaa niiden alueiden osalta, joissa on useita kaavoja samanaikaisesti vireillä.

Iloitsen siitä, että yhteistyö sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö oppilashuollon palveluiden osalta on tiivistynyt. Tästä osoituksena esimerkiksi Hansakallion koulun malli. Myös yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa on entistä moninaisempaa.

Hyvinvoivat lapset ja nuoret varmistavat hyvinvoivan tulevaisuuden. 

Jätin seuraavan sisältöisen toivomuksen:

Investointien ajoitus tulee olla entistä ennakoivampaa niiden alueiden osalta, joissa on useita kaavoja samanaikaisesti vireillä. Valtuusto toivoo, että palvelujen järjestämiseen ja niiden toteutuksen ajoitukseen kiinnitetään paremmin huomiota.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää kesää!

Keskiviikko 12.6.2019 klo 23:19

Illan lautakunnan kokous oli kevään viimeinen. Kesäloma Espoon luottamustehtävistä on edessä. Jottei aivan lomailuksi mene, lupauduin Mainingin koulun rehtorin esittämään haasteeseen…ExtremeRun 14.9. Ilman treenausta jää juoksu juoksematta.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi varhaiskasvatussuunnitelman, joka on tarkoitus ottaa käyttöön 1.8.2019 alkaen. Varhaiskasvatuksen arjessa on sen mukaan olennaista oppimisen riemu ja toiminnan perustana ovat kannustaminen, kokeileminen ja osallistaminen.

Hanke uuden yhtenäisen peruskoulun rakentamiseksi Pohjois-Tapiolaan etenee. Hanke on mukana ns. PPP-mallissa (Public-Private-Partnership), jossa on mukana viiden koulun ja neljän päiväkodin rakentaminen Espooseen. Sepon koulun opetus järjestetään Pohjois-Tapiolassa Kivimiehen koulun tiloissa ja Otaniemen lukion tiloissa alkaen 1.1.2020 kunnes Pohjois-Tapiolan uusi peruskoulu valmistuu. Kivimiehen koulun tiloja käytetään opetukseen jo 1.8.2019 lukien. Pohjois-Tapiolan koulun sisäilman laatua seurataan tiheästi ja jos ilmanlaatu heikkenee, siihen reagoidaan heti. Lautakunta pitää tärkeänä, että vanhempia tiedotetaan tehdyistä korjauksista.

Lisäksi lautakunta antoi lausunnon, jossa se suhtautuu Espoon kristillisen koulun- ja päiväkotihankkeeseen myönteisesti. Suomenkielisellä opetuksella on Matinkylä-Olarin alueella tarvetta kannatusyhdistyksen tarjoamiin vuokratiloihin sekä väistötilana että kasvavan oppilasmäärän perusteella.

Vaalikevään jälkeen on aika jäädä odottamaan uuden hallituksen linjausten toimeenpanoa. Mielenkiintoiset ajat edessä... AHyvaa_kesaa.jpgurinkoista kesää!

Kommentoi kirjoitusta.

10-vuotias Vanttilan koulu

Tiistai 28.5.2019 klo 20:16

Hyvät Ystävät

 Kymmenen vuotta on vierinyt siitä, kun sain olla vieraana Vanttilan koulun harjannostajaisissa. Tuolloin erityisesti tilojen avaruus, liikunnan mahdollisuudet ja pyöreän seinän arkkitehtuuri ihastuttivat vieraita. Muistan itse hieman epäröineeni seinän kaarevaa muotoa ja erityisesti sen hintalappua. Muotoa perusteltiin rakennuksen energiatehokkuuden ja kompaktiuden näkökulmasta. En osaa sanoa, onko se seinän kaarevan muodon ansiota, että koulun sähkön kulutus on alhainen, mutta myönnettävä on, että tuohan tämä yksityiskohta rakennuksen arkkitehtuuriin pehmeyttä ja persoonallisuutta. Vanttilan koulun suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena oli siis rakennuksen energiatehokkuus ja elinkaariedullisuus. Hyvä tiiveys varmistettiin lävistysten ja liitosten huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella. Vaipan lämmöneristyskertoimien 30 % parannuksen vaikutuksesta rakennuksen lämmitysenergiankulutus aleni noin 10%. Lisäksi arkkitehti Olli-Pekka Jokela suunnitteli tilat monikäyttöisiksi ja joustaviksi siten että eri-ikäiset oppilaat voivat käyttää tiloja. Tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys ovatkin mielestäni tärkeitä lähtökohtia julkisen rakentamisen suunnittelussa.

 Koulun sijainti Vanttilassa, kylän sisääntulossa on kuin portti suojaisaan ja harmoniseen kyläidylliin. Ei uskoisi, että olemme maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, metropolialueella. Vanttilasta on kehittynyt vuosien saatossa suosittu pientaloalue. Mikä voisikaan olla parempi paikka kasvattaa lapsia? Täällä luonto ja historia ovat vahvasti läsnä. Fantsby on Kauklahteen kuulunut, ruotsalaisten asuttama kylä, johon on 1500-luvulla kuulunut seitsemän taloa. Kylännimi pohjautuu talonnimeen Fanns, jonka taustalla taas on talon isännän lisänimi Fant. Sittemmin nimi Fantsby on saanut rinnalleen suomenkielisen mukaelman Vanttila. Nimipari vahvistettiin kylännimeksi vuonna 1965 ja se on käytössä myös kaupunginosan nimenä.

Edesmennyt Espoon nimistösuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso halusi, että tuoreena kuntavaikuttajana perehdyn kotiseutuni historiaan. Marja asui naapurissani Kattilalaaksossa ja mielellään kertoi tarinoita asuinalueemme historiasta. Kun sain kutsun tulla puhumaan tähän juhlatilaisuuteen, muistin Marjan minulle 1990-luvulla antamat Minä espoolainen ala-ja yläasteen kotiseutukirjat vuodelta 1986. Tuolloin kotiseutuoppi oli siis opetussuunnitelmassa oppiaineena. Olisi hyvä, että tänäkin päivänä lapset tuntisivat ehkä paremmin oman kotiseutunsa, juuret ja asuinalueensa historian. Arvostus asuinaluetta kohtaan kasvaa, kun tietää miten ihmiset aikojen saatossa ovat pala palalta sitä rakentaneet.

Minusta on tärkeää, että kun uusia rakennuksia toteutetaan, ei unohdeta alueen luonnetta ja historiaa. Reilu kymmenen vuotta sitten myös Vanttilan koulu haluttiin liittää joiltain elementein alueen historiaan. Nostettiin esiin mm. mahdollisuus hyödyntää vanhoja tiiliä ja vanhaa lasia tunnelmaa luomaan. Lasia ja tiiltä tähän rakennukseen on käytetty runsaastikin, mutta ne taitavat olla uutta tuotantoa. Lasi nostettiin siitä syystä, että Vanttilassahan sijaitsi Kauklahden vanha lasiteollisuus. Insinööri Claes Norstedt perusti 1923 Kauklahteen lasitehtaan, joka vähän myöhemmin yhdistettiin Riihimäen lasi oy:hyn. Tehdas toimi vuoteen 1952 ja tuotti erityisesti valaistuslasia, mutta myös talous- ja apteekkilasia. Tiili puolestaan muistuttaa meitä Stensvikin tiilitehtaasta. Nykyiseen Kivenlahteen perustettiin 1861 tiilitehdas. Hyvän laatunsa vuoksi Stensvikin tiilet olivat kysyttyä tavaraa Helsingissä. Useat Katajanokan punatiilitaloista ja muun muassa Uspenskin katedraali on muurattu Stensvikin tiilistä. Nämä edellä mainitut tehtaat ovat olleet merkityksellisiä vetureita Espoon teollistumisen ja vaurastumisen kannalta. Tämä seutu tunnetaan myös espoolaisen kuvataideopetuksen kehtona ja taidekäsityön tekijöistä.

Espoo irrottautui Kirkkonummen alaisuudesta omaksi pitäjäkseen keskiajalla, 1400-luvulla. Maalaiskunnasta tuli kauppala 1963. Kaupunki Espoo on ollut vuodesta 1972. Nykyään maamme toiseksi suurimpana kaupunkina, olemme tärkeä osa pääkaupunkiseutua. Läntisen Espoon merkitys tulee jatkossa kasvamaan, kun Länsimetro tuo alueelle yli 70 000 uutta asukasta, lisää palveluita, työpaikkoja ja korkean teknologian yrityksiä. Kun 1900-luvun alussa höyrylaiva S/S Regina kuljetti matkustajia Helsingistä Espoonlahden pohjukkaan, muutaman vuoden kuluttua metro kiidättää ihmisiä muutamassa kymmenessä minuutissa Helsingin keskustaan. Tosin raiteethan täällä ovat jo entuudestaan. Kiitos kunnanisien, jotka kiirehtivät esittämään valtiopäiville, että Turun ja Helsingin välinen rata kulkisi Bembölen ja Kauklahden kylien halki. Junamatka Espoosta Helsinkiin kesti lähes tunnin.

Koulun sijaintia aikoinaan perusteltiin mahdollisuuksien kouluympäristöllä ja mahdollisuuksia tämä ympäristö totisesti tarjoaa. Jo pelkästään ympäristön elementit luovat hyvät edellytykset kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden vahvistamiseen, tutkivaan oppimiseen ja ympäristövastuuseen. Koulurakennus puolestaan toimii innostavana oppimisympäristönä, joka on avoin, joustava ja muunneltava kokonaisuus. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö alkuperäiset tavoitteet eli hyvät edellytykset teknologiseen ja ekologiseen kasvatukseen ja opetukseen toteutuisi.

Vaikka rakennus on hieno ja ympäristö mitä inspiroivin, kuitenkin itse sisältö on tärkeintä – oppilaat, opettajat ja koulun muu henkilökunta, vanhemmat, koulun johto – Te luotte kouluun hengen. Kävin lukaisemassa Vanttilan koulun opetussuunnitelmaa ja erityisesti ilahduin siitä, kuinka tiiviisti Vanttilan koulussa oppilaat ja huoltajat ovat mukana toimintakulttuurin kehittämisessä. Se kehittämistyö on jatkuvaa. Vanttilan koulun omat painopistealueet, joita ovat yhteisöllisyys, ihmisenä kasvaminen, kestävä elämäntapa ja luovuus korostuvat kaikessa tekemisessä. Tästä hyvänä esimerkkinä teidän oma FanttiParlamentti, joka aktiivisesti pyrkii parantamaan oppimisympäristöä ja työtapoja.

Kymmenessä vuodessa Vanttilan koulusta on muodostunut alueen sydän. Huolehtikaamme siitä, niin se säilyy vielä pitkään osana Vanttilan kyläyhteisöä.

Hyvät kuulijat haluan lämpimästi onnitella 10-vuotiasta Vanttilan koulua Espoon kaupungin ja Espoon varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan puolesta.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuustoinfo

Maanantai 20.5.2019 klo 21:21

Valtuuston kokousta siivitti tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja siinä esille nostetut valtuuston asettamat tavoitteet, kuten lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut ja vanhustenhoito. Arvioinnissa nähtiin tärkeänä muun muassa perustason mielenterveyspalvelujen sekä lääkäriresurssien vahvistaminen, tiedonkulun parantaminen eri toimijoiden välillä, yhteistyökäytäntöjen ja hoitoketjujen luominen ja intensiivisen avohoidon lisääminen. Nostin esiin, että yhteistyötä HUS:n erikoissairaanhoidon kanssa onkin lisätty. HUSin, Helsingin yliopiston, Espoon kaupungin ja THL:n IPC-hoidon yhteishankkeessa on saatu hyviä tuloksia mielenterveysintervention tuomisessa yläkoulujen opiskeluhuoltoon nuorten lievän ja keskivaikean masennuksen hoitamiseksi. Tänä keväänä on myös käynnistynyt nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon nettiterapia hanke. Sinne ohjataan nuoria suoraan kouluista. Hyvien pilottien tulee päätyä hyviksi pysyviksi toimintamalleiksi.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen nosti puheenvuorossaan, että kaupungin talouden haasteina on hidas verotulojen kasvu sekä väestönkasvun ja väestörakenteen muutoksen aiheuttamat lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet. Espoon väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 283 632. Espoo kasvoi vuoden aikana lähes 4 600 asukkaalla. Kaupungin vuosikate oli 195,5 milj. euroa, mikä oli alhaisempi kuin vuonna 2017. Vuosikate alitti Talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden TATU-2 -ohjelmassa vuodelle 2018 asetetun tavoitteen. Tilikauden tulos 34,4 milj. euroa oli 52,1 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Sekä kaupungin että konsernin lainakanta kasvoivat vuonna 2018. TATU 2 -ohjelman tavoitteiden toteuttaminen on välttämätöntä taloudellisen kestävyyden saavuttamiseksi sekä kaupungin että konsernin talouden tasapainottamiseksi.

Espoon työttömyysaste oli vuoden 2018 lopussa 7,9 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna laskua oli 0,6 prosenttiyksikköä. Nuorisotyöttömyys on laskenut kesäkuusta 2016 alkaen.

Vieraskielisten osuus kasvaa Espoossa vuosittain. Vuonna 2018 Espoossa asui lähes 49 000 vieraskielistä kaupunkilaista. Jatkossa on entistä enemmän kohdistettava toimenpiteitä perheiden kotouttamiseen, lasten varhaiskasvatuksen ja koulunkäynnin sujuvoittamiseen sekä työllistymisen nopeuttamiseen.

Tarkastuslautakunta arvioi ikäihmisten ja vammaisten hoivapalveluiden valvontaa. Espoossa ikäihmisten hoivapalvelujen valvonta on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Puutteita on kuitenkin havaittu muun muassa henkilökunnan mitoituksessa, lääkärille pääsyssä, perushoidossa, lääkeluvissa, henkilökunnan kielitaidossa ja hoitosuunnitelmissa. Valvontaa on päätetty vuonna 2019 tehostaa ja valvontakäyntejä lisätä.

Espoon Asuntojen hallituksen puheenjohtaja Erämaja kertoi, että 400 uuden asunnon rakentamistavoite ja 1600 uuden asunnon aloituksen 4 vuoden aikana on mahdollista toteuttaa, mikäli aikataulut pitää ja urakkahinnat pysyvät kohtuullisina. Erämaja muistutti, että tuotantotavoitteen saavuttaminen edellyttää ennen muuta rakentamiskelpoisten tonttien saatavuutta.

Lisäksi hyväksyimme Jänismäen kaavamuutoksen sekä Hatsinanpuiston kaavan. Hatsinanpuiston asemakaavan muutoksen tavoitteena on Leppävaaran keskustan tiivistyminen laadukkaalla ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella rakentamisella ja monipuolisilla toiminnoilla. Asemakaavan muutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Alueelle osoitetaan korkeatasoista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Valtuutettu Wanne iloitsi siitä, että ympäristöarvot ja Monikonpuro ovat huomioitu valmistelussa.

Kiivasta keskustelua sai myös aikaan valtuustokysymys liittyen seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisystä. Valtuutettu, ministeri Mykkänen piti hyvänä, että asiasta keskustellaan ja muistutti, että ulkomaalaislain muutos törkeisiin rikosten syyllistyneiden karkottamisen nopeuttamiseksi, on tehokas pelote.  

Lopuksi keskustelimme valtuustoaloitteesta kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamiseksi ympärivuotiseksi. Muun muassa valtuutetut Vuornos, Palomäki ja Laiho totesivat, ettei tässä vaiheessa laajentamiselle ole perusteita.

Marika Niemi

Kommentoi kirjoitusta.

Koululaisia ja lukiolaisia ei pidä asettaa vastakkain Kauklahdessa

Lauantai 16.2.2019 klo 17:51

Muutama väärinymmärrys on syytä oikaista (Markku Lehto LV 16.-17.2):

-          Lautakunta on tehnyt päätöksen EYL:n sijoittamisesta toistaiseksi Kiloon yksimielisesti. Valmistelu on tehty virkamiestyönä.

-          Lukiolaisia ja koululaisia ei pyritä asettamaan vastakkain vaan on pyritty löytämään ratkaisu akuuttiin ongelmaan, jotta koululaiset voivat syksyllä 2019 käydä koulua lähellä kotia.

-          Kiviruukkiin on kaupungin hallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto vahvistanut tonttivarauksen Omnialle joulukuussa 2018. Lisäksi valtuustonneuvottelutoimikunta on budjettikäsittelyn yhteydessä lisännyt pöytäkirjamerkinnän lukiotilojen sijoittamisesta Kiviruukkiin.

-          Espoon yhteislyseon lukion opiskelijoista vain 12,7% asuu Kauklahdessa, itseasiassa 28% kulkee lukioon Espoonlahdesta.

-          5 km matka Kauklahdesta Kiviruukkiin tuskin kestää tuntia. Yläkouluikäisenä tuon matkan kuljin kävellen tai pyörällä päivittäin kouluun, eikä siihenkään mennyt edes puolta tuntia.

-          Kiviruukin koulutuskeskittymän vauhdittaminen todennäköisesti johtaa myös paljon nykyistä tehokkaamman ja kattavamman joukkoliikenneverkoston rakentamiseen, jolloin koko läntinen Espoo pääsee hyötymään sekä metrosta että junasta (myös Kauklahdessa ja Vanttilassa asuvat asukkaat).

-          Missä kohtaa on tapahtunut virhe tai kuntademokratia ei ole toteutunut? Olisi hyvä, että asioihin perehtyy huolella ennen kun aloittaa keskustelun Länsiväylän yleisönosastolla. Minuun Markku Lehto ei ole ollut yhteydessä.

Kommentoi kirjoitusta.

Läntisen Espoon lukio Kiviruukkiin

Lauantai 2.2.2019 klo 10:40

Markku Lehto (LV30.1) kysyy, miksi Kauklahden lukio täytyy siirtää Kiloon. Olen samaa mieltä, että alueellisesti lukioverkon täytyy olla tasapuolinen ja kattava, kaikki Espoon suuralueet huomioiva. Päätöksen myötä koko läntinen Espoo Kauklahdesta (Kauklahti, Vanttila, Kurttila, Lasilaakso, Saunalahti, Tillinmäki, Kattilalaakso, Nöykkiö, Latokaski) Espoonlahteen asti, jää toistaiseksi vaille lukiota, mutta vain toistaiseksi. Lautakunta on pyytänyt pikaisesti tuomaan esityksen lukiotilojen sijoittamisesta Kiviruukin Cleantech Garden bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymän yhteyteen. Kiviruukki, Otaniemen tavoin, on metron varressa. Syöttöliikenne metroon tulee toteuttaa tehokkaaksi, kaikki läntisen Espoon alueet kattavaksi joukkoliikenneverkostoksi. Näin kahden suuralueen asukkaat pääsevät hyödyntämään sekä metroa, että junaa, eikä yksikään välissä olevista asuinalueista jää vaille kunnollisia joukkoliikenneyhteyksiä.

Cleantech Gardeniin suunnitellaan 35 000 k-m2 suuruista osaamisen kehittämisen ja tutkimuksen keskusta, johon sijoittuu korkeakoulu, ammattikorkeakoulu ja ammatillista koulutusta sekä bio- ja kiertotalouden yrityksiä. Näin ollen läntisen Espoon lukio sopii alueelle mainiosti.

Espoon yhteislyseon lukion nykyiset tilat tarvitaan jo syksystä 2019 perusopetuksen käyttöön, joten toistaiseksi lukio siirtyy Kiloon. Palveluverkkoperiaatteiden mukaisesti alueelliset lähipalvelut, kuten perusopetus tulee varmistaa ensisijaisesti. Lukiokoulutus on kaupunkitasoinen palvelu.

Kutojantie sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä ja on siten opiskelijoiden helposti saavutettavissa eri puolilta Espoota. Päätöstä tehdessä lautakunta edellytti, että lukiolaisten piteneviin matka-aikoihin etsitään helpottavia ratkaisuja ja tarvittaessa neuvotellaan tarvittavista joukkoliikenneyhteyksien muutoksista.

Länsi-Espoon alue on yksi Espoon kasvavimmista lapsiperhealueista, joten lukio ja muitakin koulutuspalveluja tarvitaan ehdottomasti lisää. Kiviruukin Cleantech Garden bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymä mahdollistaa laajan koulutus- ja muita palveluja tarjoavan alueen. Alueen toteutusta tulee kiirehtiä, jotta palvelut on käyttöönotettavissa metron jatko-osan valmistuttua.

Marika Niemi

Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj. (kok)

julkaistu LV 2.2.2019

2 kommenttia .

Opettajan asiantuntemukseen kannattaa luottaa

Maanantai 28.1.2019 klo 7:59

Lämmin kiitos kannustavasta palautteesta, jota olen saanut Hesarin (26.1.) mielipidekirjoituksestani. En muista, että koskaan pitkän kunnallispoliittisen uran aikana olisin saanut yhtä paljon viestejä. Palautetta ei ole tullut ainoastaan opettajilta vaan myös muiden ammattikuntien edustajilta. Ihmiset ovat huolissaan siitä, mihin suuntaan Suomea viedään.

Ammatillisen opettajan rooli on yhä enemmän muuttumassa sparraajaksi, raportoijaksi ja projektityöntekijäksi. Opetusta ja kasvatustyötä ollaan siirtämässä työssäoppimispaikoille. Ei ole oikein, että työnantajat joutuvat ottamaan kustannuksellaan kasvatettavaksi ja koulutettavaksi nuoria vailla työelämätaitoja ja osaamista. Oppijoissa on tietysti poikkeuksia, mutta kaikilta 16 vuotiailta nuorilta ei voi edellyttää kykyä laajojen asiasisältöjen itsenäiseen omaksumiseen.

Kun verovaroin rahoitetaan julkisia palveluja, on välttämätöntä kohdistaa resurssit pääasiassa ydintoimintaan, eli tässä tapauksessa opetukseen. Palvelun kehittämistyön tulee tapahtua opettajien toimesta.  He parhaiten tietävät oppijoiden tarpeet ja opetusmenetelmät. Kun tekijöille annetaan valtaa ja vastuuta kehittää omaa työtään, syntyy laatua ja tulosta. Ammatillista opetusta uudistettaessa ei ole luotettu opettajien asiantuntemukseen. Käynnistettiin ministeriön virkamiesvetoinen mittava reformi ja samalla leikattiin ammatillisen koulutuksen perusrahoituksesta 220 miljoonaa. Pian huomattiin, että on tehty isoja virheitä ja päätettiin palauttaa oppilaitoksille rahaa, mutta ei perusrahoitusosaan vaan koulutusvientiin ja hankkeisiin. Ratkaisu on johtanut ”hankehelvettiin”. Rahoituksen toivossa kouluissa keksitään jos jonkinlaista hanketta, joista hyvin pieni osa lopulta nostaa opetuksen laatua ja vaikuttaa pysyvästi oppimistuloksiin. Jokainen hanke edellyttää hankeorganisaatiota, seurantaa ja raportointia. Näin verovaroja ohjataan toisarvoiseen työhön ja hallinnon kasvattamiseen. Sen sijaan pitäisi pikaisesti ratkaista, kuinka saada mahdollisimman moni nuori koulutuksen piiriin ja opetus työelämän tarpeita vastaavaksi.

Näin vaalien alla esitetään erilaisia ratkaisuja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Toivon, että tällä kertaa esitykset pohjaisivat faktatietoon ja opettajien näkemykseen vaikuttavuudesta ja keinoista paikata tehtyjä virheitä. Muutoin lopputuloksena on huono ja kallis kompromissi. Arpakuutiolla ei kannata ratkaista nuortemme tulevaisuutta.

Marika Niemi (kok)

Liiketalouden lehtori

Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj.

Kommentoi kirjoitusta.

Lukiopäätöksiä

Torstai 24.1.2019 klo 6:58


Eilisessä lautakunnan kokouksessa päähuomio kohdistui lukioihin.

Ensinnäkin hyväksyimme Meri-Matin tarveselvityksen muutoksen. Valtuustohan on päättänyt 21.5.2018, että Matinkylän lukio toteutetaan Tynnyripuiston tontille kustannusvaikuttavasti. On perusteltua hakea alueellisia synergiaratkaisuja, joten Matinkylässä toteutetaan School as a service -mallia siten, että toteutuksessa voidaan hyödyntää Mattliden skol -centrumin kampukselle kehitettäviä uusia yhteistiloja sekä muuta Tynnyripuiston tontille soveltuvaa rakentamista, josta varataan riittävät pedagogisesti ja toiminnallisesti suunnitellut ensisijaisesti kaupungin omat tilat lukiota varten. Matinkylän lukion tulee olla käytössä vuonna 2022.

Meri-Mattiin esitetään sijoittuvaksi Matinkylän lukio (840 opiskelijapaikkaa), kunnallinen päiväkoti (kuusi lapsiryhmää), alueelliset liikuntatilat, nuorisotilat huomioiden lukioikäisille tarjottavat palvelut, koulutuskuntayhtymä OMNIA:n ja työväenopiston käyttöön soveltuvia tiloja sekä taiteen perusopetukseen soveltuvia tiloja.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi osaltaan Matinkylän Tynnyripuistoon toteutettavan Meri-Matin oppimis- ja toimintakeskuksen tarveselvityksen muutoksen. Telaniityn liikuntakentän ja huoltorakennuksen toteutus sisältyy Meri-Matin hankkeeseen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta pyytää Tilapalvelut-liikelaitosta selvittämään päiväkodin toteutusmahdollisuudet Meri-Matin oppimis- ja toimintakeskuksessa. Lautakunta pyytää myös kaupunkitekniikan keskusta pilotoimaan Tynnyripuiston ympäristön kehittämistä ja hyödyntämistä tiiviissä kaupunkiympäristössä päiväkodin toiminnan näkökulmasta.

Lautakunta myös päätti, että Espoon yhteislyseon lukio siirtyy 1.8.2019 alkaen toistaiseksi Kutojantie 2:een. Espoon yhteislyseon lukion jalkapallolinja siirtyy Leppävaaran lukioon siten, että nykyiset jalkapallolinjan opiskelijat voivat suorittaa lukio-opintonsa Espoon yhteislyseon lukiossa loppuun asti. Vuonna 2019 jalkapallolinjan uudet opiskelijat otettaisiin Leppävaaran lukioon.Lisäksi Leppävaaran urheilulinjan aloituspaikkojen määrä nostetaan 30:een syksystä 2019 ja näistä paikoista varataan viisi jalkapallolinjoille (nykyinen aloituspaikkamäärä on 25). Samalla yleislinjan aloituspaikkamäärää pienennetään nykyisestä 95:stä 90:een. Aloituspaikkojen kokonaismäärä Leppävaaran lukiossa pysyy 120:ssä.Espoon yhteislyseon lukioon voidaan valita vuoden 2019 yhteishaussa 130 opiskelijaa.

Olen iloinen, että saimme lisättyä yksimielisesti, että päätöksen myötä koko läntinen Espoo Kauklahdesta (Kauklahti, Vanttila, Kurttila, Lasilaakso, Saunalahti, Tillinmäki, Kattilalaakso, Nöykkiö) Espoonlahteen jää toistaiseksi vaille lukiota. Alue on kuitenkin yksi Espoon kasvavimmista lapsiperhealueista. Näin ollen meille tuodaan pikaisesti esitys lukiotilojen sijoittamisesta Kiviruukin Cleantech Garden bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymän yhteyteen.

Cleantech Gardeniin suunnitellaan 35 000 km2 suuruista osaamisen kehittämisen ja tutkimuksen keskusta, johon sijoittuu korkeakoulu, ammattikorkeakoulu, lukio ja ammatillisen koulutus sekä bio- ja kiertotalouden yrityksiä.

Haukilahden lukion nimimuutoksesta, lautakunta pyytää selvittämään muita vaihtoehtoja yhteistyössä Haukilahden lukion kanssa. Haukilahden lukion nimeksi lukio itse esitti Espoon kampuslukio -nimeä, mutta lautakunta toivoi alueellisesti kuvaavampaa nimeä. Hämmennystä herätti, kuinka aktiivisesti naapurilukio pyrki vaikuttamaan nimimuutokseen.

Lisäksi lautakunta sai kattavan selvityksen englanninkielisen perusopetuksen lisäystarpeesta ja toteutusvaihtoehdoista. Koko Espoon tasolla on kova kysynnän nousu englanninkieliselle opetukselle ja pyrimme siihen mahdollisimman nopeasti ja kattavasti vastaamaan.

Englanninkielisen perusopetuksen oppilasmäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa 434 oppilaasta 668 oppilaaseen eli 54 %. Vastaavana aikana kaksikielisen opetuksen oppilasmäärät ovat kasvaneet 575 oppilaasta 790 oppilaaseen eli 37 %. Vastaavana aikana Espoon suomenkielisten peruskoulujen vuosiluokkien 1-9 oppilaiden yhteenlaskettu oppilasmäärä on kasvanut 21 %. Tällä hetkellä 49% englanninkielisen opetuksen oppilaista on äidinkieleltään suomenkielisiä. Kaksikielisessä opetuksessa suomenkielisten osuus on 90 %.

Englanninkielistä varhaiskasvatusta järjestetään lukuvuonna 2018-2019 yhteensä 19 yksityisessä päiväkodissa. Englanninkielinen varhaiskasvatus antaa valmiudet kokonaan englanninkieliseen tai kaksikieliseen opetukseen.

Kommentoi kirjoitusta.

Onnea 40-vuotiaalle Espoon kuvataidekoululle!

Sunnuntai 20.1.2019 klo 10:04

Vuosi on käynnistynyt järkyttävien uutisten siivittämänä. Tosin en ymmärrä, miksi Oulun tapahtumien kaltaisiin ongelmiin puututaan vasta nyt. Vajaan kymmenen vuoden aikana kunnioitus nuorten tyttöjen ja naisten koskemattomuuteen on muuttunut radikaalisti. Opettajana ja kahden nuoren naisen äitinä varsin hyvin tiedän, kuinka peloissaan ja turvattomia niin kantasuomalaiset kuin maahanmuuttajataustaisetkin nuoret tytöt ovat olleet jo vuosia. Ei voi kuin ihmetellä löperöä lainsäädäntöämme ja lain tulkintaa. Rangaistukset ovat naurettavia raiskausrikoksen vakavuuteen nähden ja vastuu lain tiukentamisesta kuuluu eduskunnalle. Suomalaisia moititaan sinisilmäisyydestä, eikä suotta. On sanomatta selvää, ettei Suomi voi olla mukana sopimuksissa, joissa ei ole selkeää mainintaa siitä, että pakolainen voidaan karkottaa maasta vakavaan rikokseen syyllistyessään. Tähän maahan tullessa pitää sitoutua lain noudattamiseen ja kulttuuriin sopeutumiseen.

Onneksi pariin viime viikkoon on mahtunut myös iloisia hetkiä. Espoon kuvataidekoulu juhlii 40-vuotista taivaltaan. Se on Suomen suurin lasten ja nuorten kuvataidekoulu.  Espoon kuvataidekoulu antaa kuvataiteen ja käsityön laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta design & teknologia painotuksella 5–20- vuotiaille lapsille ja nuorille. Kuvataidekoulun viikoittaiseen opetukseen osallistuu yli 1400 oppilasta. Lisäksi kuvataidekoulun lyhytkurssit ja lapsia ja nuoria osallistava avoin ja syrjäytymistä ehkäisevä kurssi- ja tapahtumatoiminta tavoittaa vuosittain yli 6000 lasta ja nuorta. Espoon kuvataidekoulun lyhytkurssitoiminta sisältää esimerkiksi kuvataidekerhoja koulujen iltapäivissä, vauvojen värikylpyjä ja perhekursseja perheen pienimmille.

Kuviksen oivallinen näyttelytila Heikintorilla elävöittää muuten niin hiljaista rakennusta. Toivottavasti Heikintori saadaan vielä vanhaan loistoonsa.  

Torstaina pidin avajaispuheen Espoon kuvataidekoulun 40-vuotisjuhlavuoden nykyisten opettajien näyttelyssä Heikintorilla:

Kun minulta kysytään, kuka edesmennyt ihminen on vaikuttanut minuun eniten vastaan molemmat isoäitini. Erilaisina, mutta saman aikakauden suomalaisina naisina, he ovat vahvasti vaikuttaneet siihen, millainen nainen minusta on tullut. Toinen oli vahvasti isänmaallinen ja läheisistä hyvää huolta pitävä äitihahmo, mummo ja toinen isoäiti oli taiteilija, taiteilija todella isolla T-kirjaimella. Molemmat hienoja suomalaisia naisia, jotka rakensivat parempaa tuleville sukupolville eivätkä vähästä valittaneet vaikka välillä olisikin ollut aihetta. Arvannette, että tässä yhteydessä käsittelen heistä vain toista – taiteilija isoäitiäni Kaarinaa, jota ei sopinut kutsua mummoksi. Erehdyin joskus kutsumaan häntä mummoksi ja se oli virhe. Hän oli Kaarina eikä todellakaan mikään mummo.

Kaarinalla oli hämmästyttävä kyky nähdä kauneutta myös siellä missä moni meistä näkee ainoastaan kurjuutta, köyhyyttä ja rumuutta. Asuin hetken Englannissa lukion jälkeen, jonne Kaarina ja mummo matkustivat minua katsomaan. Lontoon matkallamme välillä hieman turhauduin, kuinka outoihin asioihin Kaarina kiinnitti huomiota. Minä kierrätin katsomassa nähtävyyksiä, museoita ja muotiliikkeitä. Kaarina raapusti luonnoslehtiöönsä kuvia syrjäkujien laitapuolenkulkijoista ja minulle vieraista, jopa pelottavista asioista. Vasta vuosia myöhemmin olen ymmärtänyt, kuinka paljon hän opetti minua tuon matkan aikana – tosin ehkä tietämättään.

Kun Kaarina vietti viimeiset elämänsä vuodet Lahden sairaalassa, hän nautti suunnattomasti siitä, että vierailuillani kiersimme sairaalan käytäviä katsomassa taidetta. Jokaisen taulun kohdalla hän kysyi aina, mitä tunteita ja ajatuksia kyseinen teos minussa herättää. Erään taulun kohdalle pysähdyimme hieman pidemmäksi ajaksi, jolloin kysyin häneltä, mitä hänelle teoksesta tulee mieleen. Taulu ei varsinaisesti ollut mikään iloisten kirkkaiden sateenkaaren eri sävyjen värittämä vaan valtava lähinnä harmaiden ja sinisävyisten erikokoisten neliöiden peittämä kangas, jota mausti muutama pieni musta laatikko.  Hän vastasi, että teos muistuttaa minua. Myönnän, että hieman loukkaannuin. Sairaalan kaikista tauluista synkin, oman isoäitini mielestä, esittää minua. Tämän jälkeen ehdin ainoastaan kerran näkemään isoäitini. Viimeisimpiä sanoja, mitä hän sanoi minulle ”muista säilyttää tuo hyvä vahvuus itsessäsi”.  Tietysti yhdistin tuon lauseen aikaisemmin tapahtuneeseen. Kai se on uskottava, kun oma isoäiti niin toteaa. Jälkikäteen noin reilut viisitoista vuotta myöhemmin, elämää enemmän kokeneena, olen ymmärtänyt sanojen syvällisen sanoman. En usko, että hän halusi kertoa minulle, että olen synkkä kovistelija vaan uskon, että hän omalla tavallaan valmensi minua elämän eri tilanteisiin ja vastoinkäymisiin. Elämä on sinisen ja harmaan eri sävyjen ajanjaksojen kokonaisuus, jossa mustilta laatikoilta ei voi välttyä. Kun musta jakso osuu kohdalle, tarvitaan vahvuutta raskaan jakson läpikäyntiin. Olen äärimmäisen kiitollinen Kaarinalle siitä, että hän opetti minua arvostamaan taidetta, elämään persoonana sekä näkemään asioissa ja ihmisissä myös niitä puolia, joita pelkällä silmällä ei havaitse.

Taide moninaisuudessaan tekee elämästä rikasta ja saattaa pitkään vaikuttaa kokijansa elämään. Isoäitini teokset kodissani muistuttavat hänen vaiheikkaasta elämästään, myönteisestä elämän asenteestaan ja arvoista, joiden pohjalle on meidän nuorempien sukupolvien ollut hyvä rakentaa.

Taidekasvattajat jakavat lapsille ja nuorille sitä maailmaa, jolla elämästä tulee paljon rikkaampaa. Kiitos siitä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon kuvataidekoulu

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »