Työ opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana alkaa - JEE!

Maanantai 21.5.2018 klo 22:51

Valtuuston tämän illan päätöksellä aloitan Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana.Olen erittäin iloinen uudesta tehtävästä. No aivan uusihan se ei ole, koska samaista lautakuntaa johdin vuosina 2008-2012.

Illan keskustelun pohjalta on odotettavissa entistä vilkkaampaa keskustelua erityisesti koulutilojen osalta. Muutamia huomioita tämän illan koulutilakysymyksiin liittyen:
- Olarin lukion luonteva sijoituspaikka on Otaniemi, jotta yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa on nykyistä tiiviimpää. Myös Pohjois-Tapiolan lukio on järkevää sijoittaa Otaniemeen.
- Matinkylän lukion sijoituspaikan osalta olisin jättänyt mielelläni eri sijoitusvaihtoehdot avoimeksi. Selvää on, että Matinkylän lukion tilat tulee olla käytössä vuonna 2022, mutta Tynnyripuisto, kauppakeskuksen kupeessa - onko se paras sijoituspaikka lukiolle? Minusta painopiste pitää olla mahdollisimman laajassa ja laadukkaassa opetustarjonnassa ei hulppeissa 45 miljoonaa euroa maksavissa tiloissa.
- Jupperin osalta olin varautunut esittämään toivomuksen, mutta puheenjohtaja katsoi, että toivomukset koskien Jupperin koulua ei sisälly otsikon alle. Jupperin koulu edellyttää pikaisia korjaustoimia ja akuutit korjaustoimet on aloitettava heti. Näitä vanhoja huonokuntoisia kouluja, joiden peruskorjausaste todennäköisesti on hyvin korkea, ei kannata korjata vaan järkevämpää on toteuttaa kokonaan uusi rakennus. Tämä myös Jupperin kohdalla.
- Tila- ja asuntojaoston varapuheenjohtajana olen huomannut, kuinka isojen haasteiden parissa tilapuolen virkamiehistö painii yrittäen löytää mahdollisimman fiksuja ratkaisuja mm. koulutilaongelmiin. Valtuutetuilta toivon rakentavampaa tapaa ratkoa tilaongelmia. Syyttely ja sättiminen, jota nyt monelta poliitikoilta lähinnä kuulee, ei oikein johda kuntalaisia parhaiten palvelevaan lopputulemaan.

Aamulla HUS:n hallituksessa Jorvin osalta saimme elinkeinopoliittisen selvityksen. Jorvi on profiloitu siinä läntisenä akuuttisairaalana.  Lisäksi HUS:n hallitus hyväksyi K-leikkausosaston (42 milj.) hankesuunnitelma (2019-23). Se on odotettu kehittämishanke ja merkityksellinen muun muassa laboratoriopalveluiden kasvun osalta.

Kommentoi kirjoitusta.

Länsimetro - ekoteko?

Tiistai 20.3.2018 klo 11:30

Ymmärrän hyvin espoolaisten metrokiukun ja vahvistan. Matka-ajat ovat pidentyneet ja matkustaminen… no ei ainakaan jouhevoitunut. HSL on myös päättänyt vyöhykerajoista. Korkeamman vyöhykemaksun piiriin tulevat kuulumaan juuri espoonlahtelaiset, joiden joukkoliikenneyhteydet ovat ehkä eniten hankaloituneet. Moni perhe on lisännyt yksityisautoilua entisestään. Varsinainen ekoteko tämä metro, eikö vain?

Kun etelä-Espoon joukkoliikenneratkaisusta päätimme aikoinaan, en kannattanut metroa tosin en kannattanut myöskään pikaraitiotietä. Miksi en? Siitä syystä, että infrakustannukset osoittautuivat niin merkittäviksi ja oli nähtävissä, että etelä-Espoo laajuudessaan on haasteellista saada riittävän kattavan raideverkoston piiriin. En myöskään pitänyt ajatuksesta, että kaupunkia rakennetaan järjettömän kalliin joukkoliikennevälineen ehdoilla. Bussi oli mielestäni hyvä silloin ja bussi on mielestäni hyvä nyt. Nyt kun metro tulee, se tulee toteuttaa käyttäjien ehdolla, asuinalueita kunnioittaen. Siitä syystä ei mielestäni ole järkevää olla toteuttamatta sisään-/uloskäyntejä. Niiden kautta matkustajien matka-aikaa lyhennetään sekä helpotetaan kulkemista metroon ja metrosta pois.

Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että jokaisen läntisen metroaseman yhteyteen tulee sijoittaa vetovoimaiset aluetta profiloivat hankkeet ja nämä hakkeet tulee olla käytössä, kun metro otetaan käyttöön. Esimerkiksi Kivenlahden teollisuusalueelle on tarkoitus kehittää business campus. Kun sitä suunnitellaan, tulee lähtökohtana olla eri toimijoita yhdistävä hanke, jossa tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys ovat keskiössä. Edellä mainittuihin seikkoihin liittyvä lisäysesitykseni hyväksyttiin eilen metron hanekesuunnitelman yhteydessä.

Tällä hetkellä Espoonlahden alueen rakentamisen painopiste on lähes yksinomaan asuntorakentamisessa. Alueelle kaivataan huomattavasti nykyistä enemmän palveluja ja työpaikkoja. Espoonlahdesta pitää saada vetovoimainen läntisen-Espoon keskus, joka palvelee myös kirkkonummelaisia.

Länsimetron ykkösvaiheen rakentaminen ei mennyt putkeen, toisen vaiheen osalta vaikuttaisi, että on jotain opittu esimerkiksi vastuukysymyksissä. Selkeät sanktiot, mikäli hommat eivät etene ja budjetin on parasta pitää tällä kertaa. 

Muutama viikko sitten ajelin metrolla Itä-Helsinkiin. Täytyy myöntää, että metro on nopea väline matkatessa Helsingin keskustan läpi ja palvelee erinomaisesti niitä asukkaita, jotka asuvat metron välittömässä läheisyydessä. Länsimetrosta halutaan maailman turvallisin metro, mistä syystä ei sitten pyritä ehkäisemään liputta matkustamista ja turhaa norkoilua asemilla. Miksi ihmeessä meillä ei ole portteja asemilla, kuten kaikkialla muualla maailmassa?

Kommentoi kirjoitusta.

Espoo-tarinaa ja paljon muuta. Valtuustonkokous 11.9.17

Tiistai 12.9.2017 klo 6:49

Syksy on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Eilen illalla Espoon valtuusto puhui pitkään ja hartaasti Espoo-tarinasta ja strategiasta. Lopulta esitys kuitenkin hyväksyttiin lähes koko valtuuston tuella. Keskustelussa sivuttiin useaan otteeseen myös Espoon kansainvälisen koulun tilakysymystä. Asiastahan päätettiin jo kaupunginhallituksessa, jossa oma esitykseni oli Espoo International School:n toiminnan kehittäminen ja laajentaminen koulun nykyisissä tiloissa. Mielestäni olisi hyvä selvittää mahdollisuus laajentaa kansainvälisen koulun toimintoja myös muualle Espooseen - ei uutta mallia vaan nykyisen laajentamista. Puheenjohtaja kuitenkin katsoi, että se laajentaa käsittelyssä olevaa aihetta. Sitä vastoin päätimme yksimielisesti, että Espoon kansainvälisen koulun EIS siirto Opinmäestä Tietotie 6 tiloihin ei ole tarkoituksenmukaista. KH totesi myös, että toinen paljon esillä ollut kouluverkon peruspilari on jatkaa ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä Mattliden koulukokonaisuutena Matinkylässä.  Tietotie 6:n osalta selvitetään kaupungin eri toimialojen kehittämis- ja väistötilatarpeita. Sehän on koko ajan ollut tarkoituskin! Hämmentävää ja harmillista, että ylipäätään kansainvälinen koulu nostettiin siirtouhan alle. Näytti valitettavasti aika tarkoitushakuiselta touhulta.

Valtuuston kokouksen aikana jätimme Anitra Ahtolan kanssa valtuustoaloitteen kulttuuripassin käyttöön ottamisesta. Passilla on tarkoitus kannustaa lasten ja nuorten harrastuskokeiluun. Mielestämme Espoon tulee kannustaa espoolaisia lapsia ja nuoria kulttuuriharrastusten pariin tarjoamalla mahdollisuus kulttuuripassin keinoin tutustua monipuoliseen julkisen- ja yksityisen sektorin kulttuuritarjontaan. Passia tulee vaihtoehtoisesti voida hyödyntää myös liikuntapalveluissa.

Tein myös aloitteen terveiden tilojen –ohjelmasta. Homeesta ja huonosta sisäilmasta kärsivien koulujen korjaamiseen voi mennä kymmeniä miljoonia euroja. Joissain tapauksissa peruskorjausaste voi nousta niin korkeaksi, että uuden rakentaminen tulee edullisemmaksi. Kaupungin tulee tarkemmin arvioida peruskorjattavan kohteen järkevyyttä. Samalla tulee selvittää mahdollisuus arvioida uuden koulu-/päiväkotirakennuksen sijoittelu tontilla, tontin rakennustehokkuuden nostaminen ja rakennusoikeuden täysimääräinen käyttäminen.

Viime aikoina on julkisuudessa ollut näkyvästi esillä 1970- ja 1980-luvun talojen, erityisesti rivitalojen, rakenneongelmat. Monet rakennukset ovat siinä rajoilla, kannattaako niitä lähteä korjaamaan. Usein vielä kesken remontin paljastuu ongelman laajuus, mitä ei ole osattu odottaa. Jossain vaiheessa voi olla järkevää miettiä peruskorjauksen järkevyyttä ja kallistua uudisrakentamiseen. Jotta kustannukset asunnon omistajille eivät nouse kohtuuttomiksi, rakennusoikeuden lisäyksellä voidaan kompensoida merkittävä osa rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Espoon tulee laatia oma Terveiden tilojen –ohjelma, johon sisällytetään julkisten tilojen lisäksi, mahdollisuus kaavoittaa niiden asuinalueiden, joissa ennakoidaan asuntokannan uudistustarve, uudelleen nykyistä tehokkaammalla rakennusoikeudella.

Loppuillasta käsittelimme vielä mm. Laajalahden koulun peruskorjaus- ja laajennus hanketta. Tila- ja asuntojaostossa tekemäni esitys siitä, että koulun yhteyteen varataan kirjastotila alueen asukkaiden ja koulun tarpeisiin mahdollistaa pienen kirjastotilan alueelle vaikkakin Sellon kirjasto toki palvelee myös Laajalahden asukkaita. Malli toimii Saunalahdessa, miksi ei toimisi myös Laajalahdessa?

Kommentoi kirjoitusta.

Uusi valtuustokausi starttasi

Tiistai 13.6.2017 klo 10:19

Espoon valtuuston ensimmäinen kokous käynnistyi henkilövalinnoilla. Valtuustoa johtaa tämän vuoden Jyrki Kasvi (vihr.). Itse toimin kaupunginhallituksessa tulevat neljä vuotta ja sen lisäksi tila- ja asuntojaoston varapuheenjohtajana 1.6.2017 - 31.5.2019, jonka jälkeen siirryn elinkeino- ja kilpailukykyjaostoon. Espoon Kokoomus esittää minua HUS:n hallitukseen jatkokaudelle, joten tehtävät sosiaali- ja terveysalan parissa jatkuvat. Mielenkiintoiset neljä vuotta edessä.

Ensimmäinen kokous meni sutjakkaasti. Osavuosikatsauksen kohdalla, lisäysesitykseni  (saman sisältöisen tein jo sosiaali- ja terveyslautakunnassa), sai valtuustossa yksimielisen kannatuksen:  Valtuusto pyytää selvitystä, miten lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saanti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa turvataan, miten matalan kynnyksen palveluja kehitetään digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen, kuinka taataan, että koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajia on riittävästi sekä kuinka riittävät vammais- ja vanhuspalvelut turvataan. 

Keskustelua kirvoitti myös Kalajärvenkallion kaava ja asuinalueiden välisen segregaation torjuminen. Alueella sijaitseva hyvä koulu on yksi hyvä keino ehkäistä eriarvoistumista. Esimerkiksi Kuninkaantien lukio Espoon keskuksessa on yksi parhaimmista. Espoon keskus on mainettaan parempi - tiedetään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto, elinkeino- ja kilpailukykyjaosto

Vaalien jälkeen

Lauantai 29.4.2017 klo 18:19

Viime viikot ovat menneet enemmän tai vähemmän kuntavaaleista palautuneena. Vaikka omaan vaalitulokseeni olenkin erittäin tyytyväinen ja kiitollinen, harmittaa Espoon Kokoomuksen kolmen valtuustopaikan menetys.

Kulunut viikko oli vilkas niin valtakunnan politiikassa kuin näin yksittäisen kuntapoliitikonkin elämässä. Maan hallitus puoliväliriihessä mm. päätti, että selvitetään apteekin perustamista myös sairaaloiden ja päivystysten yhteyteen. Nyt toivottavasti Jorvin apteekki saa tuulta purjeisiin ja lupa Fimealta on odotettavissa mahdollisimman pian.

Omaltani osaltani viime viikkoon mahtui HUS:n hallituksen kokous, kaupunginvaltuuston kokous ja sitä ennen Belgian parlamentin vierailu sekä HOK-Elannon edustajiston kokous. Piipahdin myös Tampereella kuuden suurimman kaupungin luottamusmiestapaamisessa. Lisäksi kerroin uusille valtuutetuille luottamustehtävissä vaikuttamisesta epävirallisessa tutustumisillassa. Päivät töissä ja illat luottamustehtävissä. Näin täysiä viikkoja onneksi on harvoin.

Viikko ei ollut pelkästään kokouksissa istumista. Sain minä jotain aikaiseksikin; HUS:n hallituksessa jätin seuraavan sisältöisen esityksen: ”HUS:n hallitus pyytää selvittämään vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja päiväkodille (esim. lastenklinikan tilat) sekä käynnistämään yhteistyön yksityisen päivähoidon tuottajan kanssa. HUS varaa tilat ympärivuorokauden toimivalle päiväkodille Meilahden sairaala-alueelta tai sen läheisyydestä. HUS pyrkii helpottamaan henkilöstönsä arkea ja siitä syystä mahdollistaa päivähoitopalvelujen saannin.”

HOK-Elannon edustajistossa jätin puolestaan seuraavan aloitteen: ”Maan hallitus lähetti puoliväliriihessä eduskuntaan hallituksen esityksen ammatillisen koulutuksen uudistuksesta. Ammatillisen koulutuksen reformin tarkoituksena on viedä mm. liiketalouden toisen asteen ammatillista koulutusta yhä enemmän työpaikoille toteutettavaksi."

Yhtenä maan suurimmista kaupanalan työnantajista, HOK-Elanto tulee olemaan merkittävä toimija uudistettaessa ammatillista kaupallisen alan koulutusta. Edustajisto pyytää selvitystä toimenpiteistä, joilla ammatillisen koulutuksen muutokseen tullaan HOK-Elannossa reagoimaan ja keinoista, joilla vastataan koulutussopimusmallin mukaisiin tavoitteisiin.

HOK-Elannolla ja Mercuria kauppiaitten kauppaoppilaitoksella on onnistunut koulutusmallikokeilu ”tutkinto työtä tekemällä”. Kyseisellä mallilla on toteutettu kaksi koulutusryhmää ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Mahdollisuudet mallin laajempaan käyttöönottoon tulee selvittää.” Mielestäni tämä on hyvä keino tutkinnon suorittamiseen, kun opiskelija on motivoitunut. Suurta huolta tosin kannan niistä nuorista, joille näitä räätälöityjä työssäoppimisen paikkoja ei ole tarjota. Suomi ei ole kuin Saksa, jossa on paljon mm. suuria teollisuuden työnantajia, joilla on intressissä kouluttaa (ja kasvattaa) tulevia työntekijöitä yrityksiin. Suurin osa peruskoulun suorittaneista nuorista on hyvin epävarmoja siitä minne tulevaisuudessa haluavat suunnata. Reformin tuotoksena syntyvä uusi ammatillinen koulutus ei saa sulkea nuoren tulevaisuuden ovia.

Kommentoi kirjoitusta.

Kiitos luottamuksesta

Sunnuntai 9.4.2017

Kiitos suuresta luottamuksesta. Työ Espoon kaupunginvaltuustossa jatkuu 1604 äänestäjän tuellaKiitos_lankkari.png.

Nöyrin ja kiitollisin mielin,

Marika

Huomenta espoolaiset ja kiitos suuresta luottamuksesta. Työ Espoon kaupunginvaltuustossa jatkuu.

Nöyrin ja kiitollisin mielin,

Marika

- See more at: http://www.marikaniemi.fi/1#sthash.1hF1flEn.dpuf

Kommentoi kirjoitusta.

Harrastamiseen panostaminen kannattaa!

Torstai 23.3.2017 klo 21:03

Espoolaisten lasten ja nuorten palveluja on kehitetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjalta. Eilen sosiaali- ja terveyslautakunta teki yhteenvetoa, miten suunnitelmassa on edetty ja tulokset ovat hyvät. Muun muassa palveluiden yhteensovittamisessa on edetty ja palveluiden saatavuutta on parannettu.

Espoossa pyritään myös saamaan jokainen lapsi ja nuori harrastusten pariin. Edes yksi säännöllinen harrastus lisää merkittävällä tavalla hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. Tutkimusten mukaan harrastaminen luo mahdollisuuksia toteuttaa itseään, kuulua yhteisöön, saada onnistumisen kokemuksia, hyvää mieltä, ja niiden myötä se myös luo tukevamman perustan tasapainoisemmalle tulevaisuudelle.

Kaupunki omalta osaltaan panostaa seuratoimintaan, kerhoihin ja monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin. Lisäksi olemme pyrkineet huolehtimaan siitä, että käytössä on riittävät ja monipuoliset tilat oli sitten kyse liikunnasta tai kulttuurista. Muutama viikko sitten valtuustossa myönsimme lainan Matinkylän uudelle jäähallille. Minusta se oli hyvä päätös, sillä jääurheilu on perinteisesti Espoossa suosittu harrastus. Kumppanuushankkeina harrastustilojen toteuttaminen mahdollistaa yhä useamman lajin tilatarpeisiin vastaamisen.

Harrastamiselle pitää olla matala kynnys, sillä harrastamiseen panostaminen kannattaa.

Taannoin valtuuston puheenjohtajistona yhdessä Marian ja Sirpan kanssa korostimme liikunnan merkitystä ja pari viikkoa sitten Omenassa lukemisen tärkeyttä. liikunta.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: harrastaminen, liikunta, jääurheilu, lukeminen, kirjasto, Matinkylän jäähalli

Jatkajia Suomi Oy:lle

Maanantai 20.3.2017 klo 12:53

Haluammeko syntyvyyden nousuun eli kannustaa lasten hankkimiseen tähän hektiseen ja epävarmaan maailmaan? Nykyistä perhevapaamallia moititaan joustamattomaksi ja aikansa eläneeksi, mutta näin ei ole.

Jokaisen perheen tilanne ja tarpeet ovat hyvin erilaiset. Nykyinen malli antaa mahdollisuuden suunnitella perhevapaita joustavasti perheen tilanteen mukaan. Kaikkia lapsia ei voi kasvattaa samalla kaavalla eikä perheitä pakottaa samoihin valintoihin. Myöskään isiä ei pidä kannustaa pakottamalla.

Perhevapaiden kiintiöinti ei mahdollista vapautta valita. Kiintiö olisi vain leikkuri, jolla perhevapaita lyhennettäisiin. Lisäksi vain harvoissa töissä vanhempi voi liitää 6+6+6-mallin mukaan töistä perhevapaalle ja takaisin kuuden kuukauden intervalleissa.

Asiasta on luotu iso tasa-arvokysymys. Jotta perhe selviäisi taloudellisesti, lähes aina kotiin jää pienituloisempi vanhempi, usein äiti. Yhä useammin toki voisi olla isä, mutta kotihoidon tuen järjestelmin asiaa ei ratkota. Siihen tarvitaan tasa-arvoisempaa palkkapolitiikkaa, lastenhoidon kustannusten tasaamista, mahdollisuutta yhteisverotukseen ja eläkekertymän huomioimista puolisoiden kesken.

Poissaolo työmarkkinoilta ei ole vain kustannuserä yhteiskunnalle, vaan investointi tulevaan. Kotihoito on vähintään yhtä arvokasta kuin varhaiskasvatus.

Lasten hankkimiseen tulee kannustaa, ei nostaa kynnystä entisestään. Suomea tulee johtaa kuin perheyritystä ja katsoa pitkän tähtäimen kilpailukykyä – kasvattaa yksilöitä jatkajiksi Suomi Oy:lle.

Asso Erävuoma (kok.)

varavaltuutettu, Espoo

Marika Niemi (kok.)

valtuuston II varapuheenjohtaja, Espoo

Kirkko ja kaupunki 13.3.17

Kommentoi kirjoitusta.

Vyöhykemalli eriarvoistaa espoolaisia

Lauantai 11.3.2017 klo 15:05

Sain tänään espoonlahtelaiselta Maijalta huolestunutta postia liittyen HSL:n joukkoliikenteen vyöhykemaksuihin. On selvää, että tuleva malli eriarvoistaa espoolaisia asuinalueita. Yksityisautoilu lisääntyy entisestään, kun Soukka, Kivenlahti, Espoonlahti ja Espoon keskus jäävät ulos AB vyöhykkeestä. Kaivoin vanhan kannanoton asiaan liittyen esille. Sain kirjoitukseni (julkaistu maaliskuussa 2013 Länsiväylä-lehdessä) taakse muitakin espoonlahtelaisia Kokoomuksen valtuutettuja. Harmillista, ettei huoltamme kuultu.

Kannustaako HSL yksityisautoiluun?

Joukkoliikenteen maksuvyöhykkeiden kaarimalli jakaa Etelä-Espoon asuinalueet kahtia. Mikäli suunnitelma toteutuu, espoonlahtelaisten yksityisautoilu lisääntyy entisestään.

Matinkylään valmistuvan metron myötä matka-ajat Espoonlahdesta Helsinkiin pitenevät reilusti, koska suoria bussiyhteyksiä pääkaupunkiin ei enää kulje. Syöttöliikenne kulkee Matinkylän kautta. Pääkaupunkiin suunnatessa espoonlahtelaiset kulkevat ensin bussilla Matinkylään ja sieltä metrolla Helsinkiin. Vaihdon takia matka-ajat pitenevät, hankaloituvat ja pahimmassa tapauksessa myös reilusti kallistuvat. HSL suunnittelee uudistusta, jossa espoonlahtelaisten matkalipun hinta (C alue) nousee tuplasti matinkyläläisten lippuun (B alue) verrattuna. Asuinalueet jaetaan näin kahteen kastiin. Jää vaikutelma, ettei espoonlahtelaisten haluta tulevaisuudessa matkustavan Helsinkiin, ei ainakaan joukkoliikennevälineillä.

Liikenne Länsiväylällä rauhoittuu metron myötä, joten matka-aika omalla autolla tulee entistä jouhevammaksi. Tällä hetkellä omalla autolla Espoonlahdesta Helsingin keskustaan hurauttaa 15-20 minuutissa. Bussilla matkaa noin puolessa tunnissa. Tulevaisuudessa matka-aika autolla ei ainakaan pitene, mutta joukkoliikenteellä matka-aikaan voidaan lisätä ainakin varttitunti. Kun vielä kotimatkalla siirtyy raskaiden kauppakassien kanssa metrotunnelista bussiin (odotellen ensin pysäkillä omaa bussia), ei ole vaikea päätellä kumpaan vaihtoehtoon kallistuu. Oma auto on huomattavasti houkuttelevampi kuin kallis ja kankea bussi-metro yhdistelmä. HSL:n uudistus esitetyssä muodossa tulee lisäämään yksityisautoilua. Eikö joukkoliikenneratkaisujen tulisi kannustaa vähäpäästöisten ratkaisujen valintaan?

HSL:n suunnitelmissa Helsingin puolella itään mennessä B vyöhyke ulottuu Östersundomiin asti rajautuen Kehä III:een. Myös länsipuolella on syytä venyttää vyöhykerajaa siten, että koko Länsi-Espoo kuuluu B vyöhykkeeseen. Mikäli aidosti halutaan ohjata asukkaita joukkoliikenteen käyttäjiksi, tulisi ratkaisuissa pystyä hahmottamaan kokonaisuuksia.

 

Marika Niemi

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Espoo

 

Paula Viljakainen

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Espoo

 

Ari Konttas

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Espoo

 

Jan Holst

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Espoo

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vyöhykemalli, HSL

Espoossa ja Kauniaisissa sote-uudistuksen tavoitteet toteutuvat jo

Lauantai 11.3.2017

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta sekä maakuntauudistusta viedään vauhdilla eteenpäin.  Uusien maakuntahallintojen on tarkoitus aloittaa toimintansa alkuvuodesta 2018. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin paljon, kuten järjestäjät, tehtävät, roolit, rahoitus, ict:n järjestäminen, lainsäädäntö valinnanvapauden osalta ja kiinteistöjen hallinnointi.

Sote-uudistusta tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin rajallisin resurssein voidaan järjestää laadukas ja oikea-aikainen hoito suomalaisille. Kuitenkin näyttäisi olevan unohdettu se, ettei sama sabluuna toimi kaikkialla maassamme ja rahoitusmallin tulisi olla taloudellisesti kuntia kannustava jatkossakin hyvinvoinninedistästyöhön. Kustannusten jako tulee olla oikeudenmukainen eri maakuntien välillä.

Uusimaa tulee olemaan Viron kokoinen toimija, jonka palveluksessa on lähes 60 000 työntekijää ja 6 miljardin euron budjetti. Se, että luodaan jättimäinen organisaatio, pikemminkin hidastaa kuin nopeuttaa myönteistä sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystä pääkaupunkiseudulla. Espoon ja Kauniaisten terveystoimessa olemme onnistuneet purkamaan terveyskeskusjonot esimerkiksi tiivistämällä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, hiomalla hoito- ja palveluketjut erikoissairaanhoidon kanssa mahdollisimman saumattomiksi, sekä myös monipuolisella ja tiiviillä yhteistyöllä kuntien välillä. Espoon uuden kuntoutussairaalan sijoittuminen Jorvin kampusalueelle antaa edelleen lisää mahdollisuuksia sekä erikoissairaanhoidon tiivistämiselle että kuntayhteistyölle. Poliittinen ohjaus ja virkamiestyö toimivat nyt tiiviissä yhteistyössä yli kuntarajojen ja lähellä asukkaita. Matalat organisaatiorakenteet mahdollistavat asukaslähtöisen palveluiden järjestämisen, potilashoitotyön vaikuttavuuden kehittämisen ja kokonaistaloudellisesti järkevät ratkaisut.

Entäpä korkeatasoinen terveydenhuollon osaajien koulutus ja tutkimus? Miten sote-alan osaaminen ja palvelut jatkossa rahoitetaan, jos Uusimaa on menettämässä sote-uudistuksen seurauksena 140 miljoonaa euroa vuositasolla? Tällähetkellä noin 100 miljoonaa euroa eli  5%:n osuus HUS:n potilashinnoissa on tutkimusta ja opetusta, alimitoitetun valtionrahoituksen vuoksi. Aikaa on vähän, mutta avoimia kysymyksiä on edelleen paljon.

Marika Niemi (kok)

HUS:n hallituksen jäsen

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan vpj.

Heikki Kurkela (kok)

HUS:n valtuuston jäsen

Kauniaisten tarkastuslautakunnan pj.

Julkaistu Länsiväylässä 11.3.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-uudistus, Espoon terveyspalvelut, Jorvi

Kustannustehokkaat moduulikoulut ratkaisu koulutilapulaan

Lauantai 4.2.2017

Espoon koulutilaongelmaan on pian löydyttävä uudenlaiset ratkaisut. Lapsimäärän kasvu ja huonokuntoiset koulutilat edellyttävät pikaisia toimenpiteitä, joilla voimme taata turvalliset ja terveet tilat espoolaisille koululaisille.

Ratkaisuna homekoulujen korvaajiksi ja uusien koulujen rakentamiseen ovat kustannustehokkaat vakioidut moduuli- tai tyyppikoulut, johon Espoon tulee luoda oma malli. Näillä vakioiduilla ratkaisuilla voidaan toteuttaa kaksi koulua nykyisen yhden sijaan. Kun tilahankkeet kilpailutetaan oikein, suunnittelutyö ja hankkeiden valvonta tehdään huolellisesti, koulutilaongelma saadaan ratkaistua nykyistä paljon nopeammin, kustannustehokkaammin ja käyttäjäystävällisemmin.

On myös hyvä kohdata tosiasiat vanhoissa homekouluissa. Monesti vuotavat rakenteet ovat homehtuneet niin pahasti, ettei korjaamisessa ole mitään järkeä vaan turvallisinta ja kustannustehokkainta on rakentaa tilalle täysin uusi rakennus. Kun vielä hyödynnetään olemassa oleva koulutontti tehokkaasti siten, että uusi koulurakennus sijoitetaan koulutontille järkevästi vanhaa rakennusta väistötilana hyödyntäen, vältytään ylimääräisiltä väistötilakustannuksilta. Prosessi toki edellyttää uudenlaista joustavuutta siten, että investoinnit toteutetaan oikea-aikaisesti, nopeasti ja käyttäjälähtöisesti. Mikäli rakentamisen laatu on heikkoa ja valvonta huonoa, rahalla ei ongelman ydintä ratkaista.                        

Koulupolku pitää olla yhtenäinen ja oppilassijoittelussa on huomioitava lähikouluperiaate siten, että lähikoulu on lähin koulu. Saunalahti-Tillinmäki- Nöykkiö-alueella valitettavasti tämä ei toteudu vaan pienen koululaisen koulupaikka saatetaan osoittaa kilometrien päähän, vaikka lähin koulu sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä kodista.  Lapset tarvitsevat toimivia ja terveitä lähikouluja turvallisen matkan päässä kodista. Hienolla julkisivuratkaisulla tai kalliilla katon muodolla, ei tätä tarvetta ratkota.

Länsi-Espoon Kokoomus ry.

Timo Lampola

Länsi-Espoon Kokoomus ry:n pj.

Asso Erävuoma

Espoon rakennuslautakunnan jäsen

Marika Niemi

Espoon kaupunginvaltuuston vpj.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuuston talousarviokokous

Keskiviikko 7.12.2016

Eilen itsenäisyyspäivänä meistä varmasti jokaiselle tuli mieleen, kuinka suuria uhrauksia onkaan vaatinut menneiltä sukupolvilta rakentaa Suomi yhdeksi maailman turvallisimmaksi, vauraimmaksi ja tasa-arvoisimmaksi maaksi. Se on edellyttänyt yhteistä tahtotilaa, vastuun kantamista ja rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka eivät ole olleet helppoja, mutta välttämättömiä. Helppoihin ratkaisuihin ei saisi tyytyä nytkään.  

Tuomioseurakunnan tilaisuudessa entinen kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Akaan-Penttilä juhlapuheessaan kysyi, miksi tänä päivänä niin monilta on unohtunut, että meidän tulee tehdä työtä samaan suuntaan? Saman kysymyksen voisi esittää myös tänään tässä valtuuston budjettikokouksessa.

Puolueet ja valtuuston jäsenet käyvät täällä pöntössä laskemassa omaksi edukseen lasten- ja nuorten palveluiden puolustamisen, koulutuksen ja koulukorjaukset, vanhustenhuollon varmistamisen, sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen korotukset jne. Eiköhän kuitenkin ole niin, että me kaikki kannatamme kaikkia hyviä asioita? Osa meistä vain haluaa pysyä niissä taloudellisissa raameissa, jotka meillä on käytettävissä ja yrittää katsoa vuotta kauemmaksi.

Hyvä, että valtaosa puolueista sai yhteisen sopimuksen aikaiseksi. Samalla kokoonpanolla olemme saaneet aikaiseksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa palveluiden saatavuuden paranemista, laatua ja järkevyyttä palveluiden tuottamiseen – olemme onnistuneet niukkenevassa taloudessa turvaamaan kasvavalle asukasmäärälle entistä asukaslähtöisemmät palvelut. Monilla mittareilla mitattuna asiakastyytyväisyys palveluihin on parantunut, henkilöstön työtyytyväisyys lisääntynyt, toiminta tehostunut, palveluja on kehitetty siten, että olemassa olevilla resursseilla on saatu enemmän. Se on edellyttänyt hyvää yhteistyötä lautakunnan enemmistön ja virkamiehistön kesken. Valitettavasti niin lautakunnassa kuin täällä valtuustossakin, vasemmistoa, emme useinkaan ole saaneet mukaan puhaltamaan samaan suuntaan. Onko niin, että populistisen politiikan teko on valtuutetuille tärkeämpää kuin ratkaisukeskeinen yhteistyö? Aika surullisen kuvan päätöksenteostamme saa, jos ainoa keino ratkaista ongelmia, on lisäraha – jota ei edes ole.  Näin velkaisena kaupunkina, meidän tulisi etsiä säästökohteita, ei lisätä menoja.

Muutama seikka, johon haluan yleisellä tasolla kiinnitettävän huomiota:

Parhaat ratkaisut syntyvät, kun tekijöille annetaan mahdollisuudet kehittää omaa työtään. Turhista hallinnollista rakenteista tulee luopua.

Kuntalaisilla tulee olla entistä paremmat mahdollisuudet omilla valinnoillaan vaikuttaa palveluihin.

Vastuuttaminen. Ei voi olla oikeuksia ilman velvoitteita. Tämä koskee meitä kaikkia niin luottamushenkilöitä, kuntalaisia kuin virkamiehiä.

ja valtuutetut…

enemmän tekoja - vähemmän puhetta. 

Kommentoi kirjoitusta.

Uhkana Etelä-Espoon kehittymisen pysähtyminen seuraavaksi 10 vuodeksi

Keskiviikko 24.8.2016

Rudus Oy hakee lupaa sijoittaa kivenmurskaustoimintaa Kivenlahden teollisuusalueelle 10 vuodeksi. Sijainti tiiviin ja voimakkaasti kehittyvän asuin- ja työpaikkaympäristön keskellä, on mielestämme todella harkitsematon. Jo pelkästään kaupunkirakenteen näkökulmasta luvan myöntäminen estäisi Kivenlahden teollisuusalueen kehittymisen, osana kasvavaa Espoonlahden suuraluetta. Kivenmurskaustoiminnan aiheuttama melu ja pöly rajaavat yritysten toimintamahdollisuuksia ja asukkaiden asumisviihtyvyyttä.

Kivenlahden teollisuusalueen kaavoituksen lähtökohtana tulee olla olemassa asutus, julkisten ja kaupallisten palveluiden tarve, pienteollisuus- ja yritystoiminta, liikuntamahdollisuudet, luonto ja merellisyys. Metron myötä hyvät joukkoliikenneyhteydet avaavat uusia mahdollisuuksia entistä vetovoimaisemman kaupunkikeskuksen syntymiselle. Kivenmurskaustoiminta ei tue sitä kaupunkikuvaa ollenkaan, jollaisena Espoonlahtea alueen asukkaina haluamme sitä kehitettävän. Puhumattakaan melu- ja pölyvaikutuksista sekä raskaan liikenteen lisääntymisestä asuinalueiden ahtailla kaduilla.  Alueen välittömässä läheisyydessä on asuinrakennuksia ja Tillinmäen päiväkoti sekä rakenteilla on paljon uusia asuntoja. Nyt vetovoimaiseksi asuin- ja työpaikka alueeksi rakentumassa ja kehittymässä oleva seutu, on uhkana muuttua paikkaan soveltumattoman teollisuuden myötä pysähtyneisyyden tilaan. Näinkö metron mahdollistama julkisen liikenteen parantuminen Etelä-Espoossa halutaan hyödyntää, kun kyseiseltä paikalta on metron päätepysäkille vain kilometri?
Länsi-Espoon Kokoomus ry,
Timo Lampola
Asso Erävuoma
Marika Niemi

Kommentoi kirjoitusta.

Iloista vappua!

Sunnuntai 1.5.2016 klo 15:09

Kivenlahti-Stensvik ry:n vappujuhla 1.5.2016

Kun kerroin 17-vuotiaalle tyttärelleni, että olen tulossa pitämään vappupuhetta Kivenlahteen, tytär totesi, että muista äiti tuoda puheessasi valoa vappuun. Minusta se oli oivallinen muistutus siitä, että juuri silloin, kun maailmassa myllertää epävarmuus monessa suhteessa, olisi muistettava nostaa esille ne aurinkoiset ja myönteiset asiat, jotka kantavat haasteellisten aikojen läpi.

Menneenä viikkona kotikaupunkimme osalta on ollut paljon iloittavaa. Kansainvälinen tutkimus on nostanut Espoon Euroopan parhaaksi kestävän kehityksen kaupungiksi. Espoon vahvuuksiksi tutkimuksessa nousivat erityisesti osaaminen, turvallisuus ja luonto.

Sosiokulttuurisesti tarkasteltuna espoolaisten koulutus- ja tulotaso sekä terveydentila ovat Espoossa eurooppalaista kärkeä.

Espoo luokiteltiin myös vihreäksi kaupungiksi. Tätä selittävät Nuuksion erämaa, keskuspuisto, merellisyys ja runsas lähiluonto. Espoo on siis ekologisesti, sosiokulttuurisesti ja taloudellisesti Euroopan huippua, jollei jopa maailman huippua.

Espoo myös nappasi ykköspaikan maamme turvallisimpana kaupunkina jo kolmatta kertaa peräkkäin. Sijoitusta selittää erityisesti Espoon kaupunki- ja asukasrakenne. Vaikka Espoon kaupunkirakennetta – kaupunki ilman selkeää keskusta, usein kuulee moitittavan hajanaiseksi, on se loppujen lopuksi osoittautunut aivan toimivaksi ratkaisuksi.

Toki myönnettävä on, että haasteensa on ollut saada Espoosta tasapainoinen kokonaisuus, kun kiivaasti kasvavaa kaupunkia rakennettiin 70-luvun nopealla tahdilla metsiin ja pelloille eri puolille Espoota. Lähiöiden ja rakentamisen sijoittumiseen tietysti vaikuttivat myös maanomistusolot. Ennen vuotta 1963, jolloin Espoosta tuli kauppala, sekä kaavoituksesta että rakennussuunnittelusta vastasi maanomistaja.  Vuoden -63 jälkeen noin 70% voimakkaasta asuntotarpeesta ratkaistiin aluerakennussopimuksilla. Monen alueen yhtäaikaisen rakentamisen vuoksi ei alueita saatu kerralla valmiiksi, vaan palvelut ja työpaikat tulivat jälkeenpäin. Rakentaminen painottui Etelä-Espooseen.

1980-luvulla painopistettä alettiin siirtää radan varteen ja sillä tiellä ollaan edelleen. Rata kuin rata – ja juna se on metrokin. Metro julkisena merkittävänä investointina ohjaa pitkälti kaavoituksen painopistettä Etelä-Espooseen. Tämä on tietysti järkevää, koska metro tarvitsee käyttäjiä. Länsimetron vaikutusalueelle tulee muuttamaan 70 000 uutta asukasta kolmen vuosikymmenen aikana. Vaikka en olekaan ollut Länsimetron kiivas kannattaja, pidän tärkeänä, että sen tuomat mahdollisuudet hyödynnetään fiksusti. Kuinka fiksusti, siinä myös teillä kivenlahtelaiset on oma mahdollisuutenne olla vaikuttamassa. Millaisena metron läntisenä pääteasemana Kivenlahden näette?

Tapiolan ”isä” Heikki von Hertzen aikoinaan piti huolen, että Tapiolasta muodostui puutarhakaupungin osa. Vuonna 1946 kirjallaan ”Koti vai kasarmi lapsillemme” julisti hän asumisviihtyvyyden ja asukkaiden toimintamahdollisuuksien tärkeyttä. Minusta meidän espoonlahtelaisina tulee toimia samoin ja nostaa asuinalueemme valtit: luonnon, merellisyyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden kehittämisen lähtökohdaksi. Loppujen lopuksi pienet asiat ovat ratkaisevia – koti on siellä missä sydän ja se mitä on sydämellä rakennettu ja vaalittu näkyy viihtyvyytenä.

Kuten sanottu metro on syytä nähdä mahdollisuutena. Sen lisäksi, että kulkuyhteydet paranevat, se mahdollistaa Espoonlahden työpaikkaomavaraisuuden nostamisen, palvelutarjonnan lisäämisen ja monipuolisemman asuntorakentamisen. Asuinalueemme tulee varmasti houkuttelemaan myös nuoria asukkaita ja mahdollistaa ikäihmisille erilaisia asumismuotoja. Haluan myös nähdä, että se nostaa asuinalueemme arvostusta. Me tiedämme kuinka hienoa on saada asua täällä, mutta tietävätkö muut?

Vuonna 2020, meistä osa kulkee metrolla töihin, kouluun, eri palveluiden piiriin ja vapaa-ajan harrastuksiin. Aalto-yliopisto keskittää yliopiston kaikki ydintoiminnot Otaniemeen, jotta Aalto kehittyisi monialaisena ja luovana yliopistona. Muutaman vuoden kuluttua Kivenlahdesta pääsee nopeasti Otaniemen yliopistoalueelle, Tapiolan kulttuuripalveluiden piiriin, Iso Omenaan leffaan, Niittykumpuun urheilemaan ja konsertteihin tai vaikkapa Espoonlahteen kirjastoon.

Minä haluan nähdä Espoonlahden tulevaisuuden korkeatasoisena, vetovoimaisena, merellisenä, monipuolisena, turvallisena ja myös elinkeinoelämää houkuttelevana alueena. Metro omalta osaltaan lisää vetovoimaisuutta, koska saatavuus paranee metron myötä. Kiinteistönvälittäjät aina muistuttavat, että tärkeintä asuntoa valittaessa on sijainti. Sijaintina merellinen Kivenlahti puoltaa paikkaansa ehkäpä metron myötä entistä paremmin.

Vuonna 1931 Nyland-lehdessä kuvattiin Espoota näin: ”Pitäjämme näyttää nyt suuresti toisenlaiselta kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Kaikkialla teiden ja rautatielinjan läheisyydessä pilkottaa puutarha-aitausten ja perunamaiden ympäröimiä ihmisasuntoja. Omakotiaate on tänne juurtunut ja sitonut tuhansia ihmisiä maahan. ” Samalla kirjoittaja toteaa, että maisemaa pilaavat rumat rakennukset ja huonosti hoidetut tontit.

Tänä päivänä kaupunkimme näyttää suuresti erilaiselta kuin vuonna 1931, huolehditaanhan yhdessä siitä, että tätä meidän maisemaamme ei pilaa rumat rakennukset eikä huonosti hoidetut pihat.

Haluan lämpimästi toivottaa oikein iloista ja valoista vappua!

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää palvelua sairaala-alueelle

Torstai 14.4.2016 klo 12:54

Kun Jorvin sairaalan uusi päivystyslisärakennus aukaisi ovensa alkuvuonna, muistui mieleeni joulunaika noin parikymmentä vuotta sitten, kun odotin lääkärille pääsyä korvatulehdusta potevan pienen poikani kanssa.

Kolkossa odotustilassa, muovituolilla itkevä lapsi sylissä vierähti tunti jos toinenkin. Lähtö lääkäriin oli käynyt nopeasti, enkä tullut ajatelleeksi, että nälkä pääsisi yllättämään sekä lapsen että äidin. Muistan kuinka harmitti, etten ymmärtänyt ottaa evästä mukaan. Päätä alkoi jyskyttää, eikä särkylääkettäkään löytynyt käsilaukun taskusta. Kun lääkäri viimein oli tutkinut pojan ja määrännyt lääkkeet, matka jatkui Mannerheimintielle Yliopiston Apteekkiin. Pääkaupunkiseudun ainoa apteekki, joka oli auki yöaikaan!

Tammikuun lopussa Jorvin aikuisten ja lasten päivystykset siirtyivät viihtyisämpiin, turvallisempiin ja suurempiin tiloihin. Jorvin peruskorjaus jatkuu ja lisäksi naapuriin nousee uusi Espoon sairaala tämän vuoden loppupuolella.

Jotain on kuitenkin jäänyt uupumaan, edelleenkään ei Jorvin mäellä ole apteekkia. Tarve apteekille on, sillä jo pelkästään Jorvin päivystyksissä käy keskimäärin 145 aikuista ja 65 lasta vuorokaudessa. Päivystyksessä Jorvissa tehdään hoidon tarpeen arviointi ja potilas ohjataan voinnin ja oireiden mukaan sairaalapäivystykseen tai iltaisin ja viikonloppuisin toimivaan yhteispäivystykseen. Osa päivystyspotilaista tullaan ohjaamaan jatkossa hoitajavastaanotolle.

Sairaala-alueiden suunnittelussa tulisi jo lähtökohtaisesti huomioida kokonaisvaltaisemmin asiakkaiden tarpeet. Potilaiden, heidän läheisten kuin henkilöstökin viihtyvyyttä lisää, jos läheltä löytyisi pieni apteekki, kauppa, kahvila ja vaikkapa kauneushoitola sekä parturi-kampaamo. Sairaalassa harva vierailee mielellään, eikö olisi hienoa tehdä kokemuksesta miellyttävämpi?

Marika Niemi

HUS:n hallituksen jäsen                           

Kokoomus, Espoo

Uusin Husari: http://niinidigi.kopioniini.fi/HUS/Husari_22016/index.html

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jorvi, apteekki, sairaala-alue

Tyttö liiku!

Tiistai 8.3.2016 klo 7:36

Olemme viime viikkoina saaneet iloita tyttöurheilijoiden menestyksestä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin kisoissa muun muassa rytmisen voimistelun ja luistelun saralla. Menestyksen salaisuus piilee lahjakkuuden lisäksi tavoitteellisessa harjoittelussa.

Espoo tukee urheilutoimintaa mm. harjoitustilojen ja seurojen avustusten muodossa. Liikuntatoimen avustus vuosittain on lähes 1,4 miljoonaa euroa ja tilojen vuokra-avustus 1,8 miljoonaa euroa. Tuki on merkittävä, joten liikuntatilahankkeita rahoitettaessa ja harjoitusvuoroja jaettaessa tulee olla tasapuolinen eri lajien kesken.

Kaikki urheilu ei ole kilpailutavoitteista, eikä kaikki liikunta tapahdu seuroissa. Espoossa on runsaasti liikunta-alan yrityksiä, yhdistyksiä ja yksityisiä toimijoita, jotka tarjoavat monipuolista liikunnan harrastamista myös lapsille ja nuorille. Lisäksi kaupungin liikuntapaikat ja ympäröivä luonto tarjoaa erinomaiset puitteet omaehtoiselle liikunnalle.

Tärkeää on sytyttää liikunnan kipinä, mahdollistaa monipuolinen liikunta ja vakiinnuttaa se osaksi omaa hyvinvointia. Murrosiässä usein erityisesti tyttöjen vapaa-ajan liikuntatottumukset muuttuvat. Juuri siinä vaiheessa myllerrystä tapahtuu niin omassa kehossa kuin mielessä. Muun muassa nuorten masentuneisuus on yhteydessä liikunnan vähenemiseen.

Liikunnalla on kiistaton merkitys nuorten itsetuntoon, terveyteen ja kokonaishyvinvointiin. Naistenpäivän kunniaksi haluamme kannustaa erityisesti tyttöjä liikunnan pariin. Käytä vapaa-aikaasi viisaasti - tyttö liiku!

Maria Guzenina

Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Sirpa Hertell

I varapuheenjohtaja

Marika Niemi

II varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Kuinka paljon on riittävästi?

Tiistai 16.2.2016 klo 9:24

Espoon valtuusto kävi eilen kiivasta keskustelua päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja lopulta päätti 38/37, ettei oikeutta rajata. Minusta subjektiivista päivähoito-oikeutta olisi pitänyt rajata.  Eikö 20 tai 25 tuntia päivähoitoa viikossa ole vallan riittävästi mikäli vanhemmista toinen tai molemmat ovat kotona?  Miksi ihmeessä pitää pientä lasta päiväkodissa pitkää päivää, jos ei ole aivan pakko esimerkiksi työn takia?

Minä en vielä ole nähnyt tutkittua tietoa siitä, että pidempi päivä varhaiskasvatusta olisi parempi lapsen kehityksen kannalta kuin lyhyempi päivä. Sitä paitsi laki olisi sallinut yhä oikeuden 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai vastaavan muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi varhaiskasvatusta on järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheiden olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista.

Espoon kansainvälisyyden ja monipuolisen palvelutarjonnan kannalta pidän erittäin tärkeänä, että Espoossa on kielikylpy ja kaksikielistä varhaiskasvatusta espoolaisille lapsille. Se tarkoittaa tietenkin myös sitä, että koulupaikkatarjonta vastaa kysynnän kehitystä. Jos päivähoidon pituus heikentää mahdollisuuksia saada koulupaikka, on oppilaaksioton kriteereitä muutettava tai yksinkertaisesti lisättävä aloituspaikkoja vastaamaan kysyntää. Mikäli koulupaikan saanti on kiinni varhaiskasvatuksen määrästä, eikö juuri siinä tapauksessa kyseisen lapsen edun, kuten laki sallii, mukaista ole tarjota kokopäiväpaikka? On hyvä, että varhaiskasvatus ja koulutoimi ovat saman toimialan sisällä, joten linjaus voitaneen tehdä toimialan sisällä.

Ammattikasvattajana arvostan varhaiskasvatuksen henkilöstön työtä, osaamista ja ammattitaitoa eli kyse ei missään tapauksessa ole työn väheksymisestä. Kyse ei ole myöskään naisten aseman heikentämisestä.

Minulle subjektiivisen päivähoidon rajaaminen tarkoittaa palvelun mahdollistamista niille perheille, joilla palvelulle on välttämätön tarve.

  • Se tarkoittaa palvelun tarjoamista mahdollisimman lähellä kotia.

  • Se tarkoittaa entistä tarkempaa kulukuria niukkenevassa taloudessa.

  • Se tarkoittaa huolellisempaa tarkastelua tilojen käytössä.

  • Se tarkoittaa kevyempää ja monipuolisempaa palvelutarjontaa mm. kerhotoiminnan muodossa.

  • Se tarkoittaa vanhempien hoiva ja kasvatusvastuuta omista lapsistaan.

Mutta ennen kaikkea se tarkoittaa lapsen oikeutta vanhempiinsa ja rauhalliseen kasvuympäristöön.

 

 

 

1 kommentti .

Ammatillisen toisen asteen koulutuksen säästöt tulevat kalliiksi

Keskiviikko 10.2.2016

Koulutukseen ja opetukseen on osoitettu ensi vuodelle 190 miljoonan euron säästöt.  Vuoteen 2020 mennessä säästöjä on tarkoitus osoittaa lähes 600 miljoonaa euroa. Leikkaukset kohdistuvat pääasiassa ammatillisen toisen asteen koulutukseen.
Nuorten koulutuksesta säästäminen on lyhytnäköistä ja tulee erittäin kalliiksi pitkällä tähtäimellä. Säästöt kohdistuvat siihen sukupolveen, jonka varaan tätä maata rakennetaan. Sukupolveen, joka joutuu maksamaan tämän sukupolven velat ja huoltosuhteen heikkenemisen seuraukset.

Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen toteutetaan hallituksen kärkihankkeena laaja reformi, jonka tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä. Tarkoitus on poistaa nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat. Päällekkäisyyksien poistaminen hallinnon osalta onkin järkevää, mutta nuorten opettaminen on aivan muuta kuin uraa vaihtavien aikuisten. Jokainen toisen asteen nuoria opettava tietää, että peruskoulun päättäneiden nuoren opettaminen on merkittävältä osin kasvattamista ja yksilöllistä ohjaamista. Kasvaminen aikuiseksi vie aikansa ja jos sitä ei sallita, yhä suurempi osa nuorista syrjäytyy. Siinä vaiheessa on myöhäistä miettiä, kannattiko varsinkaan lähiopetuksesta säästää.

Kun säästetään, ei säästetä opetuksesta. Kun uudistetaan koulutusta, olisiko mahdollista sitä tehdä heidän kanssaan, jotka opettavat työkseen?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ammatillinen koulutus, säästöt

Valtuuston vuoden ensimmäinen kokous

Maanantai 25.1.2016 - Marika Niemi

Espoon valtuusto valitsi naistrion puheenjohtajistoksi loppukaudeksi. Valtuustoa johtaa valtuustokauden loppuun Maria Guzenina (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Sirpa Hertell (Vihr.) ja toisena varapuheenjohtajana Marika Niemi (Kok).

Illan kokouksen huomion vei odotetusti lausunnon antaminen hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi. Kaupunginhallituksen pj. Torkki (Kok.) sai salin täydeltä kiitosta hyvin vedetystä valmisteluprosessista.  Uudenmaan alueelle tarvitaan oma ratkaisu, jotta tuottavuus, vaikuttavuus ja kilpailukykytavoitteet voidaan saavuttaa. Uusimaa on 23 -kertaa suurempi kuin pienin itsehallintoalue, joka olisi Leppävaaran kokoinen. 1,6 miljoonan asukkaan Uudellamaalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää organisoida useille toimijoille.

Kaupunginjohtaja Mäkelä edellyttää, että suurten kaupunkien roolia pitää täsmentää. Päällekkäisiä toimintoja, byrokratiaa lisääviä toimintoja ei pidä luoda erityisesti koskemaan maankäyttöä, asumista ja liikennettä. Mainittakoon, että HSL kattaa noin 65 % koko Suomen joukkoliikenteestä.

Espoo esittää, että Uudellemaalle tulisi 3-6 sote-toimijaa. Mikäli järjestäminen ja tuottaminen keskitetään vain yhdelle toimijalle, riski sekä palveluiden laadun että tuottavuuden kannalta kasvaa. Kaupunginjohtaja myös muistutti, että rahoitus pitää toteutua siten, ettei verotus kiristy. Rahoitusratkaisussa tulee huomioida palvelujen laadun ja kustannusten hallinta. Särkijärvi (Kok) muistutti, että itsehallintoalueille ei voi antaa verotusoikeutta ilman perustuslainmuutosta. Valtuutettu Laiho (Kok.) pitää ongelmallisena, että valtuusto lausuu ennen kuin rahoitusratkaisut ja valinnan vapauden periaatteet on vielä ratkomatta.  Uudenmaan alue ei saa olla vain ”rahankuppausalue”. Aluepolitiikka edellä rahat eivät tule riittämään.

Valtuutettu Lehtola (Kok.) kiitteli hyvää yhteistyötä yhteisen linjapaperin aikaan saamiseksi ja nosti esille sen, että Sote IT-osaaminen pitää saada ajoissa mukaan. Ei valtakunnallista yhtä IT- monopolia, joka johtaisi yhden palveluntoimittajan loukkuun. ”Toiminta edellä”, kuten Viron X-Road –mallissa muistuttaa Lehtola.

Valtuutettu Elo (Vihr.), perää yhteistä metropolipolitiikkaa ja yhteisiä päätöksenteon rakenteita. Huolimatta yksimielisestä lausunnosta, Perussuomalaisilta tuli muutosesitys siitä, että Helsingin seudun yhteistyörakenteet tulee muodostaa kuntien väliseen sopimukseen perustuen. Esitystä tuki ainoastaan Perussuomalaisten oma ryhmä.

Valtuutettu Sistonen (SDP) vetosi valtuustosalin kansanedustajiin, että järkevä itsehallintoalue ja sote-ratkaisu Uudellemaalle saadaan aikaiseksi. Kansanedustaja Lauslahti (Kok) totesikin, että Uusimaa tarvitsee erillisratkaisun.  Valtuutettu Hintsalan (Kesk.) mukaan metropolialue tulee irrottaa omaksi tarkastelun kohteeksi. ”Maan hallituksen linjaukset eivät ole erityisen espoolaisia. Hallitus askaroi kriittisten alueiden parissa.”

Pysäköintistrategia ja kadunvarsipysäköinti siivittivät kokouksen loppuillan. Valtuutettu Kemppi-Virtanen (Kok) piti tervetulleina pysäköinnin kehittämisohjelmaa, sillä pysäköintimahdollisuudet ovat osa sujuvaa liikennettä.  Valtuutettu Palomäki (Kok.) puhui autopaikkojen puolesta ja muistutti, että ”autovastaisuuden on loputtava”.  Valtuutettu Peltokorven (Kok) huoleen siitä, että Espoon pysäköintinormit hankaloittavat mm. kodinhoitajien arkea, on helppo yhtyä. Espoon kokoomus onkin sinnikkäästi ajanut suunnitelmaa aluepysäköintikiellon korvaavaksi järjestelmäksi. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti toteutuksen kokonaistaloudellisuuteen. Tukea ajatukselle tuli monesta suunnasta. Muun muassa valtuutettu Granberg (SFP) totesi, että kadunvarsipysäköinnissä on kyse saavutettavuudessa. Valtuutettu Lintunen (Kok) huomauttaa, että sujuva liikenteellinen kaupunkirakenne on sivuutettu esim. elinkeinoelämän näkökulmasta. Tulevaisuuden robottiautoilu on palvelupohjaista nopeaa ja tehokasta.

Valtuuston kokouksen yhteydessä Henrik Vuornoksen (Kok) ja Kristiina Mustakallion (Kok) toimesta jätettiin valtuustoaloite, jossa sosiaali- ja terveystoimea pyydetään selvittämään Helsingin mallin mukaista asumisratkaisua – vanhukset ja nuoret saman katon alle. Erittäin kannatettava ajatus!

Marika Niemi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoon kaupunginvaltuusto 2016

Sosiaali- ja terveyslautakunta 23.9.

Keskiviikko 23.9.2015

Esittämämme lisäys tulevan vuoden talousarvioon hyväksyttiin äänestyksen jälkeen:

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta kantaa huolta valtuuston päättämän budjetin riittävyydestä. Lautakunta kuitenkin pitää välttämättömänä kustannusten hillitsemistä ja velkaantumisen taittamista. Yleinen heikko taloudellinen tilanne edellyttää jokaisella sektorilla taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta, jotta espoolaisten palvelut voidaan turvata jatkossakin.

Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota huomattavan kalliiden investointien aiheuttamiin tilakustannusten nousuun.

Evästyksenä talousarvioneuvotteluihin lautakunta nostaa erityisesti

-       lapsiperheiden matalan kynnyksen palvelut

-       vanhusten riittävät kotipalvelut ja asiakasmaksujen säilyttämisen nykytasolla

-       omaishoidontuen mahdollistamisen asiakaskunnan kasvaessa

-       lastensuojelun avohuollon

-       vammaispalveluiden lain mukaiset palvelut

-       asiakkaiden valinnanvapauden lisäämisen.

Lautakunta edellyttää, että sosiaali- ja terveystoimi tuo lautakunnalle esityksiä kehittämistoimenpiteistä, joilla varmistetaan lain vaatimukset ja turvataan palveluiden laatu.

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »